Saimaannorppa levittäytyy uusvanhoille elinalueille – Kevään olosuhteet olivat ihanteelliset, uusia rauhoitusalueita syntyy rivakasti

Saimaannorpan kanta vahvistuu ja tänä keväänä arvioidaan syntyneen yli 80 kuuttia. Uusia rauhoitusalueita saadaan neuvoteltua nykyisin ketterästi.

saimaannorppa
Kuutin karvoja, jotka löytyivät Puruvedellä tänä keväänä.
Kuutin karvoja, jotka löytyivät Puruvedellä tänä keväänä.Jouni Koskela / Metsähallitus

Uhanalaisen saimaannorppaa suojelevia kalastusrajoituksia ollaan laajentamassa Saimaan Puruvedellä. Syynä ovat Puruveden Harvanselälle tänä keväänä syntyneet kaksi kuuttia.

– Saimaannorppa on todella palaamassa pysyvästi Puruvedelle, josta se ehti olla poissa liki 60 vuotta, Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä sanoo.

Samoilla seuduilla laajennettiin kalastusrajoituksia jo viime vuonna, koska Päiväkivenselälle syntyi ensimmäinen kuutti vuosikymmeniin. Puruvesi on Saimaaseen kuuluva järvi, joka sijaitsee Savonlinnan ja Kiteen alueella Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien rajoilla.

– Jos nyt toimitaan yhtä tehokkaasti ja nopeasti, Harvanselälle saadaan verkkokalastuskielto toukokuussa, Tero Sipilä arvelee.

Kahden kuutin synnyinseudun vesialueiden omistajat käsittelevät kevätrauhoituksia kokouksissaan toukokuun alussa.

Saimaannorpan lisääntymisalueet on rauhoitettu verkkokalastukselta huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Kun norppakannan havaitaan leviävän uusille alueilla, ELY-keskus neuvottelee rauhoitusalueen laajentamisesta.

Saimaannorpat talvehtivat Puruvedellä jo kymmenkunta vuotta ennen ensimmäisen kuutin syntymää. Leviäminen Puruvedelle oli Sipilän mukaan odotettua, koska viereisellä vesialueella norppakannan kasvu on ollut vakaata.

Norpat ovat levittäytyneet samalla tavalla myös monille muille Saimaan vesistöalueille.

Ihanteelliset olosuhteet läpi kevään

Pääsiäiseen mennessä saimaannorpan pesistä on laskettu kaksi kolmasosaa. Norpat saivat tänä keväänärakentaa pesänsä luonnon kinoksiin, ilman vapaaehtoisten kolaamia tekopesiä.

– Talvi ja kevät ovat olleet suorastaan ihanteelliset norpan kannalta. Parhaat vuosikausiin, pesälaskennoista vastaava Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela kertoo.

Norpan kannalta tärkeimmät elementit ovat jää ja lumi. Ne tulivat ajoissa ja molempia oli riittävästi sopivien pakkasten saattelemana.

Pesälaskennassa tutkitaan vuosittain, kuinka monta poikasta norpille on syntynyt kevättalvella. Tero Sipilä ja Jouni Koskela arvioivat, että tänä keväänä kuutteja syntyy yli 80. Saimaannorppa on erittäin uhanalainen hylje, joita on Saimaalla arviolta noin 380–400.

Vaikka tänä talvena norppien pesintään oli riittävästi lunta, Itä-Suomen yliopisto on jatkanut tänä talvena saimaannorppien kelluvien keinopesien kehitystyötä. Keinopesien avulla varaudutaan ilmaston lämpenemiseen, koska tulevaisuudessa Saimaa voi olla jäätön ympäri vuoden.

Lue myös:

Saimaannorpan kelluvilla keinopesillä varaudutaan jäättömään tulevaisuuteen – "Pyrimme opettamaan emolle, että tässä olisi hyvä pesä"