Tutkimus: Krooninen sairaus voi yllättäen myös motivoida äänestämään – dementia taas vähensi selvästi äänestysintoa

Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan äänestysaktiivisuutta alentavat muun muassa mielenterveysongelmat ja alkoholismi.

eduskuntavaalit
Mies äänestyskopissa äänestämässä ennakkoon.
Antti Ullakko / Yle

Krooniset sairaudet heijastuvat äänestysaktiivisuuteen. Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat äänestämistä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa.

Tutkimusaineisto koostui Tilastokeskuksen tuottamasta 11 prosentin satunnaisotoksesta vuoden -99 vaalien aikana Suomessa pysyvästi asuneista kansalaisista. Aineistossa oli tiedot yli 430 000 äänioikeutetusta.

Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan dementia vähensi selvästi äänestysaktiivisuutta. Dementikon äänestämistodennäköisyys oli vain viidennes terveeseen kansalaiseen verrattuna.

– Se voi olla henkisesti ylivoimainen tehtävä. Dementikko ei vaan äänestyskopissa enää muista mitä numeroa olisi halunnut äänestää. Dementiaa sairastavan on yksinkertaisesti hankalaa äänestää, toteaa rekisteritutkimuksen professori Reijo Sund Itä-Suomen yliopistosta.

Äänestysintoa laskivat myös alkoholismi, mielenterveysongelmat, aivoverenkiertoon liittyvät häiriöt, Parkinsonin tauti ja muut hermostonrappeutumissairaudet.

Professori Sundin mukaan monilla alkoholisteilla ei ole äänestysmotivaatiota eivätkä he luota poliittiseen järjestelmään. Alkoholistit edustavatkin usein nukkuvien puoluetta.

Se voi olla henkisesti ylivoimainen tehtävä.

Reijo Sund

Rekisteritutkimuksen professori Reijo Sundin mielestä kroonisen sairauden vaikutusta äänestämiseen on tärkeää tutkia, sillä terveyden ja äänestysaktiivisuuden yhteyksistä tiedetään varsin vähän.

– Toteutuuko demokratian ajatus silloin, jos kroonisesti sairaat eivät äänestä yhtä aktiivisesti kuin muut. Ketkä silloin huolehtivat heidän eduistaan, miettii Sund.

Tutkimus osoitti, että kroonisilla sairauksilla on myös yllättäviä vaikutuksia äänestämiseen. Syöpää ja kroonista keuhkoahtaumatautia sairastavat äänestivät jopa aavistuksen keskimääräistä väestöä vilkkaammin.

– Erot olivat kuitenkin yllättävän pieniä ja kroonisesti sairaat äänestivät yleisesti aika hyvin. Tulokset heijastelivat, että sairastuminen voi myös aktivoida ja lisätä äänestysmotivaatiota, sanoo professori Reijo Sund.