Erkki Virtasen kolumni: Karu arki iskee päälle heti vaalien jälkeen

Tulevat hallituspuolueet eivät pääse pakoon talouden tosiasioita. Esimerkiksi Suomen velkaantuminen jatkuu edelleen päinvastaisista puheista huolimatta, kirjoittaa Erkki Virtanen.

eduskuntavaalit
Erkki Virtanen
Antti Haanpää / Yle

Vaalit on vaalittu ja vaalijuhlat pidetty. On aika palata arkeen. Hallitusta ja hallitusohjelmaa pitäisi alkaa kasata. Vaalilupauksia tarkastellaan tosiasioiden valossa. Talous on yksi niistä.

Valtiovarainministeriö julkisti talvella kestävyysvajelaskelmansa. Sen mukaan julkisen taloutemme kestävyysvaje heiluu edelleen kymmenen miljardin euron tienoilla. Ja juuri ennen vaaleja julkitulleiden laskelmien mukaan vaje vain syvenee muun muassa yhä surkeammaksi menevän väestörakenteemme takia. Lisäksi soten kaatuminen vei suunnitellut kolmen miljardin säästöt.

Vaalikeskusteluissa ei juuri talouden karuista tosiasioista puhuttu. Jotkut tosin totesivat kestävyysvajeen olevan vakava asia. Toiset taas ilmoittivat, että meitä ei kamreerit määräile.

1990-luvun syvän talouslaman hoitohommissa olleena voin todistaa, että kyllä kamreerit meitä määräili, ja ankarasti. Eivätkä määräykset tulleen äidinkielellämme, koska elimme ulkomaisen rahan varassa.

Vaihtoehtoiset totuudet ovat tulleet meidänkin poliittiseen keskusteluihin. Viime vuonna kerrottiin ilouutisena, että valtion velkaantuminen on loppu. Tosiasiassa kysymys oli parin kertaluonteisen tuloerän vaikutuksesta, joka tuli ja meni. Tänä vuonna uutta velkaa otetaan taas pari miljardia ja vähintään sama meno jatkuu lähivuosina.

Tänä vuonna kasvu hiipuu yhden prosentin tuntumaan ja siellä se pysyy lähivuodet, jos siis jos kaikki menee hyvin.

Talouden lyhyt kasvupyrähdys on ohi. Tänä vuonna kasvu hiipuu yhden prosentin tuntumaan ja siellä se pysyy lähivuodet, jos siis kaikki menee hyvin. On monta asiaa, jotka ei välttämättä mene ollenkaan hyvin.

Tällaisessa taloustilanteessa puolueet silti lupailivat kaikkea hyvää. Päällimmäisenä ja myös lisämenojen yhtenä rahoituskeinona näytti olevan lupaus työllisyysasteemme nostamisesta muiden pohjoismaiden tasolle. Mikään taho ei tosin kertonut, miten aikoo tämän tehdä.

Paljon tuli muitakin lupauksia. Sote-uudistus pitäisi tehdä. Samoin sosiaaliturva- eli sotu-uudistus, jonka aloittamisesta on kulunut vasta neljännesvuosisata. Perhevapaauudistus pitäisi tehdä sekin ja syntyvyys saada nousuun. Hävittäjiä pitäisi alkaa ostella, ja sotalaivoja. Ja edellisen hallituksen menoleikkauspäätökset pitäisi purkaa.

Mistä sitten rahat? Yritystuista tietysti! Tämmöinen ajatus oli vallalla jo päättyneellä vaalikaudella. Tosiasiassa budjettiin tuotiin pari uutta tukea. Mauri Pekkarisen tarmokkaasti vetämän parlamentaarisen yritystukien leikkausryhmän haaksirikko oli näyttävä.

Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä laaja työryhmä arvioi yritystuet parisen vuotta sitten. Tukia on viitisenkymmentä kappaletta ja niihin palaa rahaa noin neljä miljardia euroa vuodessa. Pekkarisen työryhmän ”liikennevaloarvio” näytti punaista 3,3 miljardin kohdalla. Nämä tuet ovat siis ”säilöviä”, eivät uudistavia.

Mitäpä jos uusi hallitus tekisi niin kuin liikenteessä tehdään: punainen valo ja stop, mutta pysyvästi. Yli kolme miljardia vapautuisi kaikenlaiseen hyvään.

Olosuhteiden pakosta jouduin hiukan seuraamaan vaaliväittelyjä. Ja kuinka ollakaan, ajatukseni veivät Lewis Carrollin kirjaan Liisan seikkailut Ihmemaassa. Kun Liisa ei yhtään ymmärrä Humpty Dumptyn puhetta, tämä selvittää: ”Kun Minä käytän sanaa, se tarkoittaa juuri sitä mitä Minä määrään sen tarkoittavan.”

Palaan vielä muutamaan asiaan vaalinaluskeskustelussa.

Eivätkö nämä nuoret miehet halua tehdä lapsia vai eikö naiset huoli heitä lapsentekoon, en osaa sanoa. Ehkä uusi hallitus osaa.

Tilastokeskus julkisti syksyllä uudet väestöennusteensa. Syntyvyys on maassamme romahtamassa ja on jo romahtanutkin. Syntyi laaja keskustelu, jossa mm. moitittiin korkeasti koulutettuja naisia tästä kehityksestä. Mutta kun tilastoja katsoo tarkemmin, suurin ”synnyttämiskuoppa” löytyykin nuorten, vähän koulutettujen miesten kohdalta. Eivätkö nämä nuoret miehet halua tehdä lapsia vai eikö naiset huoli heitä lapsentekoon, en osaa sanoa. Ehkä uusi hallitus osaa.

Taksiliikenteen vapautus seuraamuksineen erityisesti kelakorvattavien taksikyytien osalta herätti laajaa keskustelua, joka ei kylläkään johtanut mihinkään.

Jostain kaivoksesta oli löytynyt jätteitä. Sen takia vaadittiin muutettavaksi uutta kaivoslakiamme, jonka aikana ei ole perustettu yhtään kaivosta.

Samoin moitittiin ankarasti uutta sähkömarkkinalakia, kun sähkön siirtohinnat nousevat voimakkaasti. Ei ole pitkä aika siitä, kun sähkömarkkinalaki aika yksimielisesti säädettiin, haluttiin estää pitkät sähkökatkot. Lakiesityksen perusteluissa kyllä kerrottiin, että sähkökaapeleiden kaivaminen maahan tulee maksamaan miljardeja. Näyttää unohtuneen.

Jossain välissä pitäisi keritä johtamaan puoli vuotta EU:takin.

Entisenä ” kamreerina” uskallan arvata, että ei uuden hallituksen elämä ihan helppoa tule olemaan!

Erkki Virtanen

Kirjoittaja on työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö, joka jäi eläkkeelle 45 vuoden virkamiesuransa jälkeen. Nyt Virtanen vaeltelee mökkipaikkakuntansa Tammelan saloilla. Hän seuraa ja kommentoi päätöksenteon sekä erityisesti valtiontalouden nykytilaa. Poliittisesti yhä sitoutumaton.