Analyysi: Ratkaisiko Satakunta pääministerin paikan SDP:lle?

Satakunta on näidenkin eduskuntavaalien jälkeen Suomen sosiaalidemokraattisin ja perussuomalaisin maakunta.

eduskuntavaalit
Vaalit Satakunta / Laura Huhtasaari, Kristiina Salonen, Krista Kiuru
Satakunnan äänikuningattaret Kristiina Salonen (sd.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Krista Kiuru (sd.). Eniten ääniä keräsi Huhtasaari.Yle

Satakunta on yhä Suomen sosiaalidemokraattisin ja perussuomalaisin maakunta. SDP:n kannatus Satakunnassa oli huhtikuun eduskuntavaaleissa (siirryt toiseen palveluun) 25,2 prosenttia ja perussuomalaisten 24,1 prosenttia.

SDP nousi viime vaaleista 2,6 prosenttiyksikköä ja otti takaisin asemansa maakunnan ykköspuoleena. Perussuomalaisten tulos putosi hieman.

Tarkistuslaskenta voi tuoda muutoksen

Demarit joutuvat vielä jännittämään saavuttamaansa kolmatta kansanedustajan paikkaa, sillä kolmas demari Heidi Viljanen pääsi läpi erittäin niukasti. Jos tarkistuslaskennassa tulee muutos, SDP voi vielä pudota takaisin kahteen ja keskusta nousta kahteen paikkaan.

Rauma oli Suomen toiseksi vahvin (siirryt toiseen palveluun) demaripaikkakunta 37,1 prosentilla äänistä. Seitsemän eniten ääniä perussuomalaisille (siirryt toiseen palveluun) tuoneen kunnan joukossa on kuusi kuntaa Pohjois-Satakunnasta. Suomen perussuomalaisin paikkakunta oli Honkajoki 42,7 prosentilla kunnassa annetuista äänistä.

Demarilinnake vahvisti asemaansa

SDP:n koko Suomen ykköspaikka on kiinni Satakunnan tuloksesta. Valtakunnan tasolla eroa perussuomalaisiin on vain yksi paikka. Siksi tarkistuslaskentaa kannattaa seurata erityisen tarkasti.

Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) Porin Teljän kirkon rappusissa 24.3.2019.
Raumalaiskansanedustaja Kristiina Salonen (sd.).Antti Laakso / Yle

Jos Satakunnan vaalitulos pysyy nykyisellään, Hakaniemen puoluetoimistossa ja muutenkin demaripiireissä kannattaa suhtautua satakuntalaisiin hieman arvostavammin kuin viime vuosina.

Krista Kiurun pudottaminen SDP:n puoluejohdosta on Satakunnassa edelleen muistissa. Ministeripaikkoja jaettaessa satakuntalaisten demarien ohittaminen olisi erikoista, jos SDP on hallituksessa.

Äänikuningattaria

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari oli maakunnan ääniharava, ennen tarkistuslaskentaa hänellä on 12 986 ääntä. Määrä on todella iso: kaikista annetuista äänistä se on yli kymmenen prosenttia.

Viimeksi enemmän ääniä Satakunnasta ovat keränneet 80-luvulla SDP:n Pirkko Työläjärvi ja tuolloin SMP:tä edustanut Anssi Joutsenlahti. Heidän äänimääränsä oli yli 16 000, mutta vaalipiirikin – tuolloin Turun läänin pohjoinen vaalipiiri – oli suurempi kattaen muun muassa Vammalan seudun.

Laura Huhtasaari äänestämässä
Laura Huhtasaari (ps.) äänesti vaalipäivänä Porissa.Katja Halinen / Yle

Myös demarien Kristiina Salosen äänimäärä on kova, 10 430. Krista Kiuru (sd.) oli kolmas Satakunnan äänimittelössä keräten 8 278 ääntä. Kaikki kolme naista keräsivät enemmän ääniä kuin viime eduskuntavaaleissa.

Nuoruus oli voimaa

Satakunnan kansaedustajakaarti uusiutui ja nuortui merkittävästi. Uusia kansanedustajia on neljä, ja valittujen keski-ikä on alle 44.

Kuusi edustajaa on alle 45-vuotiaita. Eduskunnan keski-ikä viime vaalikauden päättyessä oli 51 vuotta. Valitun uuden eduskunnan keski-ikä on 46 vuotta.

Kokoomus kaukana tavoitteesta

Eilisilta oli murskatappio Satakunnan kokoomukselle. Vaaliliitto RKP:n kanssa jäi kauas tavoitellusta kolmesta paikasta. Entiset kansanedustajat Sampsa Kataja, Anne Holmlund ja Jouni Lehtimäki kärsivät kirvelevän tappion maakunnan ainoalle eduskuntaan pääsevälle kokoomuslaiselle, raumalaiselle 28-vuotiaalle Matias Marttiselle.

Kokoomuksen ministerien erityisavustaja, kansanedustajaehdokas, raumalainen Matias Marttinen (kok.)
Matias Marttinen (kok.) sai raumalaisten porvarien äänet ja kohosi eduskuntaan ohi porilaisten ex-kokoomuskansanedustajien.Antti Laakso / Yle

Porin seudun ehdokkaat söivät ennustetusti ääniä toisiltaan, kun raumalaiset porvarit samaan aikaan keskittivät ääniään Marttiselle.

Kaiken huippuna RKP:n Juho Kukkasmäki keräsi yhteiseen pottiin vain 177 ääntä (siirryt toiseen palveluun) – äänimäärän, jonka moni nyt ehdokaslistan ulkopuolelle jäänyt kokoomuslainen olisi kerännyt moninkertaisena.

Kokoomus panosti Satakuntaan rahallisesti merkittävästi, koska puoluetoimistossa odotettiin vaalipiiristä lisäpaikkaa. Tappio odotetun voiton asemesta ei voi olla vaikuttamatta Satakunnan piirijohdon asemaan. Jo aiemmin sisäisistä kiistoista kärsinyt kokoomuspiiri ei tästä tuloksesta ainakaan vahvistu.

Ari Jalonen romahti

Henkilökohtainen tappio oli suuri kokoomuksen kylkeen perussuomalaisista ja sinisistä siirtynelle Ari Jaloselle. Kenellekään – paitsi ehkä Jaloselle itselleen – ei tuntunut olevan selvää, mitä puoluetta Jalonen aikoi edustaa eduskunnassa, kokoomusta vai sinisiä. Nyt sillä ei ole enää väliä.

Jalonen menetti viime vaaleista yli 5 100 ääntä ja jäi vain 612 ääneen. Romahdus on Suomen poliittisen historian jyrkimpiä istuvalle kansanedustajalle.

Ari Jalonen
Ari Jalonen (sit.kok.) kärsi murskatappion ja putosi eduskunnasta.Mari Kahila / Yle

Jalonen oli itse vielä ennen vaaleja toiveikas ja uskoi olevansa kokoomuksen listalla ykkönen tai kakkonen. Ehkä hänen olisi sittenkin kannattanut lähteä ehdokkaaksi sinisten listalla, niin vaalitappio ei olisi ollut näin valtava.

Yksikään sininen ei päässyt eduskuntaan mistään vaalipiiristä, joten siinä mielessä Jalosen mahalasku ei ole yllätys.

Vasemmistoliitto voitti vihreät

Vasemmistoliitto onnistui pitämään edelleen kansanedustajapaikkansa Satakunnassa. Jari Myllykoski oli pettynyt äänimääräänsä 3 997, mutta hän sai kuitenkin pidettyä kovan nousun tehneen Raisa Rannan runsaan 500 äänen päässä takanaan.

Seuraavissa vaaleissa Ranta onkin jo kova uhkaaja Myllykoskelle. Heidän välillään on iso ero poliittisissa näkemyksissä.

Ay-mies Myllykoski katsoo, että vasemmistoliitto oli liian "welcome-henkinen", kun Suomeen saapui kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita vuonna 2015. Ranta taas kuuluu vasemmistoliiton punavihreisiin.

Kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.)
Jari Myllykoski (vas.) jatkaa eduskunnassa vaikka pettyi äänimääräänsä.Antti Laakso / Yle

Vihreille vaalitulos Satakunnassa ei ollut pettymys, koska kannatus yli kaksinkertaistui kuuteen prosenttiin. Silti kansanedustajan paikka jäi kauas. Äänimäärää pitäisi kasvattaa vielä puolella nykyisestä, jotta vihreät voisivat edes haaveilla ensimmäisestä satakuntalaisesta eduskunnassa.

Paikat uuteen jakoon

Maantieteellisesti vaalitulos oli voitto muille kuin porilaisille. Raumalta läpi pääsivät Marttinen ja Salonen, Kankaanpäästä puolestaan Anssi Joutsenlahden (ps.) perintöprinssiksikin aiemmin tituleerattu Jari Koskela (ps.) ja Heidi Viljanen (sd.). Viljasen paikka voi vielä tarkistuslaskennassa siirtyä keskustan Mikko Uusitalolle, mutta tämäkin on Kankaanpäästä.

Jari Koskela (ps.)
Jari Koskela (ps.) nousi eduskuntaan.Antti Laakso / Yle

Eurasta valittiin eduskunnasta luopuneen pitkäaikaisen kansanedustajan Timo Kallin tytär Eeva. Eeva Kallin äänimäärä on komea, 6 713. Muuten vaalitulos oli keskustalle pettymys, vaikka prosentuaalisesti ääniä tuli enemmän kuin koko Suomessa. Jari Myllykoski on Nakkilasta.

Eeva Kalli (kesk.)
Eeva Kalli (kesk.) nousi isänsä Timon jalanjäljissä eduskuntaan.Antti Laakso / Yle

Porista läpi pääsivät vain Huhtasaari ja Kiuru. Viime eduskunnassa oli neljä porilaista.

Perussuomalaisten Petri Huru Porista voi vielä nousta eduskuntaan varasijalta, jos Huhtasaari lähtee toukokuun eurovaaleihin, pääsee läpi ja ottaa paikan europarlamentissa vastaan. Tämä on tosin vielä jossittelua.

Varasijoille jäivät myös kokoomuksen Kataja, vasemmistoliiton Ranta ja demarien Jyrki Levonen, kaikki Porista.

Jatkossa porilaiset joutuvatkin pohtimaan, pitäisikö eduskuntavaaleissa satsata määrän sijasta laatuun. Iskulause on lainattu demarien entiseltä kansanedustajalta Antti Vuolanteelta. Hän toisteli Porin Bepopin vaalivalvojaisissa "ei se määrä, vaan laatu", kun kävi ilmi, että toiveet paluusta eduskuntaan vaihtuivat vain 943 ääneen.

Äänestämisellä oli väliä

Antti Vuolanteenkaan ei silti kannata olla äänimääräänsä pettynyt. Jokainen demarilistalla ollut vaikutti SDP:n kolmannen paikan saavuttamiseen ja valtakunnalliseen ykköstilaan ratkaisevasti omalla äänimäärällään.

Jos joku väittää, että äänestämisellä ei ole merkitystä, hänen kannattaa katsoa Satakunnan vaalitulosta ja mennä sen jälkeen nurkkaan häpeämään.

Artikkelista voi keskustella 15.4. klo 22 saakka.