200 000 hanhea ahmii Suomen peltoja tyhjiksi matkallaan Venäjälle: "Tundralla ei ole ruokaa tarjolla"

Muuttohanhet valitsevat Etelä-Suomen pysähdyspaikakseen, koska siellä niille on ruokaa.

hanhet
Metsähanhipari lennossa
Muuttohanhien määrä on kasvanut Kymenlaaksossa. Kuvassa metsähanhia.Raine Martikainen / Yle

Etelä-Suomen pellot toimivat tällä hetkellä muuttohanhien juhlapöytinä. Linnut syövät ja lepäävät kyntämättömillä peltoaukeilla ennen lentoa pesimäpaikalle Venäjän pohjoisosiin. Hanhille ruokailu on nyt tärkeää, koska Venäjällä pesimäalueelle saavuttaessa ruokaa ei ole vielä samalla tavalla tarjolla.

Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtajan Teemu Lehtiniemen karkean arvion mukaan muuttohanhia pysähtyy Suomessa nyt keväällä noin 200 000 yksilöä.

– 2000-luvun alkuun verrattuna Suomessa pysähtyvien muuttohanhien määrä on monikymmenkertaistunut.

Lehtiniemi kertoo, että muuttohanhien saapumisessa on iso ero verrattuna 80-luvun Suomeen.

– Esimerkiksi taigametsähanhen saapuminen Oulun korkeudelle on aikaistunut kuukaudella.

Kotkalaisen lintuasiantuntijan Mikko Pöyhösen mukaan muuttohanhien määrä lisääntyy jatkossakin Etelä-Suomessa. Yhtenä syynä hän pitää ilmastonmuutosta.

– Ennen linnut viihtyivät keväällä Baltian alueilla. Nyt kevät on aikaistunut siellä niin paljon, että kevään peltojen muokkaustyöt aloitetaan jo huhtikuussa. Linnut eivät voi sellaisilla pelloilla ruokailla, ja siksi ne tulevat pohjoisempaan, Pöyhönen sanoo.

Maatalouden muuttuminen osasyynä

Myös Teemu Lehtiniemen mielestä ilmastonmuutos vaikuttaa muuttohanhien määrän kasvuun.

– Myös Venäjän puolella rajan läheisyydessä vähentynyt maatalous vaikuttaa muuttohanhien reittivalintaan. Suomen puolella niille on tarjolla enemmän ruokaa.

Lehtiniemi lisää vielä, että Suomessa peltoja ei enää kynnetä talvea vasten niin paljon kuin esimerkiksi 30 vuotta sitten.

– Talveksi kyntämättä jätetty sänkipelto tarjoaa keväällä hanhelle ruokaa, Lehtiniemi sanoo.

Kahta reittiä pesimäpaikalle

Ensimmäiset hanhimuuttajat jakautuvat karkeasti Kaakkois-Suomen kautta Venäjälle suuntaaviin tundrametsähanhiin ja Varsinais-Suomen kautta Pohjois-Pohjanmaalle kipuaviin ja sieltä itään lentäviin taigametsähanhiin. Molemmat harmaahanhen alalajit lentävät kevään aikana useita tuhansia kilometrejä.

– Reitit määräytyvät tarjolla olevan ravinnon mukaan, sanoo Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

Sekä taigametsä- että tundrametsähanhet ruokailevat ravinteikkailla peltoaukeilla.

Kymenlaakson pelloilla näkyy tällä hetkellä suurimmaksi osaksi tundrametsähanhia. Huhtikuun alun laskentojen perusteella niitä on nyt noin 40 000 yksilöä.

Lintuasiantuntija Mikko Pöyhönen kertoo, että Kaakkois-Suomessa pysähtyvien hanhien määrä on kasvanut vuosi vuodelta.

– Täällä hanhet saavat olla rauhassa. Niitä ei metsästetä ja niille on paljon ravintoa. Ne tulevat tänne talvehtimisalueilta Saksasta, Hollannista, Tanskasta ja Puolasta.

Kaakkois-Suomessa pysähtyvien tundrametsähanhien matka jatkuu ruokailun jälkeen kohti Venäjän tundraa.

hanhiparvi taivaalla
Muuttohanhet liikkuvat suurissa parvissa.Antti Kolppo / Yle

Länsi-Suomessa matkaavat taigametsähanhet pysähtyvät ruokailemaan lyhyemmäksi ajaksi ja useamman kerran kuin tundrametsähanhet.

– Taigametsähanhet nousevat Pohjanmaata pitkin aina Oulun korkeudelle saakka, josta ne lentävät Venäjän havumetsävyöhykkeelle pesimään, Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kertoo.

Lehtiniemi kertoo, että muuttohanhien pysähdyspaikkojen ravinteikkuus on tärkeää.

– Hanhet syövät viimeisen kerran suuremmin Suomessa ennen kuin lentävät pesimäpaikoille Venäjälle. Esimerkiksi tundralla ei juuri ruokaa ole tarjolla, Lehtiniemi sanoo.

Muuttolintuja Kymenlaaksossa
Lämmin sää on kasvattanut muuttohanhien määrää Kymenlaaksossa.Olli Törönen

Muutkin linnut liikkeellä

Lintuasiantuntija Mikko Pöyhönen kertoo, että huhtikuun alun lämmin sää houkutteli hanhien lisäksi muitakin lintuja Suomeen. Esimerkiksi Kouvolassa Elimäenjärvellä havaittu mustapyrstökuiri on toiseksi varhaisin havainto kautta aikojen koko Suomessa.

Kevään merkkinä pidetystä västäräkistä on Pöyhösen mukaan ilmoitettu jo yli 60 havaintoa. Hyönteissyöjälinnuista ensimmäiset havainnot on tehty myös tiltaltista ja kivitaskusta.

Pöyhönen kertoo, että kaiken kaikkiaan puolesta maakuntaan saapuvista muuttolinnuista on jo nyt saatu havainto.