Uupumus pakotti äidin sairauslomalle omasta perheestään – Uusi suomalaistutkimus: Muiden odotukset suurin syy vanhemmuudessa uupumiseen

Erityisesti nuoret vanhemmat ja äidit ovat vaarassa uupua. Uupumisen riskiä lisää myös perheen heikko toimeentulo.

vanhemmuus
Susanna Posio, Porvoo, 22.03.2019
Porvoolaisen Susanna Posion kunto meni niin huonoksi, ettei hän jaksanut tehdä mitään. Pitkän aikaa kului sängyssä maaten ja itkien.Antti Haanpää / Yle

– En kauheasti muista siitä ajasta, jotenkin se meni siinä. Vauva kulki mukana ja tein sen, mitä piti tehdä. Toimin sellaisella autopilotilla.

Näin porvoolainen Susanna Posio muistelee arkeaan kolmen vuoden takaa.

Posio oli juuri synnyttänyt toisen lapsensa, kun hänen miehensä sai työtarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Mies siirtyi arkipäiviksi töihin Kajaaniin ja Posio jäi yksin kotiin pienen vauvan ja 2,5-vuotiaan esikoisen kanssa.

Samoihin aikoihin Posion äiti sairastui rintasyöpään ja hänen isälleen tehtiin kaksi isoa polvileikkausta. Apua arkeen ei ollut enää samalla tavalla saatavilla kuin ennen. Posion lasten toiset isovanhemmat asuivat kaukana.

Posio alkoi uupua, mutta ei oikein ymmärtänyt sitä.

– En pitänyt sitä mitenkään poikkeuksellisena. Ajattelin, että eihän kukaan mitään muuta luvannutkaan, näin tämän kuuluukin olla, kaikki äidithän ovat väsyneitä, Posio muistelee.

Uupumus pakotti sairauslomalle omasta perheestä

Kaiken päälle Posio aloitti kovan treenaamisen. Edessä häämöttivät pariskunnan häät ja Posio halusi päästä kuntoon. Henkilökohtaisen valmentajan ohjeiden mukaisesti hän lenkkeili ja kävi kuntosalilla 7–9 kertaa viikossa. Samalla hän järjesteli tulevia sadan hengen juhlia ja pyöritti perheen arkea.

– Kuopus kulki mukana vaunulenkeillä. Isompi oli kolme päivää viikosta hoidossa ja sain jotenkin sumplittua niin, että kuntoilin todella paljon. Jos tuloksia ei tullut tarpeeksi, vähennettiin vielä ruokaa ja lopulta poistettiin kaikki hiilarit. Se varmaan vähensi jaksamista vielä entisestään.

Pari kuukautta häiden jälkeen Posio loukkasi kuntosalilla jalkansa pahasti ja joutui kuudeksi viikoksi pakkolepoon. Se oli aktiiviselle ihmiselle uudenlainen tilanne.

– En tiedä koska aiemmin olisin pysähtynyt sitä ennen, mutta sitten oli ihan pakko. Luulen, että silloin ne ajatukset tulivat päähän ja aloin miettiä, mitä kaikkea oli tapahtunut.

Susanna Posio, Porvoo, 22.03.2019
Susanna Posio uskoo, että yksin jääminen ja univaje olivat suurimmat syyt hänen uupumiseensa.Antti Haanpää / Yle

Pari kuukautta myöhemmin Posio oli naapurin luona kylässä, kun hän romahti.

– Muistan, että sain vain sanottua, että olen tosi väsynyt. Itkin siellä varmaan kahdeksan tuntia. Juttelimme ja mietimme, mitä nyt pitää tehdä.

Posio kävi lääkärillä ja psykoterapeutilla, jotka olivat sitä mieltä, että Posiolle oli järjestettävä lepoa tavalla tai toisella. Hänellä diagnosoitiin keskivaikea masennus ja sen mukanaan tuoma uupumus ja ahdistus.

Mies ja lapset lähtivät kymmeneksi päiväksi pois ja Posio harjoitteli nukkumaan lääkkeiden avulla.

– Tavoitteena oli, että nukkuisin mihin aikaan vaan, kunhan nukkuisin.

Aluksi se olikin helppoa sillä Posion kunto meni niin huonoksi, ettei hän jaksanut tehdä mitään. Pitkän aikaa kului sängyssä maaten ja itkien.

Kokemus muiden odotuksista uuvuttaa äitejä

Vanhempien uupumuksen syitä on selvitetty Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Jyväskylän yliopiston keväällä 2018 käynnistyneeseen Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät -tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun) osallistui kaikkiaan 1 725 vanhempaa.

Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, miten perheisiin liittyvät taustatekijät, kuten esimerkiksi lasten lukumäärä, lasten ikä ja ikäero, vanhempien ikä ja sukupuoli, perhetyyppi sekä taloudellinen tilanne ovat yhteydessä vanhempien uupumukseen.

Taustatekijöistä uupumiseen vaikuttivat ainoastaan vanhemman ikä ja sukupuoli sekä se, jos perheessä oli erityislapsia, työttömyyttä tai heikko taloudellinen tilanne.

Merkittävin uupumusta lisäävä tekijä oli vanhempien kokemus ulkoapäin tulevista suorituspaineista. Riski uupumiseen kasvoi jos vanhemmalla oli lisäksi taipumus itse asettaa kovia vaatimuksia itselleen. Tällainen tuplaperfektionismi oli tutkimuksen mukaan kaikista pahin uupumisriski.

Kokemus ulkoapäin tulevista odotuksista ja vaatimuksista korostui erityisesti äideillä, joiden uupumisriski oli isiä suurempi.

Tutkijatohtori Matilda Sorkkilan mukaan äitimyytti vaikuttaisi tutkimuksen valossa edelleen elävän.

– Vaaditaanko äideiltä tänä päivänä paljon ja kohdistuvatko vaatimukset nimenomaan äiteihin? Vai onko tämä äitien kokemus, joka syntyy ehkä jostain somesta tai keskustelupalstoilta? Tulevatko odotukset muilta äideiltä, yhteiskunnasta vai mistä ne tulevat, se ei ole ihan selvää. Mutta äidit ainakin vaikuttavat kokevan, että heiltä odotetaan paljon, Sorkkila pohtii.

Mitä nuorempi äiti tai isä, sitä suurempi riski uupua

Tutkimuksen mukaan nuoremmat vanhemmat olivat suuremmassa vaarassa uupua kuin vähän varttuneemmat vanhemmat. Mitä nuorempi vanhempi, sitä enemmän hän oli riskissä uupua.

Tämä oli Sorkkilan mielestä yllättävää. Hän oli ajatellut, että nuoremmilla olisi enemmän energiaa ja jaksamista esimerkiksi valvoa öisin.

Sorkkila arvelee, että nuoremmat vanhemmat voivat kokea enemmän ristiriitaa oman vapauden, itsensä toteuttamisen ja perhe-elämän velvollisuuksien välillä.

– Ehkä iäkkäämmät vanhemmat ovat jollain tavalla valmiimpia asettumaan aloilleen lasten kanssa ja ovat toisaalta saaneet jo elää itselleen.

Yllättävää oli Sorkkilan mukaan myös se, että lasten lukumäärällä ei ollut vaikutusta vanhempien uupumiseen.

– Jos vanhemmalla on tarpeeksi voimavaroja, sillä ei ole väliä onko yksi vai kuusi lasta. Lasten lukumäärä itsessään ei uuvuta, vaan isommassa roolissa ovat muut tekijät. Jos vanhemmalla ei ole riittävästi voimavaroja, yksikin lapsi voi kuormittaa, Sorkkila sanoo.

Matilda Sorkkila
Tutkijatohtori Matilda Sorkkilan mielestä on yllättävää, että yhteys heikon taloudellisen tilanteen ja vanhempien uupumuksen välillä havaittiin ainoastaan Suomessa. – Köyhät perheet ovat tämänkin tutkimuksen valossa erityisessä riskissä hyvinvoinnin suhteen ja päättäjien olisi hyvä reagoida tähän.Jyväskylän yliopisto / Petteri Kivimäki

Suomalaistutkimus on osa maailmanlaajuista 42 maan yhteistä tutkimushanketta, jonka tulokset julkaistaan vasta myöhemmin. Suomi on kuitenkin jo nyt erottunut muista maista muutaman aikaisemmin tehdyn tutkimuksen perusteella. Suomi on tähän mennessä ainoa maa, jossa on havaittu yhteys heikon taloudellisen tilanteen ja vanhempien uupumuksen välillä.

– Todella mielenkiintoista oli, että löydös on tehty ainoastaan täällä Suomessa. Miksi se näkyy juuri täällä eikä muualla? Ehkä toimeentuloon liittyvä stressi ja häpeä altistaa myös uupumiselle vanhempana, Sorkkila miettii.

Huoli perheen toimeentulosta stressaa vanhempia, ja sillä on usein negatiivisia vaikutuksia vanhemmuuteen sekä perheen sisäiseen ilmapiiriin, toteaa keskiviikkona julkaistu Pelastakaa Lapset -järjestön kysely.

Vanhempien uupumisella voi olla vakavia seurauksia

Vanhempien uupumus on vasta viime vuosina tunnistettu omaksi ilmiökseen ja sitä on alettu tutkia. Sorkkilalta kysytään usein eivätkö vanhemmat aiemmin olleet uupuneita.

– Tottakai voi olla, että tässä ajassa on jotain uuvuttavaa, mutta on myös hyvin mahdollista, että vanhemmat ovat olleet aikaisemminkin uupuneita. Sitä ei ole vain tutkittu ja se on ollut tietynlainen tabu, siitä ei ole saanut puhua, äitien on vain pitänyt jaksaa.

Sorkkilan mukaan uupumus ilmenee neljällä eri tavalla: väsymyksenä, joka ei mene levollakaan ohi, täydellisenä tympääntymisenä vanhemmuuden rooliin, lapsiin kohdistuvana emotionaalisena etääntymisenä sekä kokemuksena, että oma vanhemmuus ei ole enää niin hyvää kuin ennen.

Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisvanhemmista kokee uupumuksen ja väsymyksen vaikuttaneen heidän toiveisiinsa hankkia lisää lapsia.

"On iso virhe jättää vanhemman oma hyvinvointi huomioimatta. Jos vanhempi ei voi hyvin, lapsikaan ei voi hyvin"

Matilda Sorkkila

Pahimmillaan vanhemmuuden uupumuksella voi olla hyvin vakaviakin seurauksia sekä vanhemmalle itselleen että lapsille.

– On osoitettu, että se on yhteydessä päihteiden käyttöön, itsemurha-ajatuksiin sekä parisuhdekonflikteihin. Ennen kaikkea se on suuri riski lapsiin kohdistuvalle väkivallalle ja laiminlyönneille.

Belgialaisessa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) vanhempien uupumus selitti 31 prosenttia lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, kun työuupumus selitti alle prosentin.

Vanhemmuudessa ei tarvitse suorittaa ja kilpailla

Sorkkilan mukaan keskustelu vanhemmuudesta pyörii pitkälti lasten ympärillä. Puhutaan paljon siitä, millaista on hyvä vanhemmuus, mutta unohdetaan puhua siitä, miten vanhempana voidaan hyvin ja miten vanhempien jaksamista voidaan tukea.

– Minusta on iso virhe jättää vanhemman oma hyvinvointi huomioimatta. Jos vanhempi ei voi hyvin, niin lapsikaan ei voi hyvin. Jos vanhemmalla on patterit aivan loppu, niin eihän hän jaksa tuottaa niitä asioita, joita lapsi tarvitsee kasvamiseen, kehittymiseen ja oppimiseen.

Paljon puhutaan myös siitä, että keskustelu vanhemmuudesta on liian negatiivista. Moni epäröi lasten hankkimista, koska mielikuva perhe-elämästä on ankea. Sorkkilan mukaan asia on ymmärretty vähän väärin.

– Meidän tutkimuksenkin mukaan lapset ovat nimenomaan niitä vanhemmuuden voimavaroja. Kyse ei ole siitä, että lapsista ei saisi iloa ja onnea, päinvastoin. Ongelma on se, että useat vanhemmat jäävät yksin, heillä ei ole tukea ja ympärillä olevat vaatimukset uuvuttavat. Niihin pitäisi puuttua.

Susanna Posio, Porvoo, 22.03.2019
Susanna Posio esikoisensa kanssa.Antti Haanpää / Yle

Tutkimuksen yhteydessä on kehitetty viidestä kysymyksestä koostuva vanhemmuuden uupumuksen seula, joka auttaa neuvoloita erottelemaan ei-uupuneista vanhemmista uupuneet ja uupumisriskissä olevat vanhemmat, jotta heitä voidaan tukea paremmin.

Sorkkilan mukaan neuvoloissa olisi lisäksi jo raskausaikana hyvä tarkastella, millaisia voimavaroja ja tukiverkkoja tulevalla vanhemmalla on ja mitkä tekijät saattavat lisätä stressiä.

Samalla pitäisi muistuttaa siitä, että vanhemmuudessa ei tarvitse suorittaa tai kilpailla eikä itseään tarvitse verrata muihin vanhempiin.

– Äideille pitäisi opettaa myötätuntoa ja itsearmollisuutta, jotta jokainen löytäisi oman tapansa olla vanhempana, Sorkkila pohtii.

Yksi yö muutti Posion elämän

Vähitellen Susanna Posion voimat lisääntyivät. Sitten tuli eräs aamuyö, joka muutti kaiken. Posio ei saanut nukuttua. Hän luki lehtiartikkelia naisesta, joka oli innostunut positiivisesta psykologiasta.

Sanapari jäi pyörimään Posion mieleen ja puolisen vuotta myöhemmin hän aloitti positiivisen psykologian opinnot.

–Tämän tieteenalan löytäminen oli minulle mullistavaa. Olen saanut ihan mielettömiä työkaluja omaan elämääni, Posio innostuu.

Susanna Posio, Porvoo, 22.03.2019
– Touhuaminen on ollut minulle ahdistuksen hallintakeino. Mitä väsyneempi olen ollut sitä enemmän olen saattanut esimerkiksi leipoa tai järjestellä huonekaluja. En ole pystynyt pysähtymään, Susanna Posio sanoo. Hän on joutunut uupumisen vuoksi opettelemaan uusia tapoja toimia.Antti Haanpää / Yle

Posio halusi jakaa oppimaansa muillekin. Niinpä hän perusti tammikuussa oman yrityksen, jonka kautta hän haluaa auttaa kaikkia uupumuksesta kärsiviä.

Hän on käynyt pitämässä useita luentoja ja järjestänyt koulutuksia erilaisissa tapahtumissa, yrityksissä ja kouluissa. Luokanopettajana itsekin työskennellyt Posio on alkanut myös kirjoittaa kollegansa kanssa kirjaa, jonka on tarkoitus tarjota opettajille työkaluja työssä jaksamiseen.

– On ihan sama mistä syystä väsymys, uupumus tai masennus tulee, kuka vain voi hyötyä tästä. Nythän puhutaan paljon myös työuupumuksesta ja siitä, kuinka elämä on muutenkin hektistä. Ihmisten voimat ovat lopussa, Posio sanoo.

Äidin hyvä olo heijastuu koko perheeseen

Tärkein oppi, minkä Posio itse on positiivisen psykologian kautta saanut, on itsemyötätunto. Posion mukaan moni puhuu itselleen usein tavalla, jolla ei ikinä puhuisi kenellekään muulle.

– Itse olen aina ollut tosi pedantti, minulla on ollut kovia tavoitteita ja olen ollut tosi ankara itseäni kohtaan, vaatinut itseltäni tosi paljon. Itsemyötätunto oli minulle tosi iso juttu ja sitä on mahdollista harjoitella.

"Pitää huolta siitä, että itsellä on hyvä olla, silloin on hyvä olla koko perheellä"

Susanna Posio

Toinen iso apu Posiolle on ollut tunteiden erilainen kohtaaminen. Hän on oppinut, miten mitä tahansa vastaan tulevia tunteita voi pysäyttää eikä niiden vietäväksi tarvitse lähteä.

– Olen aina elänyt tunteella. Jos olen ollut surullinen, olen laittanut surullista musiikkia ja oikein lähtenyt surun vietäväksi. Mutta nyt voin pysäyttää tunteen ja ottaa järjen mukaan asioihin. Se on ollut tosi iso apu.

Lisäksi Posio on oppinut kuuntelemaan ja tarkkailemaan itseään. Jos jokin elämän osa-alue alkaa viedä liikaa energiaa tai jokin osa-alue meinaa jäädä vähemmälle, hän pysähtyy tasapainottamaan tilannetta. Posion mukaan itsensä tunteminen on kehittynyt valtavasti.

Tällä hetkellä hän voikin todella hyvin. Perheen kotona on hyvin seesteinen tunnelma.

– En muista koska viimeksi on ollut näin hyvä ja rauhallinen olo. Ihan eri tavalla osaa ottaa aikaa itselle ja pitää huolta siitä, että itsellä on hyvä olla. Silloin on hyvä olla koko perheellä.

Koko Posion perhe ruokapöytänsä ääressä, Porvoo, 22.03.2019
Susanna Posion perheessä on huomattavasti rauhallisempi tunnelma kuin vielä kolme vuotta sitten.Antti Haanpää / Yle

Voit keskustella aiheesta klo 22.00 saakka.

Lisää aiheesta:

Miksi nykypäivän vanhemmat suorittavat ja uupuvat? Ja miten sinä voisit vanhempana helpottaa elämääsi – Katso video

Miksi vanhemmuus uuvuttaa? Tutkijat selvittävät perhe-elämän ilonaiheet ja uhkatekijät

"Lapsi söi ja nukkui kellontarkasti, unohdin itseni täysin" – Uupumus ja yksinäisyys ovat nykyvanhemmuuden pahimmat vitsaukset

"Ensin loppui miehen ja sitten lasten tavaroiden pakkaaminen" – Arjen näkymätön työ jää heterosuhteissa naisten harteille

Lue myös:

Yksi asia kertoo, että olet onnistunut vanhemmuudessa – "Kun vanhemmat yrittävät liikaa, se kaikista tärkein voi unohtua"

Vanhemmuus on rakkautta, vastuuta ja upeita hetkiä: "Kyllä se on siistiä olla siinä mukana" – Miksi julkisuus kuitenkin esittää sen helvettinä?

Uusi väestöennuste vahvistaa synkät pelot – Tilastokeskus: maamme väkiluku lähtee nykykehityksellä laskuun reilun kymmenen vuoden päästä