Kasteperinteet eivät enää kiinnosta kaikkia vanhempia – kirkkoon voidaan silti liittyä vaikka vain suvussa kiertävän kastemekon takia

Vanhemmat eivät halua tehdä lastensa puolesta päätöstä kuulua kirkkoon.

Lasten kaste
Pastori Saara Palmunen pitelee kirkossa kastemekkoa.
Pastori Saara Palmunen sanoo, että seurakunta voi lainata kastemekkoa, jos perheellä ei sellaista itsellä ole. Tarja Hiltunen / Yle

Pastori Saara Palmunen asettelee varovasti kastekynttilää keskiajalta lähtöisin olevan kastemaljan viereen. Malja on niin iso, että veteen on aikoinaan voitu upottaa vauva kokonaan. Nykypäivän kasteita varten vanhan maljan päälle on valettu tinasta pienempi astia, josta vettä kauhaistaan kämmenellä vauvan pään pesuun.

700-vuotias, kauniisti koristeltu ja intiimin pienikokoinen Maarian kirkko on Turun suosituimpia kastekirkkoja. Kastetilaisuuksia järjestetään Turussakin entistä vähemmän. Viime vuonna kastettiin enää 51,5 prosenttia ikäluokasta, kun vuonna 2001 luku oli vielä 79 prosenttia. Viime vuonna Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella syntyi 2 044 lasta ja heistä kastettiin 1 113.

Saara Palmusen mukaan yksi syy on väestörakenteen muuttuminen.

– Lapsen saaneet eivät kuulu kirkkoon tai he tunnustavat muuta uskontoa.

Kirkon tutkimuskeskuksen helmikuussa toteutetun kastekyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan iso syy kastamattomuudelle on, etteivät vanhemmat halua tehdä päätöstä kasteesta tai kirkkoon kuulumisesta lapsen puolesta. Yli puolet vanhemmista ei myöskään tunne itseään uskonnollisiksi. Samoin jos toinen vanhemmista vastustaa kastetta, sitä ei toimiteta.

Yhteisöllisyydellä ei perheillä ole enää ole niin suurta merkitystä kuin aiemmin. Toisaalta kirkkoon taas halutaan liittyä juuri kasteen takia.

– Monista tuntuu tärkeältä jatkaa suvun perinteitä. Suvussa saattaa esimerkiksi olla useilla sukupolvilla käytössä ollut kastemekko tai kastemalja, selventää Saara Palmunen.

Asuinpaikka vaikuttaa kasteeseen

Kastettavien määrän väheneminen on huolestuttanut kirkkoa jo vuosia. Kirkon tutkimuskeskuksen kastekyselyssä asuinpaikka nousi kastamiseen tärkeimmäksi vaikuttavaksi tekijäksi.

Helsingissä lapsi jää todennäkoisimmin kastamatta. Helsinkiläisistä lapsista kastetaankin enää runsaat 40 prosenttia. Pienemmillä paikkakunnilla luvut ovat isommat, esimerkiksi runsaan kahdentuhannen asukkaan Pyhärannassa kastetaan 90 prosenttia ikäluokasta.

Tampereella alettiin vuonna 2012 järjestää Aamukaste-yhteiskastetilaisuuksia, jonne kutsuttiin kastettavaksi seurakunnan jäsenten lapsia. Heitä ei aikoinaan oltu kastettu erinäisistä syistä. Yleensä toinen vanhemmista ei kuulunut kirkkoon, eikä lasta haluttu kastaa.

Aamukaste-yhteiskastetilaisuudessa (siirryt toiseen palveluun) seurakunta järjestää tilat, lainaa kastemekon, hankkii tarvittaessa jopa kummit ja tarjoaa juhlaväelle kakkukahvit.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä kutsu lähti 1500 lapselle, joiden vähintään toinen vanhempi kuuluu kirkkoon. Ensimmäiseen yhteiskasteeseen Turun tuomiokirkossa huhtikuun alussa osallistui parikymmentä lasta, pääasiassa 2–6-vuotiaita.

Lapset päättävät itse

Raisiolaisen Kivisaaren perheen kuopus pukeutui ristiäispäivänään isoäidin isänisän äidin vuonna 1901 valmistamaan kastemekkoon. Perheelle oli itsestään selvää kastaa lapset.

– Haluamme lapsille kristillisen kasvatuksen ja kaste on yksi kristinuskon peruste, sanoo Ilona Kivisaari.

Kastettavan lapsen kummeiksi valittujen pitää kuulua kirkkoon ja tähän ongelmaan törmää moni vanhempi.

Pariskunnalla on lapset sylissään.
Atte ja Ilona Kivisaari toivovat poikiensa Elielin ja Emilin pysyvän isoinakin kirkon jäseninä.Tarja Hiltunen / Yle

– Saattaa olla hankala löytää kummeja, jos ystäviä ja sukulaisia on kirkosta eronnut. Onneksi molemmille lapsille on kuitenkin löytynyt hyvät kummit, iloitsee Atte Kivisaari.

Lapsi voi saada kummeja myös nimiäisjuhlissa. Salolaisen Suurnäkin perheen vanhemmat eivät kuulu kirkkoon, eikä kolmea tytärtä ole kastettu. Pirita Suurnäkki ei kuitenkaan halunnut lapsilleen kummeja.

– Meidän mielestämme kummit kuuluvat enemmänkin kastetoimitukseen. Lähipiirimme aikuiset tulevat tukemaan lapsiamme kummien tavoin.

Lapset leikkivät perhepuistossa äidin seuratessa vieressä.
Pirita Suurnäkki kirjoitti jokaisen tyttärensä nimiäisjuhlaan runon.Tarja Hiltunen / Yle

Kumpikaan perhe ei pane pahakseen, jos perheiden lapset haluavat kasvaessaan valita toisin kuin vanhempansa.

– Lapset saavat tehdä omat päätöksensä esimerkiksi rippikoulun käymisestä, sanoo Pirita Suurnäkki.

Pappia toivotaan nimiäisiin

Seurakuntien papeille tulee yhä enemmän pyyntöjä tulla siunaamaan lapsi nimiäisiin.

– Kyseessä saattaa olla kahden kulttuurin perhe, jossa kristitty vanhempi kokee tärkeäksi saada papilta siunauksen lapselle, sanoo pastori Saara Palmunen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä.

Kirkko suhtautuu pyyntöihin varauksella, koska kaste on toinen kirkon pyhistä sakramenteista. Saara Palmusen mielestä kaste on muutakin kuin merkintä rekisterissä, mutta.

– Kyllä papin on melkein pakko sanoa, että siunaamatta en jätä, naurahtaa Palmunen.

Tekstiä muokattu 24.4.2019 klo 8.34:

"Oli hankala löytää kummeja, kun ystäviä ja sukulaisia on kirkosta eronnut" -lause on muutettu muotoon "Saattaa olla hankala löytää kummeja, jos ystäviä ja sukulaisia on kirkosta eronnut."

Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.