Menoja leikaten vai veroja kiristäen – Talouspolitiikasta on tulossa hallituksen jakolinja

Vaalikonevastausten mukaan kansanedustajien enemmistö pitää menojen karsimista veronkorotuksia parempana vaihtoehtona.

vaalikoneet
Suurennuslasi, rahaa ja suomen lippu.
Ismo Pekkarinen / AOP

Kansanedustajan paikan saaneiden ehdokkaiden Ylen vaalikoneeseen antamien vastausten mukaan menojen karsiminen on veronkiristyksiä suositumpi tapa kohentaa valtion taloutta.

Valtiovarainministeriön keväällä julkistaman arvion mukaan taloudessa on yhä noin kahden miljardin euron verran kurottavaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa, että kokonaisuutena leikkaustarve on jopa kasvanut.

– Kun siihen lisätään se, että sotea ei tullut, jonka varaan laskettiin kolme miljardia, niin nythän se on itse asiassa viisi [miljardia euroa] se sopeuttamistarve, Kangasharju sanoo.

Keinoista hän on kansanedustajien enemmistön kanssa samaa mieltä: Mieluummin menojen karsimista kuin veronkirityksiä.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

– Kyllä se on parempi vaihtoehto tällaisessa maassa jossa on jo kireä verotus. Taloustieteellinen tutkimus osoittaa, että mitä korkeampi on lähtötaso, sitä haitallisempia ovat lisäkiristykset verotukseen.

Hän myös muistuttaa, että veronkiristysten haitat tulisivat esiin nopeasti.

– Tuore tutkimus myös osoittaa, että lyhyen tähtäimen vaikutukset ovat haitallisemmat verojen kiristyksellä kuin menoleikkauksella.

Aki Kangasharju ETLA
Sipilän hallitus pystyi pienentämään kestävyysvajetta. Mutta maali on samalla karannut kauemmas ja meillä on edelleen sopeuttamistarvetta, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Jari Kärkkäinen/Yle

Kestävyysvajeen umpeenkuromisessa on kyse pitkän aikavälin toimista. Toki se on helpompaa silloin kun taloudessa menee hyvin.

– Aivan ylivoimaisesti parasta työllisyyspolitiikkaa on se, että Suomi on kilpailukykyinen ja talouskasvu on hyvä, hän jatkaa.

Mutta kun näkemyseroja on, millainen hallituspohja voisi nyt toimia?

– Luulen että tällaisessa tilanteessa se ehkä helpoiten löytyisi - jos ajatellaan että demarivetoisesti lähdetään tätä hallitusta tekemään - keskustan ja demareiden välille ja sen ympärille muita puolueita.

Punamultavaihtoehto olisi siis ainakin vaalikonevastausten perusteella toista mahdollisuutta helpompi:

– Paljon vaikeampaa on sitten varmaan löytää yhteinen sävel kokoomuksen ja demareiden välillä, koska kokoomus haluaisi ansiotuloveroja alentaa kun taas demarit haluaisi yritysveroa kiristää ja menojakin lisätä.

Mieluiten hän kuitenkin katsoisi, mitä annettavaa perussuomalaisilla on.

– Minun suosikki olisi perussuomalaiset hallitukseen, koska sitten me tiedettäisiin, mitä perussuomalaisten talouspolitiikka lopulta on. Nythän me emme sitä tiedä, Kangasharju muistuttaa.

Palkansaajien puolella kerättäisiin pahan päivän varalle

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen on vastauksissaan varovaisempi. Hänen mukaan nyt on oikea aika varautua tulevaan.

– Nyt nimenomaan on se tilanne, koska talous kasvaa edelleen, työllisyys kasvaa, työttömyys vähenee. Nyt ajattelisin, että on se aika, jolloin tulee kerätä resurssia siihen, jolloin menee vähän huonommin taloudessa tai kun väestö edelleenkin vanhenee, eli nyt on se puskurien keräämisen aika.

Elina Pylkkänen
Vaikka vaalikamppailussa muodostuu eroja, on vaalien jälkeen tilanne aina toinen, muistuttaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.

Mutta, onnistuuko tämä, kun vaalikonevastausten mukaan keinoista ollaan hyvinkin erimielisiä?

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

– Ajattelisin näin, että kun katsotaan vähän taaksepäin, niin ainahan vaalikamppailussa jotain eroja muodostuu, mutta vaalien jälkeen tilanne on aina toinen ja yritetään löytää sitä yhteistä näkemystä, yhteistä ohjelmaa ja varmaan aikaisemmatkin vaalit ovat toistaneet tätä samaa kaavaa.

Mitä tulee tarvittavien toimien laajuuteen, Pylkkänen pitää valtiovarainministeriön esittämiä kahden miljardin euron sopeutustoimia suurina.

– Mutta sitten taas täytyy muistaa, että talouskasvu voi pienentää tätä menoleikkausten tarvetta. Toisaalta sitten nämä suuret uudistukset on tekemättä. Nämä rakenneuudistukset, kuten sote-uudistus ja sotu-uudistus [sosiaaliturvan uudistus]. Eli myöskin näihin ladataan aika paljon odotuksia, niin että ne ratkaisee osan meidän ongelmista, Pylkkänen sanoo.