Analyysi: Suomen suunta on hakusessa – SDP:n muutos ja perussuomalaisten protesti tuskin mahtuvat samaan hallitusbussiin

Antti Rinteen hallituksessa on vähintään SDP, vihreät sekä suuri ja pieni porvaripuolue, kirjoittaa Ari Hakahuhta.

eduskuntavaalit
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne eduskuntavaalien median tulosillassa Helsingissä 14. huhtikuuta.
Antti Rinne kuvaa SDP:n ja Jussi Halla-ahon perussuomalaisten arvoja "aika erilaisiksi". Näyttää epätodennäköiseltä, että puolueet olisivat samassa hallituksessa.Martti Kainulainen / Lehtikuva

"Meillä taitaa olla sama suunta", kyseli bussikuski Antti Rinne SDP:n vaalimainoksessa.

Rinne on nousemassa hallitustunnustelijaksi. Hallitusbussin kyytiin on kipuamassa kirjava joukko puheenjohtajia. Alkumatka kuluu kiistelyyn, minne joukkio on lopulta matkalla.

Suomen suunta on politiikassa hakusessa.

Vaalituloksen perusteella kansalaiset eivät uskoneet, että jollakin aatesuunnalla olisi selvästi muita parempi tulevaisuuden suunnitelma – tai bussireitti. Puolueiden kannatus ja äänestäjät hajaantuivat eri suuntiin.

Todennäköisesti perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jää Antti Rinteen hallitusbussista jo lähtöasemalle, oppositioon. Rinne totesi viimeksi maanantaiaamuna Ylen Aamu-tv:ssä, että hänen ja Jussi Halla-ahon arvot ovat "aika erilaiset".

Äänestäjät jakautuivat neljään politiikan heimoon ja nukkuviin

Opposition vaalivoittajat ovat politiikan eri laidoilta: vasemmistopuolueet ja vihreät sekä toisaalla perussuomalaiset. Etenkin suhtautuminen maahanmuuttoon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan erottavat näitä puolueita.

Vasemmistopuolueita ja vihreitä yhdistää halu muutoksiin edellisen porvarihallituksen linjauksiin.

Politiikan heimot ovat vaalituloksen perusteella seuraavat:

  • Enemmän tai vähemmän vasemmistolaisesti ajattelevat, todennäköisesti palkansaajia, eläkeläisiä ja nuoria
  • Vihreät, todennäköisesti kaupunkilaisia, koulutettuja, naisia ja nuoria.
  • Porvarit, jotka jakautuvat useampaan puolueeseen ja kaipaavat paikallista sopimista työpaikoille.
  • Nykymenon protestoijat, etenkin nykyisen kaltaisen maahanmuuton arvostelijat, mutta myös ilmastonmuutoksen torjuntakeinojen epäilijät, todennäköisesti enemmistönä miehet, ammattikoulupohjalta.
  • Nukkuvat, äänestäminen ei syystä tai toisesta kiinnosta. Enemmän miehiä kuin naisia.

Vasemmistoliiton hallituspaikka on kiikun kaakun

Keväällä 2015 Juha Sipilä (kesk.) muodosti keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten perusporvarihallituksen. Hallituskauden alussa kolmella puolueella oli eduskunnassa selvä enemmistö, 124 edustajaa.

Antti Rinteen tehtävä lienee vähintään neljän puolueen hallituksen muodostaminen SDP:n ja vihreiden sekä suuren ja pienen porvaripuolueen varaan. Nähtäväksi jää, onko vasemmistoliitto lopulta mukana hallituksessa vai ei.

Koska perussuomalaiset on käytännössä pois hallituslaskelmista, Antti Rinne ei saa enemmistöhallitusta aikaan ilman perinteisiä porvaripuolueita.

SDP:n vaalivoiton niukkuus antaa tinkivaraa kokoomukselle ja keskustalle.

Tässä pari hallitusvaihtoehtoa,toinen SDP:n ja kokoomuksen varaan rakennettu, toinen SDP:n ja keskustan.

  • SDP + kokoomus + vihreät + RKP (Ahvenanmaan edustaja mukana), yhteensä 108 paikkaa.
  • SDP + keskusta + vihreät + vasemmistoliitto + RKP (Ahvenanmaan edustaja mukana), yhteensä 117 paikkaa.

Ohjelma ratkaisee, kun hallitus tehdään yli aatekiistojen

Edustajapaikkojen laskeminen on matematiikkaa. Ratkaisevaa on, että puolueet pystyvät sopimaan yhteisestä hallitusohjelmasta aatekiistoista huolimatta.

Yksi helpotus todennäköisellä hallitustunnustelijalla Antti Rinteellä kuitenkin on.

Keskusta ei historiallisen huonosta tuloksesta huolimatta marssi heti oppositioon. Ratkaisu antaa Rinteelle jonkinlaisen mahdollisuuden eri hallitusvaihtoehtojen kilpailuttamiseen.

Jos Juha Sipilä olisi vaali-iltana ilmoittanut keskustan siirtyvän suosiolla oppositioon, hallitustunnustelijan vaihtoehdot olisivat vähentyneet ja neuvotteluvara hallituksen ohjelmasta kaventunut. Rinne olisi joutunut maksamaan pääministeriydestään kovan hinnan hallitusohjelman myönnytyksinä kokoomukselle.

Uudesta hallituksesta uhkaa tulla sisäisesti hajanainen. Energiaa kuluu sovitteluratkaisujen rakentamiseen. Suurten muutosten tekeminen on työn ja tuskan takana.

Antti Rinteellä on yhtä huono tuuri kuin kokoomuksen taannoisella puheenjohtajalla Jyrki Kataisella oli vuonna 2011. Kun oma puolue vihdoin voittaa vaalit, voitto on niukka ja vaalitulos sekava. Lähtökohdat vahvan hallituksen muodostamiseen ovat kehnot.

Politiikan heimoista voisi rakentaa blokkeja Ruotsin malliin

Jos haluaisi Ruotsin malliin rakentaa blokkeja, puolueryhmittymiä tai vähemmistöhallituksia, politiikan heimojen ja eduskuntavaalien tuloksen pohjalta voisi aloittaa.

Porvariryhmittymä tai vasemmiston ja vihreiden ryhmittymä ei kumpikaan saisi eduskuntaan enemmistöä ilman protestiryhmittymää, perussuomalaisia.

Ruotsissa päädyttiin jälleen sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallitukseen. Poikkeus tosin on, että vähemmistöhallitus on sopinut tuesta blokkirajan ylitse oppositiosta, keskustalta ja liberaaleilta.

Hallituspuolueiden aatteelliset erot vaativat paljon sovittelua

Suomessakin päädyttäneen edelleen meille perinteiseen ratkaisuun, enemmistöhallitukseen. Tällä kertaa yli vasemmisto-porvarit -rajan.

Uuden hallituksen pitäisi pystyä nostamaan työllisyysaste 75 prosenttiin, käynnistää uusi sote-yritys eli sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus sekä sosiaaliturvan ja perhevapaiden uudistaminen.

Vaalivideon bussikuskin Antti Rinteen täytyy siis valmistautua pitämään hyvällä mielellä aatteellisesti eripuraisia hallitusbussin matkustajia – muutoin yhteinen matka katkeaa jo ennen päätepysäkkiä.

LUE LISÄÄ:

Rinteen nenä haistaa yllätyksiä hallitusneuvotteluissa: Helppo ratkaisu, jos vedetään oikeista naruista – Yle seurasi hetki hetkeltä vaalien jälkipuintia Halla-aho sovittelevana: Olemme valmiita kompromisseihin – myös maahanmuuttopolitiikassa

SDP voitti perussuomalaiset hiuksenhienolla erolla – suurimman puolueen asema on nyt heikompi kuin koskaan itsenäisyyden aikana