"Komeita ovat Hämeen emännät" – Sirkka-Liisa Anttila sai Veikko Vennamolta kehut tuoreena kansanedustajana

Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja keskittyy nyt isoäitiyteen ja kirjan kirjoittamiseen.

Sirkka-Liisa Anttila
Sirkka-Liisa Anttila lähikuvassa
Sirkka-Liisa Anttila teki viime marraskuussa päätöksen: eduskunta saa jäädä.Tiina Kokko / Yle

Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) siivosi eduskunnassa työhuoneensa hyvissä ajoin. Kotiin hän kantoi 14 laatikollista papereita. Niitä tarvitaan, kun Anttila ryhtyy työstämään kirjaansa.

Kerrottavaa riittää, sillä eduskunnassa vierähti ennätykselliset 36 vuotta. Kukaan muu naiskansanedustaja ei ole vastaaviin vuosiin yltänyt. Vuosia voisi olla enemmänkin, jos Anttila ei olisi ollut Euroopan parlamentissa vuosina 1996-1999 tai jos hän olisi vielä kerran lähtenyt ehdolle.

– Ei, paljastuksia ei ole tulossa, Anttila nauraa tulevasta kirjahankkeestaan.

Entinen kansanedustaja aikoo keskittyä siihen, mitä on nähnyt uransa varrella, miten Suomi ja maailma ovat muuttuneet ja siihen, miten EU:n ministerineuvoston neuvotteluissa ja kabineteissa pärjää.

Vennamon kehut

Anttila valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 1983. Kansanedustaja täytti myöhemmin samana vuonna 40 vuotta.

Nyt vuosikymmeniä myöhemmin, kotinsa pöydän ääressä, Anttila ryhtyy muistelemaan eduskunnassa pitämäänsä neitsytpuhetta. Uuden kansanedustajan ensimmäistä puhetta puhujapöntöstä. Kuukausi oli huhtikuu.

– Tullessani puhujakorokkeelta paikalleni, kansanedustaja Veikko Vennamo istui etupenkissä ja sanoi kauniisti: "Komeita nämä Hämeen emännät".

Lausahdus päätyi viikonlopun Ilta-Sanomiin. Seuraavana tiistaina Anttila ja Vennamo tapasivat perustuslakivaliokunnan kokouksessa.

– Veikko sanoi minulle, että "Kuule Sirkka-Liisa, kotona oleva Sirkka minua moitti koko viikonlopun, että sinä vain ihailet niitä Hämeen emäntiä, mutta sanon tässä, että olen edelleen samaa mieltä".

Väänäsen ja Virolaisen "opissa"

Jalat olivat ilmassa, myöntää Sirkka-Liisa Anttila, kun hän ensimmäistä kertaa asteli kansanedustajana ylös eduskunnan portaita. Tunnelmat olivat kaksijakoiset. Ensinnäkin jännitti uusi tehtävä, mutta toisaalta erittäin kova työ palkittiin.

Johannes muistutti monta kertaa, että vaikka kansa on vaaleissa arvaamatonta, niin "kansaa sie et voi vaihtaa!"

Sirkka-Liisa Anttila

– Olin ollut ehdokkaana jo vuonna 1979 ja tasavallan presidentin valitsijamiehenä Johannes Virolaiselle vuonna 1982. Tämä [eduskuntavaalit 1983] oli toinen valtiollisissa vaaleissa koettu menestys. Se tietysti lämmitti, mutta en sinä päivänä voinut ajatellakaan, että olen yhdeksän vaalikautta eduskunnassa.

Oppi-isäkseen ja -äidikseen Anttila nimeää puolueestaan Virolaisen ja Marjatta Väänäsen.

– Johannes muistutti monta kertaa, että vaikka kansa on vaaleissa arvaamatonta, niin "kansaa sie et voi vaihtaa!"

Kakkostie jäi harmittamaan

Anttilan eduskuntavuosiin mahtuvat muun muassa pestit maa- ja metsätalousministerinä, varapuhemiehenä sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana.

Kun Anttila pohtii, mihin hän on tyytyväinen, ja mikä on jäänyt harmittamaan, hän nostaa esiin ministerikautensa (2007-2011) ja valtatie kakkosen. Anttila arvioi ministerikautensa sujuneen hyvin.

– Saimme hyvin monta asiaa eteenpäin kovalla työllä.

Oleellinen osa työtä oli luottamuksellinen yhteistyö eurooppalaisten ministerien kanssa.

– Silloin, kun teet yhteistyötä Suomen asioiden puolesta, niin ensimmäinen kysymys pitää olla, miten minä voisin tukea sinun tavoitteitasi. Siitä aloitetaan keskustelu, eikä niin, että mennään omat asiat edellä. Omat asiat tulevat hoidetuksi, kun olet valmis hoitamaan toistenkin asioita.

Sirkka-Liisa Anttila selailee papereita
Sirkka-Liisa Anttila aikoo kirjoittaa kirjan kokemuksistaan poliitikkona.Tiina Kokko / Yle

Helsingistä Poriin Forssan ja Lounais-Hämeen kautta kulkevan valtatie kakkosen rahoitus ja kunnostus ovat puolestaan edenneet turhankin hitaasti. Parikymmentä vuotta työtä on tehty yksin ja yhdessä. Aina tie sai vain rippeitä, ex-kansanedustaja harmittelee.

Jatkuva rahan anelu sai Anttilan huomaamaan, että pienempien seutukuntien asioiden hoitaminen ei ole helppoa tässä maailmassa, jossa kaikki keskittyvät suuriin keskuksiin.

– Ja keskusten tarpeet ovat aina ensimmäisenä listalla, ja tulevat hoidetuiksi. Pienemmät seutukunnat tarvitsevat omat edustajansa, jos täällä aiotaan pärjätä.

Tällä hallituskaudella kakkostie vihdoin sai kaipaamiaan miljoonia.

Lapsenlapset käänsivät pään

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Sirkka-Liisa Anttila sai 5 200 ääntä. Hän myöntää, että elätteli vielä ajatusta yhdestä vaalikaudesta, jotta 40 eduskuntavuotta olisi tullut täyteen. Lapsenlapset saivat Anttilan pään kuitenkin kääntymään.

– "Mamma, jos haluat olla meidän elämässä mukana, niin nyt on se aika", kertoo Anttila käännytyspuheesta.

Viime vuonna, marraskuun viimeisenä päivänä Antila teki päätöksen. Eduskunta saa jäädä.

Varmasti olen kaiken sen tehnyt, mitä pystyn.

Sirkka-Liisa Anttila

Anttila kokee olevansa etuoikeutettu: hän on päässyt vaikuttamaan niin suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen kuin eurooppalaiseenkin kehitykseen Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin ministerineuvoston kokousten kautta.

– Olen erittäin kiitollinen näistä vuosista, mutta sanon myöskin, että kyllä parhaani olen tehnyt. Varmasti olen kaiken sen tehnyt, mitä pystyn.