Viattomat tuotantoeläimet sotkettiin sote-soppaan – mitä tekemistä lehmillä on politiikan kanssa?

Lehmänkaupoista on puhuttu liki koko päättynyt hallituskausi. Mutta mistä sanonta on peräisin?

politiikka
Lehmä
Lehmistä on puhuttu päättyneen hallituskauden aikana muissakin yhteyksissä kuin maatalousasioissa.Ensio Karjalainen / Yle

Koko Suomi tuntuu olevan yksimielinen keskustan ja kokoomuksen johtoa lukuunottamatta siitä, että epäonnistuneet lehmänkaupat kaatoivat sote-uudistuksen ja sen myötä koko hallituksen.

Viimeksi päähallituspuolueiden väliset lehmänkaupat nousivat otsikoihin, kun Helsingin Sanomat julkaisi (siirryt toiseen palveluun) tietoja valtioneuvoston kanslian tilaamasta soteuudistuksen valmistelua kuvaavasta selvityksestä. HS:n mukaan raportissa todetaan, että keskustan ja kokoomuksen välinen, syksyllä 2015 solmittu maakunnat valinnanvapaudesta -sopimus oli yksi merkittävimmistä syistä soten aikatauluongelmiin. Tähän sopimukseen on sittemmin viitattu useissa eri puheenvuoroissa ja analyyseissä sanalla "lehmänkaupat".

Lehmänkaupat-termiä kuulee erityisesti opposition edustajien suusta, mutta kyllä keskustankin riveistä löytyy edustaja, joka myöntää osallistuneensa epäilyttäviin tuotantoeläinten kauppoihin.

– Kyllä se on osoitettu tälläkin vaalikaudella, ettei lehmänkaupoista ole mitään hyötyä. Eli maakunnat ja valinnanvapaus, niin kyllähän se koko asia jumiutuu, totesi Martti Talja (kesk.) Yle Hämeen vaalitentissä maanantaina.

Toimitusministeriön pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sen sijaan kieltää lehmänkaupat jyrkästi.

– Ei me olla tehty mitään lehmänkauppoja. Nämä ovat höpöpuheita, hän kommentoi raportin sisältöä STT:lle.

Lehmänkaupat mukana suomalaisessa politiikassa itsenäisyyden alusta alkaen

Mutta miten lehmät liittyvät politiikkaan? Lehmänkaupoilla viitataan poliittiseen sulle mulle -peliin, jota voitaisiin nimittää myös kompromissiksi. Lehmänkaupoissa on kuitenkin negatiivinen vivahde, joka liittyy esimerkiksi omista periaatteista tai arvoista tinkimiseen, jotta kaupat saataisiin lyötyä lukkoon.

Suomen kielen emeritaprofessori Kaisa Häkkinen Turun yliopistosta kertoo löytäneensä varhaisimmat tekstiviitteet lehmänkaupoista Suomen itsenäisyyden alkuajoilta.

– Ensimmäinen esiintymä, jonka olen löytänyt, on Kansanääni-lehdestä. Se on Lappeenrannassa ilmestynyt työväenlehti. Siellä epäiltiin, että puolueen herraskaiset jäsenet tekevät lehmänkauppoja porvarien kanssa, kun oli kyse siitä, keitä valitaan ehdokkaiksi eduskuntavaaleihin, Häkkinen kertoo.

Hänen mukaansa lehmänkauppoja on alusta alkaen käytetty poliittisena terminä kuvaamaan tavalla tai toisella epäilyttävää veljeilyä vastustajien kanssa.

Miksei yhtä hyvin hevoskauppa?

Häkkinen tietää kertoa, että lehmänkauppa-sanonta tulee Suomeen Saksasta, jossa sitä on käytetty samanlaisessa merkityksessä 1800-luvulta lähtien. Sanonta tunnetaan myös Ruotsissa. Entä miksi juuri lehmät?

– Voisi olla yhtä hyvin hevoskaupat, mutta sattuu nyt vain olevan lehmänkaupat, Häkkinen sanoo.

Häkkisen mukaan samoihin aikoihin, kun lehmänkaupoista tuli poliittinen termi, oli lehdissä paljon uutisia vilpillisistä ja epärehellisistä oikeiden lehmien kaupoista.

– Oli maksettu väärällä rahalla, ja yhdelle isännälle oli myyty hänen oma varastettu lehmänsä. Tällaiset asiat olivat uutisasioita silloin.