Afganistanilainen Asa ei virallisesti ole olemassa – passi toisi pakolaispojalle paremman tulevaisuuden Pakistanissa

Etelä-Aasiassa sijaitseva köyhä Pakistan vastaanottaa Turkin ja Jordanian ohella eniten pakolaisia maailmassa.

Pakistan
Afgaanipakolaisten leiri Islamabad.
Pakolaisleireillä käydään myös koulua. Tunneille tullaan vuoroissa, aamupäivällä pojat ja iltapäivällä tytöt. Kuvassa meneillään on englannin opetusta. Ivar Heinmaa

ISLAMABAD Asa täyttää pian neljä vuotta. Hän on syntynyt Pakistanissa, samoin kuin isänsä Jahandar. Isoisä Alam on tullut Pakistaniin Kunduzista Afganistanista.

Toistaiseksi Asa on pakolainen synnyinmaassaan. Pakistanissa syntyneitä on reilusta kahdesta miljoonasta afgaanipakolaisesta yli 70 prosenttia.

Nyt perheen harras toive Pakistanin kansalaisuudesta saattaa olla toteutumassa.

Afgaanipakolaisten leiri Islamabad.
Neljän vuoden ikäinen Asa on kuuro. Perheen kanssa hän puhuu omaa viittomakieltä. Koulutielle tarvittaisiin opetusta ja sosiaalipalveluja. Ivar Heinmaa

Miten Asan elämä muuttuisi?

Veikeä Asa on ollut syntymästään saakka kuuro. Hän viestii mutkattomasti perheensä kanssa, mutta koulun aloittamiseen tarvittaisiin viittomakielen opetusta, joka on Pakistanissa yleisestikin vähäistä.

Jos Asa saisi kansalaisuuden, hän pääsisi paremmin esimerkiksi lääkäriin.

Kansalaisuuden avulla Asan isoveli Ashiqullah voisi aikanaan mennä pulmitta naimisiin, ja hänen isänsä Jahandar voisi hakea muutakin kuin vihannestorin hanttihommia. Osa heidän sukulaisistaan ansaitsee nyt elantonsa etsimällä käyttökelpoista tavaraa läheiseltä valtavalta kaatopaikalta.

Pakistanin afgaanipakolaisilla ei ole passia. Aikuiset pakolaiset ovat juurtuneet uuteen kotimaahansa, mutta kansalaisoikeuksia heillä ei ole.

Mutkikkaasta byrokratiasta ja kansalaisuuden puutteesta huolimatta jotkut afganistalaiset ovat menestyneet. Heillä on yrityksiä, kauppoja, ravintoloita ja kuljetusfirmoja. He ovat sopeutuneet Pakistaniin vuosien saatossa hyvin. Valtaosa viettää päivänsä kuitenkin hökkelikylissä.

Afgaanipakolaisten leiri Islamabad.
Savesta ja kivestä kyhättyjä rakennuksia lämmitetään talvisin hiilipannulla. Vesijohtoa ja viemäriverkkoa ei ole. Ivar Heinmaa

Miksi afganistanilaiset lähtivät alun perin?

Osa ihmisistä on tullut Pakistaniin etsimään parempaa tulevaisuutta, osa on paennut Afganistanin jatkuvia levottomuuksia.

Lähdön yksi keskeinen syy on Yhdysvaltain johtaman liittouman sotilasoperaatio taleban-verkoston tuhoamiseksi. Operaatio sai alkunsa vuoden 2001 syyskuun terrori-iskuista.

Myös afganistanilaisten sisäiset kiistat, kuten maanomistus- ja heimoriidat lietsovat kostonkierrettä, jota ihmiset joutuvat pakemaan.

Molemmat maat ovat köyhiä, mutta Pakistanissa on sentään Afganistania vakaampaa.

Afgaanipakolaisten leiri Islamabad.
Leirin tarkkaa asukaslukua ei tiedetä, mutta siellä arvellaan olevan viitisentuhatta asukasta. Ivar Heinmaa

Miksi Pakistan suunnittelee kansalaisuuden myöntämistä juuri nyt?

PTI-puolueen pääministeri Imran Khan ajaa kansalaisuuslain hyväksymistä ja haluaa ratkaista rekisteröintikysymyksen. Hänen mukaansa kansalaisuuden myöntäminen lisäisi vakautta.

Parlamentti ei ole toistaiseksi hyväksynyt aloitetta. Pakistanin perustuslain mukaan jokaisella vuoden 1951 jälkeen syntyneellä on oikeus kansalaisuuteen.

Varhaisimmat tulijat ovat lähteneet Afganistanista jo vuonna 1979 tuolloisen Neuvostoliiton hyökkäyksen jälkeen. Liikennettä on rajan yli myös laillisesti.

Erityisesti luoteisilla heimoalueilla, Peshawarin rajakaupungissa ja sen lähistöllä rajan molemmin puolin asuu pataaneja.

Kyse on myös turvallisuudesta.

Jos pakistanilaiset rekisteröitäisiin, heidän valvontansa olisi helpompaa. Nyt osin oman onnensa nojassa olevilla leireillä piileskelee viranomaisten mukaan myös rikollisia, huumekauppiaita ja ääriryhmien taistelijoita.

Leireillä on turvatonta. Ainainen lähdön uhka lietsoo levottomuuksia.

Afgaanipakolaisten leiri Islamabad.
Viranomaiset ovat hajoittaneet osan afgaanien leireistä. Islamabadin teknillisen yliopiston vieressä sijaitseva leiri on kuitenkin ollut paikallaan kuusi vuotta. Ivar Heinmaa

Pakistanilaisia ja afganistanilaisia yhdistävät myös monet asiat ruokavaliosta ja pukeutumisesta alkaen. Islam on valtauskonto molemmissa maissa, ja urdun kieltä puhutaan rajan molemmin puolin.

Miksi kansalaisuuden myöntämistä vastustetaan?

Kansalaisuuslain vastustajien mukaan kansalaisuuden myöntäminen saattaisi käynnistää tulijoiden vyöryn Afganistanin puolelta. Tulijoiden joukossa voi olla lisää ääriryhmien jäseniä, jotka jo nyt liikkuvat suhteellisen vapaasti vuotavan rajan yli.

Maita yhdistävät etniset ryhmät ovat myös jännitteiden lähde. Esimerkiksi Quetta ja Karachi ovat pataanienemmistöisiä kaupunkeja. Jos pataanit saisivat kansalaisuuden, heidän polittinen vaikutusvaltansa lisääntyisi ja jo entuudestaan rauhattomien keskusten levottomuudet saattaisivat lisääntyä.

Afgaanipakolaisten leiri Islamabad.
Sadekausi on päättymässä. Leirin saviset kujat ja rakennukset kuivuvat talven jäljiltä. Ivar Heinmaa

Lue myös:

Väriä tiilimurskasta, lisää painoa sahanpurusta – Pakistan suitsii mausteväärennöksiä

Videoterveiset Islamabadista: Pakistanilaisräppäri fanittaa Suomea ja näkee soundit väreinä

Yle Islamabadissa: Suomen koulutusopit kiinnostavat Pakistanissa – osaajia tarvitaan raksoilta ravintoloihin

Korjaus 14.5.2019 kello 8.35: Jutussa kerrotaan, että Asa on ollut syntymästään saakka kuuro. Jutussa luki aiemmin, että tyttö olisi kuuromykkä.