Pirita Näkkäläjärven kolumni: Vaalitulos lupailee saamelaisasioille myötämielistä hallitusta, mutta se ei tarkoita vielä mitään

Eduskuntavaalien tulos lupailee saamelaisasioille myötämielistä hallitusta. Se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että saamelaisasiat aidosti etenisivät eduskunnassa seuraavan neljän vuoden aikana, kirjoittaa Yle Sápmin entinen päällikkö Pirita Näkkäläjärvi.

eduskuntavaalit
Pirita Näkkäläjärvi
Eduskuntavaalituloksen analysoiminen saamelaisnäkökulmasta ei ole aivan yksinkertaista, kirjoittaa Yle Sápmin entinen päällikkö Pirita Näkkäläjärvi.Mikko Mäntyniemi

Oli tipalla, että lähtökohta tähän vaalianalyysiin saamelaisnäkökulmasta olisi ollut aivan erilainen. Mitä jos utsjokelaissyntyinen ja saamenkielinen Juha Tapiola, joka oli Vihreiden ehdokkaana Hämeen vaalipiirissä olisi päässyt läpi, kuten yhdessä vaiheessa vaali-iltaa vaikutti? Entä jos Vihreiden Riikka Karppinen Sodankylästä olisi saanut muutaman äänen lisää ja olisi voittanut Keskustan Markus Lohen kisassa Lapin vaalipiirin viimeisestä paikasta?

No, silti eduskuntavaalituloksen analysoiminen saamelaisnäkökulmasta ei ole aivan yksinkertaista.

Saamelaisasioiden etenemiseen seuraavan neljän vuoden aikana vaikuttaa monta asiaa. Vaalitulos viitoittaa tietä hallituksen ja hallitusohjelman rakentamiseen. Myöhemmässä vaiheessa ratkaisevassa asemassa ovat Lapin vaalipiiristä läpi menneet ehdokkaat, sillä Arkadianmäellä nimenomaan heitä kuunnellaan saamelaisasioiden asiantuntijoina. Tässä vaiheessa kuitenkin myös Suomen saamelaiskäräjillä on vielä mahdollisuus koittaa vaikuttaa Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan.

Vasemmalla ollaan myötämielisempiä saamelaisasioille

Nämä eduskuntavaalit veivät Suomea pari piirua vasemmalle. Tavallisesti se tarkoittaa myötämielisempää suhtautumista saamelaisten oikeuksien edistämiseen.

Vaalitulos on tällä kertaa kuitenkin sellainen, että se mahdollistaa monta eriluonteista hallitusvaihtoehtoa. On melko selvää, että eniten paikkoja saaneen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelut, mutta ei ole ollenkaan varmaa mitkä puolueet seuraavassa hallituksessa istuvat.

Usean hallitusvaihtoehdon takia on vaikeaa ennakoida täsmälleen millaista saamelaispolitiikkaa Suomessa on seuraavan neljän vuoden aikana tiedossa. Kaikki puolueet eivät edes maininneet saamelaisasioita eduskuntavaaliohjelmissaan. Saamelaisasioista ei muutenkaan juuri näiden vaalien aikana keskusteltu, ja vaalikoneissa tiedusteltiin lähinnä Lapin vaalipiirin ehdokkailta linjauksia alkuperäiskansojen oikeuksien ILO 169 -sopimuksen ratifiointiin ja Jäämeren rataan.

SDP mainitsi saamelaisasiat vaaliohjelmassaan, mutta pääteemojen joukkoon ne eivät nousseet. Heidän puoluekokouksensa on kuitenkin linjannut, että ILO 169 -sopimus pitää ratifioida. On siis aivan mahdollista, että saamelaisille tärkeän ILO-sopimuksen ratifioiminen Suomessa etenee viimein, jos SDP on pääministeripuolue ja hallituskumppaneina toimivat Vihreät ja Vasemmistoliitto, jotka kummatkin lupasivat vaaliohjelmissaan ratifioida ILO-sopimuksen.

Muut kansanedustajat pitävät Lapin vaalipiirin edustajia saamelaisasioiden asiantuntijoina

Saamelaisasioille myötämielinen hallitusohjelmakaan ei vielä takaa, että saamelaisasiat todella etenevät eduskunnassa.

Yksi este on se, että muut kansanedustajat kuuntelevat Lapin vaalipiiristä valittuja ehdokkaita saamelaisasioiden asiantuntijoina. Jos läpi menee ehdokkaita, jotka vastustavat saamelaisten oikeuksien etenemistä tai levittävät disinformaatiota saamelaisasioista, niin saamelaisten oikeuksien vahvistuminen voi tyssätä siihen.

Lapin vaalipiiristä valittiin näissä vaaleissa Katri Kulmuni (kesk), Kaisa Juuso (ps), Mikko Kärnä (kesk), Markus Mustajärvi (vas), Johanna Ojala-Niemelä (sdp), Heikki Autto (kok) ja Markus Lohi (kesk).

Jos käyttää jälleen ILO 169 -sopimusta mittarina, niin Ylen vaalikoneesta voi tarkistaa mihin suuntaan Lapin vaalipiiristä valitut kansanedustajat asiassa kallistuvat. Kaikki seitsemän tuovat esille, että he ovat eri mieltä väittämästä, että ILO-sopimus pitää ratifioida seuraavalla hallituskaudella. Viisi edustajaa viittaa siihen, että olisi muka epäselvää kuka on saamelainen. Argumentti, joka toimii tekosyynä vastustaa ILO-sopimuksen ratifioimista.

Jos Riikka Karppinen (vihr) olisi noussut eduskuntaan, niin hän olisi ollut ainoa Lapin vaalipiirin kansanedustaja, joka kannattaa ILO-sopimuksen ratifioimista seuraavan neljän vuoden aikana.

Suomen saamelaiskäräjätkin voi vaikuttaa hallitusohjelmaan

Suomen saamelaiskäräjillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa seuraavan hallituksen saamelaispolitiikkaan.

Vaikka saamelaiskäräjiä ei virallisesti kelpuutettaisikaan hallitusneuvotteluihin, kuten kävi neljä vuotta sitten, niin poliitikkoja voi silti koittaa lobata.

Saamelaiskäräjät aloitti jo syksyllä vaikuttamistyön konsultin avustuksella. Valmistelun tuloksia ei kuitenkaan ole vielä kerrottu julkisuuteen. Siksi on vaikeaa arvioida oliko vaalikoneissa edes tarpeen tiedustella ehdokkaiden kantoja ILO-sopimuksen ratifiointiin. Voihan olla, että Suomen saamelaiskäräjät päättää priorisoida aivan muita kysymyksiä seuraavaan hallitusohjelmaan.

Kirjoittaja: Pirita Näkkäläjärvi

Oikaistu 16.4.2019 klo 13:16: Kirjoitukseen on lisätty tieto, että SDP mainitsee saamelaisasiat pitkässä versiossa vaaliohjelmastaan.