Olisiko savesta uudisrakentamiseenkin? Ikivanha materiaali taipuu esimerkiksi seinän eristeeksi

Savirappaus on perinteinen, mutta nykyään vähän käytetty tapa käsitellä seinäpintoja. Saven ominaisuuksia kehutaan – se säätelee esimerkiksi kosteutta, hengittää ja muodostaa eristeen lisäksi palosuojan.

rakentaminen
Talon omistaja Elina Widgren (vas.), kurssille osallistunut Arto Soini ja Pohjalaisen rakennusperintö ry:n puheenjohtaja Riitta Jaakkola savirappauskurssilla Kitinojalla Ylistarossa.
Mirva Ekman / Yle

1850-luvulla rakennettu pohjalaistalo kylpee auringossa Ylistaron Kitinojalla. Olohuoneen ja keittiön seiniä peittää punamullan värinen savikerros, joka on laitettu pari viikkoa sitten listoituksen päälle. Nyt seinään levitetään toinen savikerros.

Pohjalaistalossa on meneillään Pohjalaisen Rakennusperintöyhdistyksen savirappauskurssi.

Vajaa kymmenkunta aiheesta kiinnostunutta kurssilaista pääsi konservaattori Liisukka Oksan opastamana kokeilemaan, miten savi taipuu seinän eristeeksi.

Anna Häkäri (vas.) ja Liisukka Oksa rappaamassa savea hirsiseinän pinnalle.
Anna Häkäri (vas.) ja Liisukka Oksa rappaamassa savea hirsiseinän pinnalle.Mirva Ekman / Yle

Rouheaa pintaa

Kaisa Hautakoski Ullavalta ja Arto Soini Kauhajoelta kantavat saviämpäreitä eteisestä olohuoneeseen. Tällä kertaa aika ei riittänyt kurssilla siihen, että laasti olisi tehty itse, vaan se ostettiin valmiina seoksena.

Laasti on melko helppo levittää ja lopputulos on rouhea ja tasainen. Pinta hiotaan lopuksi ja päälle voi maalata esimerkiksi liimamaalilla.

Vasemmalla seinä, joka on saanut päälleen jo kaksi kerrosta savipintaa. Oikealla kaksi viikkoa aikaisemmin laitettu ensimmäinen kerros savea, alla näkyy vielä listoitusta.
Vasemmalla seinä, joka on saanut päälleen jo kaksi kerrosta savipintaa. Oikealla kaksi viikkoa aikaisemmin laitettu ensimmäinen kerros savea, alla näkyy listoituskin.Mirva Ekman / Yle

Sekä Hautakoski että Soini kiinnostuivat kurssista siksi, että saisivat itselleen ideoita esimerkiksi oman kodin tai muun kiinteistön kunnostamiseen. Savi kiinnosti muutenkin materiaalina.

– Minulla oli vähän semmoinen haave, että josko tätä uskaltaisi omiinkin seiniin kokeilla, Arto Soini kertoo.

Kauhajokelainen Arto Soini osallistui savirappauskurssille.
Kauhajokelainen Arto Soini haluaa kokeilla savea itsekin jatkossa.Mirva Ekman / Yle

Mukaan oli lähtenyt myös vaasalainen Anna Häkäri. Hänellä on itsellään vuonna 1886 rakennettu talo, johon hän haki uusia vinkkejä. Hän on myös itse ammatiltaan konservaattori.

– Talossani on monta hyvää käyttökohdetta, joihin savea voisi soveltaa, kuten kylpyhuoneeseen, keittiöön tai eteiseen, Häkäri pohtii.

Luonnonmukaisuus kiinnostaa

Savea käytetään jonkun verran myös uudisrakentamisessa. Tuusulan vuoden 2020 asuntomessuille kerrotaan nousevan taloja (siirryt toiseen palveluun), joissa on käytetty puuta, savea ja kiveä, ja joille luvataan 300 vuoden käyttöikä.

Aikanaan betoni korvasi saven ja kalkin rakentamisessa Suomessa. Nyt puolestaan ekologisuus ja luonnonmukaiset materiaalit ovat nousseet jo pidemmän aikaa rakentamistrendeissä.

Anna Häkäri (vas.) Vaasasta osallistui savirappauskurssille mielenkiinnosta materiaalia kohtaan. Vieressä kurssin opettaja, konservaattori Liisukka Oksa.
Anna Häkäri (vas.) Vaasasta osallistui savirappauskurssille mielenkiinnosta materiaalia kohtaan. Vieressä kurssin opettaja, konservaattori Liisukka Oksa. Mirva Ekman / Yle

– Olen purkanut paljon vanhoja rakennuksia ja monissa on saviseiniä. Osa on ollut tyhjillänsä 30-40 vuotta ja siellä on aina vain se savi vielä kiinni. Varmasti se olisi toimiva monessa paikassa tänä päivänäkin, Arto Soini miettii.

Savea seinään eristeeksi ja palosuojaksi.
Savilaasti ostettiin tällä kertaa valmiina, koska aika ei riittänyt oman laastin valmistamiseen kurssilla.Mirva Ekman / Yle

Myös kurssin opettaja, konservaattori Liisukka Oksa uskoo luonnonmukaisten materiaalien nousevan voimakkaasti tulevaisuudessa.

– Aika paljon on trenditietoisia ihmisiä, jotka haluavat jo esimerkiksi maaleilta ja laasteilta ekologisuutta. Savi voisi olla ehdottomasti trendi tulevaisuudessa, Oksa toteaa.

Osaamista jaetaan

Vanhoja menetelmiä ylläpidetään perinnerakentamiseen keskittyvissä yhdistyksissä. Pohjalaisen rakennusperintö -yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Jaakkola uskoo, että kynnys kokeilla eri materiaaleja madaltuu, kun kohdalle tarjoutuu mahdollisuus kokeilla niitä käytännössä.

– Myös tieto leviää paremmin nettiaikana. Tällainen kurssi varmasti lisää uskallusta, ja me yritämme levittää tietoa. Näin myös taito siirtyy, Jaakkola kuvailee.

Anna Häkärin mielestä luonnonmukaisten materiaalien käyttö on ensisijaisen tärkeää nimenomaan vanhojen talojen kunnostamisessa.

– Kun talo on valmistunut, on käytetty vain luonnonmukaisia materiaaleja. Talon hyvinvoinnin kannalta on tärkeää käyttää vastaavanlaisia materiaaleja, että se jatkossakin säilyy seuraavat parisataa vuotta, hymyilee Häkäri.