Tunnetko tarinan legendaarisen Aapiskukko-huoltamon taustalla? Siinä yhdistyvät isoviha ja sukurutsauksesta tuomittu tuntematon suomalainen suuruus

Aapiskukko ilmestyi suomalaisiin aapisiin Pälkäneellä 300 vuotta sitten.

aapiset
Pälkäneläisen Aapiskukko-huoltoaseman logo
YLE

Aapiskukko-huoltoasema on tuttu pysähdyspaikka monelle Lahden ja Tampereen välistä valtatietä 12 autoilleelle ihmiselle. Harva kuitenkaan tietää, miten taukopaikka on saanut nimensä.

Syy löytyy huoltoaseman naapurissa Pälkäneen rauniokirkon mullissa lepäävän kirjanpainaja Daniel Medelplanin tekosista.

Medelplan pakeni Viipurissa saamaansa sukurutsatuomion aiheuttamaa häpeää Pälkäneelle 1700-luvun alussa. Siellä hän painoi puuaapisen, jolla paikkakuntalaiset opetettiin lukemaan.

Tuossa puuaapisessa esiintyi tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa aapiskukko-hahmo.

Paitsi että kukosta tuli vuosisadoiksi osa aapisten peruskuvastoa, kukko päätyi 1960-luvulla myös Pälkäneen vaakunaan ja siitä vuonna 1990 huoltoaseman nimeksi.

Mutta kelataanpa vähän tarkemmin takaisin 300 vuoden takaisiin tapahtumiin.

Aapiskukko-huoltoasema Pälkäneellä valtatien 12 varressa
Pälkäneellä sijaitseva Aapiskukko-huoltoasema on monelle tuttu taukopaikka.YLE

Pakomatka Viipurista Pälkäneelle

Pälkäneellä käytiin lokakuussa 1713 Kostianvirran taistelu, joka oli osa suurta Pohjan sotaa.

Venäjä löi ruotsalaiset ja suomalaiset verisessä taistelussa ylivoimaisesti. Taistelun jälkeen alkoi isovihana tunnettu, kahdeksan vuotta kestänyt venäläisten miehityskausi, joka oli suomalaisille hyvin raskas.

Yksi isovihan seuraus oli, että ruotsalaiset veivät kaikki painokoneet turvaan Tukholmaan. Suomessa ei voitu siis painaa lainkaan kirjoja.

Pälkäneen Rauniokirkko kuvattuna huhtikuussa 2019.
Pälkäneen Rauniokirkko ja Aapiskukko-huoltoasema sijaitsevat valtatie kahdentoista vastakkaisilla puolilla lähellä toisiaan.YLE

Daniel Medelplan oli toiminut ennen isovihaa Viipurin kirjapainon johtajana. Arvostettuun tehtävään hänet oli puupiirtäjän työstä kutsunut itse Viipurin piispa Bång.

Medelplanin kohtaloksi koitui kuitenkin se, että hän rakastui vaimonsa veljentyttäreen. Tällainen siveysrikos oli tuohon aikaan niin vakava, että oikeus tuomitsi Medelplanin sukurutsauksesta kuolemaan.

Myöhemmin tuomio muuttui linnatuomioksi ja edelleen kujanjuoksuksi. Medelplan lähti tuomion kärsittyään pakoon julkista häpeää ja päätyi, ilmeisesti täysin sattumalta, Pälkäneelle.

Aapiskukko ilmestyy puuaapiseen

Paikkakunnalle tupsahtanut kirjanpainoammattilainen oli kyseenalaisesta taustastaan huolimatta Pälkäneen papistolle kuin taivaan lahja.

Papisto mietti miehityksen kurimuksessa kuumeisesti, miten saada kansa taas jaloilleen. Jälleenrakennuksen ohella papisto osasi arvostaa myös sivistystä, mutta lukemisen opetteluun tarvittavia kirjoja ei ollut eikä uusia voitu painaa.

Allan Frilanderin tekemä rekonstruktio painolaatasta, jollaisia Daniel Medelplan todennäköisesti käytti painaessaan Pälkäneen puuaapisia.
Daniel Medelplan -museossa esillä oleva Allan Frilanderin tekemä rekonstruktio painolaatasta, jollaisilla Medelplan tiettävästi painoi Pälkäneen puuaapiset. 28 puulaatan tekstit piti kaivertaa peilikuvina. Yle

Papit pyysivät Medelplania kaivertamaan aapisen puulaatoille. Mallina oli Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattama aapinen, jonka virallinen nimi oli Yxi paras lasten tawara.

Tämän puuaapisen viimeisen sivun koristeeksi Medelplan painoi aapiskukon. Varmaa syytä kuvavalintaan ei tiedetä, mutta Medelplan oli sivistynyt mies, joka oli todennäköisesti nähnyt ainakin saksalaisia ja ruotsalaisia aapisia.

Niistä hän lienee huomannut, että kukko oli käytetty symboli aapisten kuvastossa. Kristillisessä symboliikassa kukko on valppauden ja valvomisen vertauskuva.

Daniel Medelplan valmisti Pälkäneelle kaikkiaan vajaat pari sataa puuaapista. Nykypäivään niistä ei ole kuitenkaan säilynyt yhtään kappaletta. Myös kaikki painolaatat ja -välineet ovat vuosisatojen kuluessa tuhoutuneet.

Mutta aikalaistensa elämässä Medelplanin työ kantoi hyvää hedelmää. Esimerkiksi aapisen painamisen jälkeisissä piispantarkastuksissa pälkäneläiset saivat kiitosta hyvästä sisälukutaidosta ja kristinopin ymmärtämisestä.

Daniel Medelplan -museon Arja Liutta esittelee Pälkäneen puuaapisen rekonstruktiota
Daniel Medelplan -museon Arja Liutta esittelee vanhaa katekismusaapista, jossa on Pälkäneen puuaapisen tapaan aapiskukko viimeisellä sivulla. Yksityinen museo sijaitsee Taurialan kylässä, missä Medelplan aikoinaan asui.

300-vuotias sivistystahdon symboli

Daniel Medelplanin ja aapiskukon perintö elää pälkäneläisten arjessa edelleen.

Puuaapisen juhlavuoden innoittamana Pälkäneellä vietetään tänä vuonna Lukutaidon vuotta. Kunta järjestää kesän ja syksyn aikana useita erilaisia kirjoitus- ja lukutaitoon sekä kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia ja teemapäiviä.

Pälkäneen keskustassa sijaitsevan Kostian koulun oppilaat kunnioittavat Medelplanin perintoä kuukausittaisella koko koulun lukutunnilla. Oppilaat ja opettajat pysähtyvät koko tunnin ajaksi lukemaan.

Rehtori Sari Halonen kertoo yllättyneensä siitä, kuinka rauhallista koulussa on lukutuntien aikana ja kuinka paljon lapset tykkäävät tunneista. Käytäntöä aiotaan jatkaa myös juhlavuoden jälkeen.

– Lukutaito on edelleen yksi paras keino ehkäistä syrjäytymistä.

Pälkäneen Kostian koulun oppilaita Kaikki lukee-lukutunnilla.
Koko Kostian koulu lukee. Yle

Pälkäneen kunnan kulttuurisuunnittelija Marketta Vaismaalle Medelplanin aapinen on sivistystahdon symboli.

– Se luo uskoa sellaiseen tulevaisuuteen, jossa tasa-arvo ja toisen ymmärtämiseen pyrkiminen ei ole idealismia. Medelplanin elämä taas muistuttaa meitä siitä, että se mikä näyttää joskus karmealta lopulta, saattaakin olla jonkun erityisen ja hienon alku.

Katso Puoli seitsemän -ohjelman juttu aiheesta:

Video: Yle