Suomalaista norpansuojeluosaamista viedään pian myös Venäjälle

Suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden yhteistyöllä kehitetään laatokannorpan suojelua.

saimaannorppa
Saimaannorpat köllöttelevät luodoilla karvanvaihtoaikaan toukokuussa.
Petri Vironen / Yle

Suomalaista norpansuojeluosaamista viedään tulevaisuudessa myös Venäjälle.

Suomalaiset ja venäläiset norppatutkijat aloittivat huhtikuun alussa kolmevuotisen yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on edistää tutkimusta Saimaalla ja Laatokalla. CoExist-hankkeessa tavoitellaan nimen mukaisesti ihmisen ja norpan kestävää rinnakkaiseloa (coexistence).

– Yhteistyötä tehdään sekä tutkimuksen että tiedonlevityksen saralla. Saimaalla on tehty tutkimusta pitkään, ja sen avulla saatu norppakanta kasvuun. Tällaista tietotaitoa on tarkoitus viedä myös Laatokalle, hankekoordinaattori Marja Niemi Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Saimaalta hankittua osaamista käytetään esimerkiksi laatokannorppien käyttäytymisen tutkimiseen.

– Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto on kehittänyt menetelmää automaattiseen norppayksilöiden tunnistamiseen, ja sitä aiotaan hyödyntää myös Laatokalla. Samalla saadaan paljon tietoa molempien alalajien käyttäytymisestä.

Osana suojelutyötä Venäjälle viedään myös suomalaista matkailuosaamista.

– Saimaalta on tarkoitus jalkauttaa Laatokalle tietoa norppaystävällisestä kalastuksesta ja matkailusta.

Laatokan norppakanta moninkertainen Saimaaseen verrattuna

Euroopan suurimman järven, nelisen kertaa Saimaan kokoisen Laatokan järvinorppakanta on Saimaata vahvempi.

Sekä saimaannorppa että laatokannorppa ovat norpan makean veden alalajeja, joita tavataan vain omissa vesistöissään. Uhanalaisiksi luokiteltuja laatokannorppia on noin 2000 yksilöä, kun erittäin uhanalaisia saimaannorppia on tällä hetkellä hieman alle 400.

– Laatokan kanta on vahvempi, mutta uhkakuvat ovat samat kuin Saimaalla. Kanta voi romahtaa nopeastikin, jos suojelutyötä ei pyritä tekemään jo ennakkoon. Tutkimustyöllä pystytään kohdistamaan suojelutoimenpiteitä paremmin, jos niille on tarvetta.

Maiden välinen tutkimusyhteistyö on ollut telakalla parin vuosikymmenen ajan. Norppatutkija Niemi uskoo, että yhteistyötä viritellään maiden välille laatokannorpan suojelun kannalta hyvään aikaan.

– Venäläiset tutkijat ovat tehneet jonkin verran tutkimusta Laatokalla. Nyt on tarkoistus tehostaa tutkimustoimintaa ja välittää tietotaitoa molemmin puolin. Hanke edistää myös tiedon jalkauttamista esimerkiksi koululaisille sekä Suomessa että Venäjällä.

Hankerahoitus EU:lta ja Venäjältä

Hanke on saanut lähes 700 000 euroa Kaakkois-Suomen ja Venäjän CBC-yhteistyöohjelmalta, jota rahoittavat Venäjän lisäksi Euroopan Unioni ja Suomen valtio.

– Hankerahoituksen saaminen oli tärkein yhteistyön mahdollistaja. Yhteistyötä on yritetty käynnistää aiemminkin, mutta heikolla menestyksellä. CBC-rahoitus on ehdottoman hieno homma, Niemi toteaa.

Itä-Suomen yliopiston vetämässä CoExist-hankkeessa ovat mukana myös Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja venäläinen Biologit luonnonsuojelijoina -järjestö.

Lue myös:

Neljä vuosikymmentä sitten tavoitteeksi asetettu 400 norpan raja ylittymässä vihdoin: Norpan matka ihmisen hylkimästä eläimestä luonnonsuojelun symboliksi on kivinen

"Tämä on läpimurto, monien itkujen jälkeen" – Kuvaaja Juha Taskinen riemuitsee 400 saimaannorpasta