Lomamatkalla iskenyt ympäristöahdistus sai Jussi Isoahon juoksemaan roskapussin kanssa: "Moni luulee, että Suomi on siisti maa"

Kevät paljastaa ihmisten piittaamattomuuden. Ploggaaja kerää pussillisen roskia lenkin ohessa.

Roskien kerääminen
Oululainen Jussi Isoaho kerää roskia juoksulenkin ohessa.
Jussi Isoahon suosikki paikka ploggaamiseen on merenranta. Hän on huolissaan merien roskaisuudesta ja muovijätteistä.Juha Hintsala / Yle

Oululaisen Jussi Isoahon vuosi sitten tekemä lomamatka sai yllättävän käänteen: muovijätettä lojui rannoilla ja teiden varsilla niin paljon, että asialle oli tehtävä jotain. Loma Kanariansaarilla muuttuikin roskienkeruumatkaksi.

Isoaho oli jo aiemmin seurannut merten roskaantumista koskevia uutisia ja nähnyt kuvia rannoilla lojuvista valtavista muovijäteröykkiöistä. Omakohtainen kokemus Kanariansaarilla nähdystä roskaamisesta oli viimeinen niitti ja herätti halun toimia luonnon puolesta.

– Eihän tämä voi näin mennä, että me työnnetään muovit meriin ja that’s it, Isoaho tuhahtaa.

Kanariansaarilta palattuaan Isoaho alkoi kiinnittää huomiota, miltä roskatilanne näyttää omassa kotikaupungissa. Roskia löytyi joka puolelta.

– Minua ihmetyttää, että aika moni luulee, että Suomi on siisti maa. Mutta kyllä meillä on aika paljon parantamisen varaa tässä asiassa, Isoaho sanoo.

Parinkymmenen minuutin kierros keskustassa tuotti pussillisen roskia.
Tyhjä roskapussi täyttyy nopeasti muutaman metrin säteeltä kerättäessä.Juha Hintsala / Yle

Suomen rannat kuuluvat Itämeren roskaisimpien joukkoon. Vaikka merivirrat kuljettavat rannikolle roskia myös muualta, monen mereen päätyvän roskan matka alkaa oman käden ulottuvilta.

Parhaiten merien roskaantumista voi vähentää sillä, ettei jätä roskia lojumaan maahan. Sen lisäksi, että roskat kasautuvat meriin ja rannoille, ne päätyvät usein eläinten suihin.

Isoaho ei ole yksin heränneen ympäristöahdistuksensa kanssa. Monet suomalaiset ovat entistä tiedostavampia ympäristöongelmista, kuten ilmastonmuutoksesta ja miettivät, mitä voisivat tehdä sen hidastamiseksi. Keinoja on monia: yksi osallistuu ilmastomarssiin, toinen lopettaa lentämisen ja kolmas ryhtyy vegaaniksi.

Miten voi välittää itsestään, jos nämä asiat eivät kiinnosta.

Jussi Isoaho

Kun Isoaho alkoi pohtia, mitä voisi itse tehdä ympäristön eteen, syntyi idea Oulu Plogging -facebook ryhmästä. Plogging eli roskajuoksu on Ruotsista lähtöisin oleva ilmiö, jossa roskia poimitaan juoksulenkin aikana.

Isoahon perustamalla ryhmällä on nyt toistasataa tykkääjää ja aktiivijäseniä noin kymmenkunta. Roskapussin kanssa liikkuvat lenkkeilijät haluavat saada toiminnallaan oululaiset kiinnittämään huomiota ympäristön roskaamiseen.

– Tärkeintä tässä on jonkinlainen vaikuttaminen, tietoisuuden lisääminen luonnon roskaantumisesta ja ympäristön ongelmista, kertoo Isoaho.

"Roskajuoksu" kohottaa kuntoa ja edistää ympäristön hyvinvointia

Facebook-ryhmän jäsenten yhteisellä juoksulenkillä kunto kohoaa ja roskat katoavat reitin varrelta. Varsinkin keväällä kaupungin keskustasta on vaikeaa löytää sellaista neliömetriä, jossa ei olisi roskaa.

– Tupakan tumppeja löytyy ihan hirveästi, Jussi Isoaho toteaa.

Tupakantumppi ei maadu luonnossa, vaan se muuttuu hitaasti mikromuoveiksi. Mikromuovihiukkaset kuljettavat mukanaan myös myrkyllisiä kemikaaleja.

Yleisimpiä roskia Oulun kaduilla ovat karkkipaperit, tupakan natsat ja nuuskat. Hampurilaispaikkojen läheltä löytyy pikaruoan pakkausjätettä, ja kauppojen vierustoja likaavat muun muassa poisheitetyt paistopisteiden pussit.

Ploggaaja Jussi Isoaho kerää roskia juoksulenkin ohessa.
Jussi Ihoaho vertaa ploggingia marjanpoimintaan. Kyyristely ja kyykkiminen tuovat myös uudenlaista haastetta lenkille. Juha Hintsala / Yle

Isoaho uskoo, että ploggaus sopii kaiken ikäisille kunnosta riippumatta. Tyyli on vapaa, edetä voi joko juosten tai kävellen. Roskapussia kummempia välineitä ei tarvita. Oulussa roskapussin kanssa liikkuvat lenkkeilijät ovat saaneet pelkkää positiivista palautetta.

– Jotkut ovat uskaltaneet tulla jopa sanomaan, että teette hienoa työtä.

Facebook-ryhmää perustaessaan Jussi Isoaho toivoi, että kyseessä olisi vain muutaman vuoden kestävä harrastus. Kun roskat saataisiin kerättyä, ploggaus voitaisiin lopettaa. Se voi kuitenkin jäädä haaveeksi, koska roskaa tulee koko ajan lisää.

Parinkymmenen minuutin lenkin aikana pussi täyttyy muun muassa pizzalaatikon palasista ja erilaisista muovijätteistä.

– Ihmetyttää, miten ihmiset voivat olla niin välinpitämättömiä. Roskat pudotetaan suoraan maahan. Miten voi välittää itsestään, jos nämä asiat eivät kiinnosta, Isoaho huokaisee.

Mitä sinä teet ympäristön hyväksi? Jutun keskusteluosio on auki kello 22.00 saakka.

Lisää aiheesta:

Taiteilija keksi keinon, jolla ihmisten luontoon heittämät roskat saadaan hyötykäyttöön – lapset keräävät nyt innoissaan likaisia pulloja ja tölkkejä

Saako mustaa muovia laittaa keräykseen ja miksi muovin polttaminen on niin huono asia? Useimmin kysyttyä muovin lajittelusta