Suurin osa Suomen maakotkista asuu Lapissa –Vainotun lajin kanta on saatu nousuun muun muassa talviruokinnalla

Äkäslompolossa asuva Vesa Kaulanen ylläpitää petolintujen talviruokintapaikkaa.

kotkat (petolinnut)
Maakotka
Muut linnut kunnioittavat maakotkaa ja kaikkoavat ruokintapaikalta sen tieltä.Yle/ Jari Salonen

Lappilaisen Vesa Kaulasen pihamaalla on useita linnunpönttöjä, mutta isoin ruokintapaikka sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Äkäslompolosta. Siellä Kaulanen ruokkii kotkia, erityisesti alueella elävää vanhaa maakotkapariskuntaa.

Pariskunnan muninta saattaa alkaa jo maaliskuussa, vaikka lämpötila meneekin öisin vielä reippaasti pakkasen puolelle. Hautominen kestää reilut 40 päivää ja poikasia kuoriutuu kerrallaan yksi tai kaksi.

Kesän ajan vanhemmat vievät tuoretta riistaa kiireisinä suoraan pesälle. Syksyllä poikasen on aika lähteä omille teilleen.

Talviruokinta vahvistaa lintuja

Pesinnän onnistumiseen vaikuttaa erityisesti talven ja kevään ravintotilanne. Ruokinta auttaa pitämään pariskunnan hyvässä fyysisessä kunnossa siihen saakka, kun pesintäkausi alkaa.

Apu on elintärkeää, sillä viimeiset pari vuotta maakotkien pesintätulos on ollut koko maassa heikko: vuonna 2018 onnistuneita pesintöjä oli 92.

Kaulasen kojun lähimmän reviirin pesimämenestys on ollut hyvä, ja reviiri on ruokinnan ansiosta tuottanut poikasia keskimääräistä paremmin.

– Poikasia ei tule joka vuosi, mutta se olisikin maakotkalle epänormaalia, kertoo Metsähallituksen Luontopalveluiden ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Vesa Kaulanen kotkakojun edessä.
Vesa Kaulasen kotkakojussa kuka tahansa voi katsella kotkien ruokailua läheltä ja lämpimänä.Yle/ Minttu Heimovirta

Korppien show viihdyttää kotkia odotellessa

Kaulasen tietojen mukaan tämä on ainoa kotkien ruokintapaikka Lapissa. Hän ruokkii kotkia syyskuusta toukokuulle kolariporoilla, poistometsästetyillä ketuilla ja sioilla.

Koskaan ei tiedä milloin kotka saapuu haaskalle vai saapuuko lainkaan. Odotellessaan Kaulanen katselee korppien keskinäistä kommunikaatiota. Fiksuina ja sosiaalisina lintuina niillä on koko ajan jotain showta meneillään, lentonäytöksiä, leikkejä, kärhämiä tai toisten sukimista.

– Niillä on sellainen äänivalikoima, että se on melkein parempi kuin Yleisradiolla.

Korpit viihdyttävät kotkan odottajaa ruokintapaikalla.
Korpit viihdyttävät kotkan odottajaa ruokintapaikalla.Yle/ Jari Salonen

Kaulanen ei suinkaan ole ainoa, joka pääsee nauttimaan lintujen showsta ja äänistä. Paikalle voi kuka tahansa tulla katsomaan lintuja ilman kiikareita.

– Kotka kun tulee tuohon 15 metrin päähän, niin se on vähän eri näköinen kuin silloin, kun se on täplä taivaalla.

Maakotkan siipiväli on noin kaksi metriä.

Maakotka puussa.
Maakotka on erämaiden lintu, joka elää vain pohjoisimmassa Suomessa.Yle/ Jari Salonen

Fonzie-maakotka vs. reppana-merikotka

Kun maakotka ilmestyy sadan metrin päähän ruokintapaikasta, korpit kaikkoavat. Maakotkalla on auktoriteettia.

– Maakotka on kuin Fonzie, tukka geelillä laitettu ja nahkatakki päällä. Se osoittaa, "että minä olen muuten kova jätkä ja minusta näkee sen", kertoo Kaulanen.

Maakotka on erämaiden lintu, joka elää nykyisin vain pohjoisimmassa Suomessa. Se saalistaa pienempää riistaa.

Joskus ruokintapaikalle eksyy myös muuttomatkalla oleva merikotka, mutta sillä ei ole lainkaan samaa karismaa kuin maakotkalla.

– Merikotka on vähän semmonen raukka ressukka koulukiusattu. Vaikka merikotka sanoisi mitä ja hyppisi tasajalkaa, niin kukaan ei korvaansa lotkauttaisi. Korpitkin vaan tönivät sitä syrjemmälle.

Merikotka ei siis juuri muita lintuja pelota, vaikka Suomen suurimpana petolintuna ihmisen silmään hurjalta näyttääkin.

Kotkien tiet eivät yleensä kohtaa, mutta riitatilanteessa merikotka saisi kyytiä Fonzie-maakotkalta.

Korppeja ja merikotka ruokintapaikalla
Korpit eivät pelkää merikotkaa samalla tavalla kuin maakotkaa, vaan päinvastoin kiusaavat isoa petolintua.Yle/ Jari Salonen

Kotkat ovat kärsineet vainoista

Sekä maa että- merikotkakannat ovat vajonneet vainojen takia. Ihmisten vihan lisäksi merikotka kärsi ympäristömyrkyistä ja vuonna 1975 Suomessa kasvoi vain neljä merikotkan poikasta.

Aktiviisilla suojelutoimilla, erityisesti talviruokinnalla, kanta on saatu nousuun. Nykyisin Suomessa on jo yli 450 pesivää merikotkaparia ja 360 maakotkaparia. Maakotkien vaino saatiin loppumaan poronhoitoalueella sen jälkeen, kun korvausjärjestelmä uusittiin vuonna 1998.

– Valtio maksaa paliskunnalle korvausta asutusta kotkanpesästä. Myös kotkan tappamasta porosta saa korvausta.

Enää maakotkaa ei pohjoisessa vihatakaan niin kuin ennen ja kotkat pärjäävät nykyisin paljon paremmin. Suurin osa Suomen maakotkista asuu Lapissa.

Merikotka puussa.
Merikotka on Suomen suurin petolintu, mutta häviää arvovallassa maakotkalle.Yle/ Jari Salonen

Yksinkertaisten asioiden äärellä

Vesa Kaulanen ei lintuharrastuksestaan huolimatta ole lintubongari, eikä häntä kiinnosta laskea pisteitä eri lajeista. Kaulaselle parasta on, kun lintu muuttaa hänen tekemäänsä asuntoon asumaan.

– Kaikista mukavinta on niiden seuraaminen ja kaikki väkertäminen lintujen kanssa.

Kaulanen onkin virittänyt moneen pönttöön kameran, jotta voi seurata lintujen pesätouhuja tarkemmin.

– Siinä pysyy luonto lähellä ja pysyy itsekin jollain lailla järkevänä, kun katselee tämmöisiä yksinkertaisempia asioita.