Juha Sipilän 8 vuotta kestänyt poliittinen ura muistetaan kätilöistä, kikystä ja sotesotkuista

Keskustan puheenjohtajan tehtävät jättävä Juha Sipilä on outolintu puoluejohtajien joukossa.

Juha Sipilä
Juha Sipilä vaalivalvojaisissa 14. huhtikuuta.
Jarno Kuusinen / AOP

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) poliittinen tähdenlento kesti alle kymmenen vuotta.

Vielä vuosituhannen vaihteessa hän oli nopealiikkeinen ja menestyksekäs yritysjohtaja.

Diplomi-insinööri Sipilä rikastui yrityskaupoilla 1990-luvun lopussa. Sipilä myi osuutensa taajuusmuuntimia valmistaneesta Solitrasta. Sipilän verotettavat vuositulot olivat parhaimmillaan nykyrahassa noin 16,5 miljoonaan euroa.

Yrityskaupppojen jälkeen hän oli sijoittajana mukana kymmenien yrityksien hallinnossa.

 Juha Sipilä tehtaassa
Juha Sipilä Solitran tehtaan tiloissa marraskuussa 1997. Sipilä myi osuutensa ja sijoitti varojaan kymmeniin yhtiöihin.Yle

Oulun seudun äveriämpiin liikemiehiin kuulunut Sipilä otti vuonna 2011 elämässään uuden suunnan: hän ryhtyi poliitikoksi.

Viisikymppinen Sipilä valittiin Keskustan kansanedustajaksi Oulun vaalipiiristä keväällä 2011.

Juha Sipilä menossa uutena kansanedustajana eduskuntaan.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Juha Sipilä Oulun vaalipiiristä 27.5.2011. Äänisaalis oli mukavanlainen: 5543.Mauri Ratilainen / AOP

Keskustan kannatus oli vuoden 2011 vaaleissa historiallisen huono, 15,8 prosenttia. Puolue oli kriisissä, se tarvitsi pelastajaa. Messias löytyikin jo vuoden kuluttua, kesän 2012 puoluekokouksessa – ja hän oli Juha Sipilä.

Uusi puheenjohtaja Juha Sipilä Keskustan puoluekokouksessa Rovaniemellä 9. kesäkuuta 2012
Uusi puheenjohtaja Juha Sipilä Keskustan puoluekokouksessa Rovaniemellä 9. kesäkuuta 2012.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Kevään 2015 vaaleissa Keskusta sai vaalivoiton. Puolueen kannatus oli 21,1 prosenttia. Juha Sipilä nousi pääministeriksi.

Kuvassa Jussi Niinistö, Hanna Mäntylä, Juha Sipilä, Anne Berner, Olli Rehn.
Uusi hallitus nimitettiin toukokuussa 2015. Vaalien voittajasta Juha Sipilästä (kesk.) tuli pääministeri. Kuvassa myös puolustusministeri Jussi Niinistö, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä,liikenneministeri Anne Berner sekä elinkeinoministeri Olli RehnPetteri Paalasmaa / AOP

Sipilän hallituksen taival oli poikkeuksellisen vauhdikas. Pääministeri toi politiikkaan yritysmaailman opit. Hän puhui Oy Suomi Ab:stä, ja hän halusi panna "taseen töihin".

Yritysmaailmasta opitut johtamistavat johtivat hallituksen toistuviin törmäyksiin niin työmarkkinajärjestöjen kuin eduskunnankin kanssa.

Sipilän työmarkkinalinjauksissa oli aistittavissa ailahtelevaisuuttakin. Yle A-studion haastattelema kätilö sai pääministerin liikuttumaan ja perumaan hoitajien sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaukset syyskuussa 2015.

Kätilöt Nina Heinikoski ja Raakel Shapcott (oik.) haastateltavina syyskuun 16. päivä A-studiossa.
Kätilöt Nina Heinikoski ja Raakel Shapcott A-studion haastateltavina syyskuussa 2015.Yle

Sipilän hallituksen ensimmäinen suuri työmarkkinainnovaatio oli kevään 2016 yhteiskuntasopimus. Yhteiskuntasopimus poiki sittemmin työmarkkinajärjestöjen kiky-sopimuksen.

Kuvassa ministerit Juha Sipilä ja Alexander Stubb (oik) sekä Jari Lindström (ps.). Hallituksen neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (Kok.) juhlivat yhteiskuntasopimusta nyrkkitervehdyksellä "fist bumpilla" keväällä 2016. Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström tuurasi perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia. Mauri Ratilainen / AOPMauri Ratilainen / AOP

Ilman kipua ja särkyä kilpailukykysopimus ei kuitenkaan syntynyt: työaikaa pidennettiin, ja sen lisäksi puolen miljoonan suomalaisen lomarahoja leikattiin vuosina 2017–2019.

Ritva Hagström
Keittäjä Ritva Hagströmillä ei ollut kesällä 2017 varaa ostaa silmälaseja lomarahaleikkausten takia.Yle

Yleisradion kanssa Sipilä joutui rankkaan sanaharkkaan syksyllä 2016. Pääministeri raivostui Ylen uutisesta, joka liittyi hänen osuuteensa Terrafamen kaivoksen rahoituspäätöksessä. Julkinen kohu heikensi pääministerin kansansuosiota.

Pääministeri Juha Sipilä Terrafamen tehtaalla 14.11.2016
Pääministerin Terrafame-pipo. Piposta tuli kuuluisa. Jonna Karjalainen / Yle

Kriittisimmät hetket Sipilän hallitus koki alkukesästä 2017. Hallituspuolue Perussuomalaiset hajosi kahtia.

Pääministeri oli jo matkalla Naantaliin tasavallan presidentti Sauli Niinistön luokse esittämään hallituksensa eronpyyntöä. Tarinan mukaan Sipilän virka-auto teki likipitäen Naantalin Kultarannan portilla u-käännöksen, (siirryt toiseen palveluun) kun pääministeri sai kuulla puhelimessa, että perussuomalaisten eduskuntaryhmästä oli eroamasssa enemmistö, joka oli valmis jatkamaan hallituksessa.

Pääministeri Juha Sipilä tapaa mediaa Turun lentokentällä 13. kesäkuuta 2017. Pöydällä kansiossa Sipilän hallituksen erokirje. Presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Juha Sipilän tapaaminen on peruttu Kultarannassa. Sipilän oli määrä pyytää hallituksen eroa presidentti Niinistöltä. Syynä oli silloisen hallituspuolueen perussuomalaisten hajoaminen.
Pääministeri Juha Sipilä tapaa mediaa Turun lentokentällä 13. kesäkuuta 2017. Pöydällä kansiossa Sipilän hallituksen erokirje. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Sipilän hallitus onnistui saavuttamaan useat talouspoliittiset tavoitteensa. Esimerkiksi työllisyysaste nousi hallituskaudella 72 prosenttiin.

Sipilän hallituksen kunnianhimoisin kärkihanke oli kuitenkin maakunta- ja soteuudistus. Historiallinen suuri hanke takkuili koko elinkaarensa ajan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta pani hallituksen esityksiä takaisin uuteen valmisteluun useaan kertaan.

Jopa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ärähti, että maan hallitus heittää ilmoille ja lausunnolle lakiraakileita, koepalloja.

Suurimmaksi ongelmaksi - ja koko maakunta-soten kohtaloksi - osoittautui Keskustan ja Kokoomuksen "lehmänkauppa" syksyllä 2015: Keskusta saisi maakunnat ja Kokoomus laajan yritysvetoisen valinnanvapauden.

Lopulta 8.3.2019 hallitus ilmoitti, että aika loppuu ja maakunta-sote kaatuu. Pääministeri Sipilä jätti saman tien hallituksensa eronpyynnön tasavallan presidentille.

Juha Sipilä esittelee uuden organisaatiokakkaran Keskustan puoluekokouksessa Porissa 22.11.2014.
Puheenjohtaja Sipilä havainnollisti visioitaan usein "kakkaroiksi" kutsutuilla kiekoilla.Antti Laakso / Yle

Eduskuntavaalien tulos 14. huhtikuuta 2019 lamaannutti keskustan kannattajien lisäksi myös pääministeri Sipilän.

Keskusta sai surkeimmat kannatusluvut yli 100 vuoteen, 13,8 prosenttia. Keskusta on nyt Suomen neljänneksi suurin puolue.

"Tulos tai ulos" -periaatetta ohjenuoranaan koko hallituskauden toistanut Sipilä oli vaalien jälkeen kovan paikan edessä.

Sipilä kertoi 16. huhtikuuta keskustan puoluehallitukselle, että vaalien murskatappion takia hän jättää puolueen puheenjohtajan tehtävän.

Sipilä jättää tehtävänsä keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa 7. syyskuuta.

Juha Sipilä ajaa polkupyörällä.
Yle

Lue lisää: Kenestä Juha Sipilän seuraaja? Keskustan puheenjohtajapeli lähti heti käyntiin – listasimme kärkiehdokkaat