Enemmistö tuoreista kansanedustajista haluaa, että Suomi on edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa

Lihaveroa ja bensa- ja dieselkäyttöisten autojen myyntikieltoa kannattaa sen sijaan uuden eduskunnan vähemmistö, käy ilmi Ylen vaalikoneen vastauksista.

eduskuntavaalit
Vihreiden eduskuntavaalien vaalivalvojaiset Helsingissä 14. huhtikuuta 2019.
Ilmastotekojen puolesta kampanjoinut vihreät juhli vaalivoittoaan eilen Helsingin Tavastialla.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Enemmistö vastavalituista kansanedustajista on sitä mieltä, että Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.

Tämä käy ilmi Ylen vaalikoneen vastauksista. Kansanedustajista 65 prosenttia – yhteensä 130 edustajaa – vastasi vaalikoneessa olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen pitäisi olla ilmastotoimien edelläkävijä.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Edelläkävijyyttä kannattavat vihreiden, vasemmistoliiton, RKP:n, Liike Nytin kansanedustajat sekä SDP:n ja jossain määrin kokoomuksen edustajat.

Aiemmissa selvityksissä kysymyksellä on tarkoitettu sitä, että Suomi sitoutuisi leikkaamaan päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, vaikka EU-maat eivät pääsisi tästä sopuun. Tavoite olisi linjassa 1,5 asteen rajan kanssa.

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on määritellyt 1,5 astetta rajaksi, johon ilmaston lämpeneminen pitäisi pysäyttää. EU:n nykyinen päästövähennystavoite on 40 prosenttia.

Vaalikoneessa kysymystä edelläkävijyydestä ei täsmennetty. Aiemmin esimerkiksi kokoomus on kertonut vastustavansa kansallisia päästövähennystavoitteita.

Perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit vastasivat, että eivät halua Suomen olevan edelläkävijä.

Vaalikone-grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vaalikoneessa kysyttiin myös puolueiden valmiutta bensa- ja dieselautojen myynnin kieltämiseen ja lihan verotuksen kiristämiseen.

Suurin osa, 77 prosenttia eli yhteensä 153 tuoretta kansanedustajaa vastasi, ettei bensa- ja dieselautojen myyntiä pitäisi kiirehtiä kieltämään.

Myöskään lihavero ei saa enemmistön kannatusta: 67 prosenttia eli 134 kansanedustajaa on eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä siitä, että lihan syömistä pitäisi vähentää verotuksen avulla.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Autojen myyntikiellon ja lihaveron kannalla olivat selkeästi vain vihreät. Vasemmistoliiton edustajien kannat hajaantuvat erityisesti lihaverossa.

Metsien hakkuumääriä eduskunnan enemmistö ei myöskään suitsisi. 75 prosenttia valituista oli vaalikoneessa eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä siitä, että metsiä hakattaisiin Suomessa liikaa.

Yle selvitti eduskuntapuolueiden ilmastokantoja perusteellisesti myös ennen vaaleja.

Kauimpana ilmastokysymyksissä toisistaan ovat perussuomalaisten sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat.

Vihreät ja vasemmistoliitto olivat Ylen selvityksen mukaan valmiita muun muassa fossiilisten liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verokorotuksiin, vanhan autokannan uudistamiseen ajoneuvoveron avulla, metsähakkuiden vähentämiseen, turpeen energiakäytön kieltämiseen sekä ilmastolle haitallisten tukien poistamiseen.

Myös SDP kertoi kannattavansa kokoomuksen ohella esimerkiksi autokannan uudistamista, turpeen energiakäytön kieltämistä ja ilmastolle haitallisten tukien poistamista.

Perussuomalaiset taas näyttivät lähes kaikelle edellämainitulle punaista valoa.

Vihreät ja vasemmistoliitto ovat lupauksineen lähimpänä myös 1,5 asteen tavoitetta, käy ilmi kansalaisjärjestöjen selvityksestä (siirryt toiseen palveluun). Niiden jälkeen tulevat SDP ja RKP.

Vihreät, vasemmistoliitto ja SDP kirivät myös eniten lisäpaikkoja eduskuntaan. Kaikkiaan ilmastotekoja eniten painottaneella kolmikolla on uudessa eduskunnassa yhteensä 76 paikkaa.

– Vaaleissa tapahtui siirtymä aktiivisen ilmastopolitiiikan ja -tekojen puolelle, sanoo Ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen.

Ollikaisen mukaan ilmastopolitiikka jakautui samalla kahtia.

– Tuli paljon lisä-ääniä niille, jotka vaativat reippaampia ilmastotekoja kuin tähän saakka on tehty. Perussuomalaisten kannatus taas kertoo, että on heidän joukossaan on myös niitä, jotka mieluummin sysäävät vastuun ilmastotoimista muille maille.

Ilmastokeskustelua pitäisi hallitusneuvottelujen edetessä jatkaa kuitenkin aivan muilla aiheilla kuin polttomoottoriautojen myyntikiellolla tai lihaverolla, Ollikainen sanoo.

– Lihavero ei vähennä maatalouden päästöjä. Jos päästöjä halutaan vähentää, maataloudessa pitää tehdä päästöjä vähentäviä toimia samalla tapaa kuin esimerkiksi energiasektorilla.

Liikenteen päästöihin taas pitäisi Ollikaisen mielestä puuttua muilla tavoin kuin kieltämällä autojen myynti.

Uudella hallituksella on hänen mukaansa kolme tärkeää ilmastotehtävää: sähköautojen latausverkoston kehittäminen ja polttoaineverotuksen kiristäminen, turpeen energiakäytön alasajo sekä maankäyttösektorin politiikan luominen.

Mankäyttö ja metsät ovat ilmastopolitiikan keskiössä kuluvana vuonna myös EU:ssa, sillä unioni päättää jäsenmaidensa metsänielujen vertailutason.

Vertailutaso on seurausta lulucf-direktiivistä, joka määrittelee, miten metsien ja muun maankäytön hiilinielut lasketaan.

– Sen jälkeen päästään arvioimaan, onko Suomen maankäyttösektori nielu vai päästölähde. Jos se on päästölähde, täytyy ryhtyä toimenpiteisiin maaperäpäästöjen vähentämiseen ja metsänielun vahvistamiseen, Ollikainen sanoo.

Ollikaisen mukaan tärkein maankäytön ilmastotoimi löytyy tällä hetkellä maataloudessa. Siellä pitäisi keskittyä vähentämään metsäkatoa.

Metsäkato tarkoittaa, että metsää hakataan pelloiksi ja rakentamisen tieltä. Tätä tehdään Ollikaisen mukaan Suomessa vuosittain noin 10 000 metsähehtaarilla.

Metsäkadon päästöt ovat 3,1 miljoonaa tonnia.

– Metsäkatoa pitää vähentää niin paljon kuin mahdollista, eli lopettaa pellon raivaus ja ryhtyä metsittämään suo- ja heikkotuottoisia peltoja.

Lue myös:

Ylen vaalikone (siirryt toiseen palveluun)

Eduskuntavaalien tulospalvelu (siirryt toiseen palveluun)

Omistatko bensasyöpön auton? Ylen ilmastokysely puolueille paljastaa, että se voi tulla vieläkin kalliimmaksi

Suomen laskelmat metsien hiilinieluista eivät kelpaa sellaisenaan EU-työryhmälle

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"