Tekivätkö Kajaani ja Sotkamo nerokkaimmat kaupat ikinä? Energiayhtiöstä myytiin pala 200 miljoonalla, mutta valta jäi omiin käsiin

Energiayhtiön arvo on kolminkertaistunut kuudessa vuodessa. Kauppa ei vaikuta sähkön siirtohintoihin.

talous
Sähköasentaja kiipeää sähkötolppaan
Viime vuonna Loisteen sähköverkkoalueella tuli paljon lumesta johtuvia sähkökatkoksia. Verkkoa uusitaan joka vuosi. Toni Pitkänen / Yle

Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta myyvät omistamastaan Loiste Oy:stä 33,9 prosenttia kahdelle ulkomaalaiselle sijoitusyhtiölle, ruotsalaiselle Infranodelle (siirryt toiseen palveluun) ja ranskalaiselle Mirovalle (siirryt toiseen palveluun).

Kauppasumma on 200 miljoonaa euroa, josta Kajaani saa 150 miljoonaa ja Sotkamo 50 miljoonaa euroa.

Miljoonia ei pistetä kuntien käyttötalouteen tai perusinvestointeihin, vaan ne sijoitetaan hajautetusti.

– Raha pitää sijoittaa niin, että siitä saadaan mahdollisimman järkevät tuotot. Ajatuksena on, että pieni osuus voidaan varata esimerkiksi koulutukseen tai yrityselämän kehittämiseen, Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen sanoo.

– Energian omistaminen on kannattavaa. Katsotaan, onko niillä markkinoilla sijoituskohteita, mutta kyse voi olla esimerkiksi maanomistuksesta tai pörssiosakkeista. Näitä asioita katsotaan asiantuntijoiden kanssa, Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen jatkaa.

Tien reunassa kulkevaa sähköjohtoverkkoa uusitaan.
Sähköpylväitä uusitaan parhaillaan Sotkamon Kontinjoella.Jarmo Nuotio / Yle

Kajaanin omistusosuus Loisteesta on ennen kauppaa suuri, 75,8 prosenttia. Kaupan jälkeen se on 50,1 prosenttia. Sotkamon osuus pienenee 24,2 prosentista 16 prosenttiin. Määräysvalta, eli osake-enemmistö säilyy edelleen Kajaanilla ja Sotkamolla.

– Se oli kaupalle ehdoton edellytys. Tulemme omistamaan Sotkamon kanssa yhtiöstä jatkossakin 66,1 prosenttia, Jari Tolonen toteaa.

Kunnat hankkivat yhtiön koko osakekannan vuonna 2013 saksalaisen E.ON -konsernin vetäytyessä Suomen energiamarkkinoilta. Kuudessa vuodessa yhtiön arvo on kolminkertaistunut, mikä selittää kaupan kannattavuutta. Loiste Oy:n kokonaisarvo on tällä hetkellä 700 miljoonaa euroa, kun se oli kuusi vuotta sitten 223 miljoonaa euroa.

– Suurin yksittäinen syy kaupalle oli riskien hallinta. Haluamme jakaa omaisuuspottia useaan paikkaan, Mika Kilpeläinen sanoo.

Miten käy sähkön hinnan?

Yleisöosastoilla erityisesti Loisteen sähkön siirtohinta on ollut hampaissa jo pitkään. Suomen kalleimpiin lukeutuvaan siirtohintaan ei ole kaupankaan jälkeen luvassa helpotusta.

– Sähkömarkkinalaki määrää jakeluverkon haltijan tehtävän ja energiavirasto valvovana viranomaisena katsoo tuottotason. Omistuksella ei ole merkitystä sähkönjakelubisneksen etenemiselle, Loiste Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Heikki Juntunen kertoo.

Loisteen jakeluverkko kattaa Kainuun kahdeksan kuntaa sekä Vaalan, Pyhännän ja osan Siikalatvaa Pohjois-Pohjanmaalta. Sähköjohtoja Loisteella on yli 13 000 kilometriä. Valtaosa keskijänniteverkosta on ilmajohtoa ja sijaitsee haja-asutusalueella, minkä vuoksi verkko on altis kaatuville puille ja talven lumikuormille.

Tätä verkonosaa korjataan seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla joka vuosi.

Heikki Juntunen

Sähköverkko on jatkossakin ilmastollisesti vaikeassa paikassa.

– Kuten vuosi sitten näimme, Kainuussa tuli valitettavan paljon lumesta johtuvia keskeytyksiä, joista merkittävimmät koskivat viidesosaa asiakkaistamme. Tätä verkonosaa korjataan seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla joka vuosi, Juntunen sanoo.

Suomeksi se tarkoittaa, että sähkön siirtohinnat voivat jopa nousta.

– Todennäköisesti niissä on enemmän painetta ylöspäin kuin laskumahdollisuuksia, Juntunen sanoo.

Ostajat tutkittiin tarkoin

Suomen sähköverkot ovat olleet viime vuosina kansainvälisten suursijoittajien suosiossa. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurin sähköverkkoyhtiö Elenia vaihtoi omistajaa (siirryt toiseen palveluun) (Talouselämä) puolitoista vuotta sitten 3,7 miljardin kauppahinnalla. Tässä tapauksessa kyse oli koko yhtiöstä, ei osuuksista kuten Loiste-kaupassa.

Kajaani ja Sotkamo järjestivät osakkeistaan tarjouspyyntökilpailun, johon osallistui 59 energia-alan toimijaa.

– Siellä ei juuri suomalaisia näkynyt, eli kotimaiset energiayhtiöt ovat kiinnostuneita enemmistöosuuksista. Ulkomaisten sijoittajien valinta ei pelottanut, koska jokainen taho tutkittiin tarkasti, sanoo kaupunginjohtaja Jari Tolonen.

Metsuri raivaa puita sähkölinjojen läheisyydestä.
Metsuri raivaa johtokatua syksyllä talven lumituhojen jälkeen Kuhmossa.Jarmo Nuotio / Yle

Ostajista Infradonen tausta on julkiseen rakentamiseen sijoittaminen ja Mirova on puolestaan keskittynyt muun muassa kestävään sijoittamiseen. Suomessa ostajayhtiöt toimivat nimellä Kanerva Energia Oy. Sijoitukselle on laskettu kestoksi noin 25 vuotta.

– Ostajat ovat pitkän linjan sijoittajia. Heiltä löytyy energialaitoksia, kouluja, moottoriteitä ja kaikkea mahdollista. Toiminta on suurta, kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen kuvailee.

Pelottaako sinua siirtohintojen nousu? Jutun lopussa voit keskustella kello 22.00 saakka.