Kaipaatko synkkää tulevaisuudennäkymää? Uusi tutkimus tarjoaa sellaisen

Englantilaisyliopiston tutkijat löysivät planeetankappaleen uudella menetelmällä.

tähtitiede
Eteläiseltä pallonpuoliskolta otettu kuva Linnunradasta.
Eteläiseltä pallonpuoliskolta otettu kuva Linnunradasta. ESA / A. Fujii

Science-lehden julkaisema uusi tutkimus luo omalle planeetallemmekin niin synkän tulevaisuudenkuva, ettei paremmasta väliä.

Englantilaisen Warwickin yliopiston tutkijat ovat nimittäin löytäneet avaruudesta planeetankappaleen, joka kiertää romahtanutta tähteään.

Noin 400 valovuoden päässä meistä sijaitsee valkoisten kääpiöiden luokkaan kuuluva tähti, joka on saanut nimen SDSS J122859.93+104032.9.

Valkoinen kääpiö on pieni ja tiivis tähti, joka syntyy, kun Auringon massaa oleva punainen jättiläinen muuttuu epävakaaksi ja sinkoaa ulko-osansa taivaan tuuliin.

Tuossa hullunmyllyssä ympäröiville planeetoille tapaa käydä huonosti, mutta nyt löytyneen planeetankappaleen pelasti se, että se sattui koostumaan raudasta ja nikkelistä.

Tutkimuksen mukaan planeetankappale kiertää hyvin lähellä tähteään. Sen kiertoaika on noin kaksi tuntia. Läpimitaltaan se on ehkä vain noin kilometrin – hurjimman arvion mukaan jopa muutamia satoja kilometrejä.

Ytimekkäästi nimettyä tähteä tutkiessaan Warwickin tieteilijät havaitsivat myös planeetankappaleen.

Vasta toinen havainto planeetankappaleesta

Kyseessä on vasta toinen tähtitieteilijöiden löytämä valkoista kääpiötä kiertävä planeetankappale. Aiempi havainto tehtiin perinteisellä konstilla eli seuraamalla ohikulkevan kappaleen vaikutusta tähden valoon.

Nyt käytössä oli spektroskooppi, jolla analysoitiin tähteä ympäröinyttä kaasua. Spektroskooppi hajottaa kohteesta tulevan säteilyn – esimerkiksi valon – spektriksi. Se pystyy myös erittelemään planeetankappaleesta tulevan säteilyn muusta säteilystä.

Jatkossa tämän metodin uskotaan tuottavan uusia havaintoja muita valkoisia kääpiöitä kiertävistä planeetankappaleista.

Warwickin tutkijat tekivät havaintonsa La Palmalla Kanariansaarilla sijaitsevalla teleskoopilla. Tutkimuksesta kirjoittaa muun muassa The Futurism (siirryt toiseen palveluun). Koko tutkimus löytyy täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Käykö aurinkokunnallemme samoin?

Liikuttaako tutkimus millään tavoin meitä Maan asukkaita? Kyllä ja ei.

Miljardien vuosien kuluttua myös oma tähtemme Aurinko on käyttänyt energiavaransa ja kohtaa loppunsa. Siinä myllerryksessä Maalle – saati sen mahdolliselle elämälle – ei käy hyvin.

Toisaalta ihminen lienee kohdannut sukupuuttonsa jo paljon aiemmin.