Vaalivirkailija Kuittinen on ollut töissä kaikissa vaaleissa 1970-luvun puolivälistä – ja taas hän ja 20 000 muuta panevat vaalit rullaamaan

Kymmenien vaalien konkari: "Sinne lähdetään oikein innostuneella tunnelmalla." Äänestyspaikkojen määrä on vähentynyt tuhannella 2000-luvulla.

eduskuntavaalit
Jukka Kuittinen on vaalilautakunnan puheenjohtaja Helsigissä äänestysalueella 1A.
Jukka Kuittinen on vaalilautakunnan puheenjohtaja Helsingissä äänestysalueella 1A.Antti Haanpää / Yle

Jukka Kuittisen kaltaista vaalisitkeyttä saa hakea.

Ylä-asteen rehtorina työskentelevä Kuittinen on ollut vaalitoimitsija kaikissa vaaleissa sitten 1970-luvun puolivälin jälkeen.

Se tarkoittaa yhteensä pitkälti yli kolmeakymmentä kunta-, eduskunta-, presidentin ja eurovaalia.

Pitkästä urakasta huolimatta Kuittisen vaalikuume ei ota hellittääkseen.

Hän odottaa innolla sunnuntaiaamun aikaista herätystä ja suuntaa Helsingin kaupungintalolle, äänestyspaikalle 1A vaalilautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa.

– Sinne lähdetään oikein innostuneella tunnelmalla. Kiva nähdä, kun ihmiset tulevat äänestämään ja haluavat käyttää kansalaisoikeuttaan, lähes kansalaisvelvollisuuttaan niin kuin monet mieltävät sen.

Sähköä ilmassa

Kuittinen tietää, että äänestyspaikalla on hyvä olla ajoissa, sillä ensimmäiset äänestäjät tulevat olemaan käsi ovenkahvalla reilusti ennen äänestyksen alkamista klo 9.00.

Moni haluaa olla se päivän ensimmäinen. Ilmassa on sähköä.

– Siinä ollaan yhteiskunnan toimintojen keskiössä ja nähdään mitä tapahtuu. Se on kiinnostavaa työtä.

Tämänkertaisia eduskuntavaaleja hän luonnehtii varovaisesti ja vaalitoimitsijan neutraaliuden tinkimättömästi säilyttäen.

Virastomestarit Marika Murto ja Alf Lassfolk
Virastomestarit Marika Murto ja Alf Lassfolk ovat hoitaneet äänestysalueen käytännönjärjestelyt viime vuosina.Antti Haanpää / Yle

– Nyt on ollut näitä gallupeja ja valtava määrä erilaisia vaalitenttejä, niin saattaapa olla, että se on sähköistänyt tilannetta ja ihmiset ovat valpastuneet ilmaisemaan oman mielipiteensä.

Äänestyspuuhissa tapaa tuttuja

Mutta on vaalityössä muutakin kuin yhteiskunnallinen taso.

– Vaaleissa tulee tavattua ihmisiä, joita en ehkä muuten tapaisi. Tässä yhteydessä tapaan säännöllisesti esimerkiksi yliopiston opettajiani, Kuittinen hymyilee.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen arvioi, että näissä vaaleissa töitä tekee noin 20 000 hengen joukko, kun mukaan lasketaan äänestyspaikkojen toimitsijat ja ääntenlaskijat.

Kunnanhallitukset asettavat vaalitoimisijat tehtävään niin, että he edustavat tasapuolisesti puoluejakoa.

Tehtävät ovat haluttuja paitsi aidon vaalielämyksen, myös työstä maksettavan palkkion takia. Sen suuruus määräytyy kunnan muiden luottamustehtävätaksojen mukaan.

Virastomestari Marika Murolla ja Alf Lassfolkilla on luvassa sunnuntaina pitkä päivä
Virastomestari Marika Murolla ja Alf Lassfolkilla on luvassa sunnuntaina pitkä päivä. Äänestyspaikalla aiotaan olla klo 7 ja illalla klo 20 jälkeen äänestyskopit pakataan pois seuraavia vaaleja odottamaan. Antti Haanpää / Yle

Helsingissä vaalilautakunnan puheenjohtaja saa noin 350 euroa ja lautakunnan jäsen noin 250 euroa. Summasta maksetaan yleensä niin sanottu luottamushenkilövero sille puolueelle, jonka kautta tehtävään on tullut valituksi.

Kuittinen laskee, että summasta jää käteen verojen jälkeen reilusti alle puolet.

Äänestyspaikat vähenivät vauhdilla

Vaalit maksavat kunnille. Viime vuosina ne ovat hakeneet säästöjä vähentämällä äänestyspaikkojen määrää.

Vuosituhannen alussa vaalipäivän äänestyspaikkoja oli 2 900. Nyt niitä on jäljellä enää 1 900.

Lain mukaan riittää, että kunnassa on yksi äänestyspaikka. Muista äänestyspaikoista ja siten myös vaalitoimitsijoiden määrästä ja palkkioista kunta päättää itse.

Vaalijohtaja Jääskeläinen ei ole tyytyväinen vaalipäivän äänestyspaikkojen hupenemiseen.

– Vaalipäivän äänestysmahdollisuudet heikkenevät, kun äänestysmatkat muodostuvat pitkiksi. Toki on ennakkoäänestämismahdollisuus, ja se saattaa olla käytännössä se ainoa mahdollisuus äänestää.

Äänestyspaikkojen vähentyminen ja äänestysmatkojen pidentyminen ovat erityisesti haja-asutusalueiden ongelma. Jääskeläisen mukaan kuntien vapaudesta päättää äänestyspaikkojen määrästä on keskusteltu.

– On hyvä seurata tilannetta varsinkin haja-asutusalueiden osalta ja katsoa miten tilanne tästä etenee.

Korjaus 14.4.2019 klo 14.27: Kuittinen on rehtori yläasteella, eikä ala-asteella, kuten jutussa aiemmin sanottiin.