Analyysi: Sipilä jätti uppoavan laivan – löytyykö keskustan uusi suunta piirun verran vasemmalta?

Keskusta putosi yhdessä yössä takaisin samaan kuoppaan, josta se Juha Sipilän johdolla kaivautui ylös kevään 2015 vaaleissa, politiikan toimittaja Pekka Kinnunen arvioi.

Suomen Keskusta
Keskustan Hannakaisa Heikkinen, puheenjohtaja Juha Sipilä, Katri Kulmuni ja Juha Rehula  reagoivat ennakkoäänten tulokseen puolueen vaalivalvojaisissa Helsingissä.
Keskustan Hannakaisa Heikkinen, puheenjohtaja Juha Sipilä, Katri Kulmuni ja Juha Rehula reagoivat ennakkoäänten tulokseen puolueen vaalivalvojaisissa Helsingissä.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Viime vuosikymmenet ovat olleet keskustalle vuoristorataa. Vanha valtapuolue on ponnistanut kolme kertaa oppositiosta takaisin pääministeripuolueeksi ja sukeltanut sitten jälleen takaisin syvyyksiin.

Juha Sipilälle totuuden hetki valkeni viimeistään kuluneen talven aikana.

Pääministerin haastattelutunti radioitiin tammikuun viimeisenä sunnuntaina pakkasen kourissa kärvistelleestä Oulusta. Pääministeri Sipilä saapui haastattelupaikalle hyvissä ajoin. Hän halusi purkaa haastattelijoille pahaa oloaan.

Maahanmuuttokeskustelu vei Sipilästä mehut

Erityisesti Oulussa tilanne oli kärjistynyt, kun kaupungissa oli paljastunut alaikäisiin tyttöihin kohdistuneita seksuaalirikosepäilyjä. Niistä epäiltiin turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia.

Sipilä oli joutunut myrskyn silmään syksyn 2015 maahanmuuttokriisin aikaisista puheistaan. Sipilä oli silloin tarjonnut Kempeleen-kotiaan turvapaikanhakijoiden käyttöön.

Perussuomalaisten vyöryttämäksi joutunut Sipilä halusi selittää, että hän oli tarjonnut kotiaan tietylle turvapaikanhakijaperheelle, joka oli joutunut kristittyinä muslimimaassa hengenvaaraan, kun perhe oli auttanut länsimaalaisia avustustyöntekijöitä.

Selitykset eivät Sipilää enää pelastaneet.

Pääministerikaudella Sipilän syntilistaa olivat kasvattaneet monet vaikeat päätökset, mutta tulikiven katkuinen maahanmuuttajakeskustelu kotikentällä katkaisi kamelin selän.

Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset nousivat lähes suurimmaksi puolueeksi, keskusta koki nöyryyttävän murskatappion ja Sipilän oma äänimäärä Oulun vaalipiirissä lähes puolittui.

Pääsiäisen piinaviikon aluksi Sipilä teki ratkaisunsa. Tunteellisessa blogi-viestissään Sipilä ilmoitti, että keskusta ansaitsee uuden alun ja hän jättää puoluejohtajan tehtävän syyskuun ylimääräisessä puoluekokouksessa.

Sipilä palautti keskustan pääministeripuolueeksi

Sipilä nousi keskustan johtoon kesällä 2012 politiikan tuoreena kasvona. Yritysmaailmassa menestynyt Sipilä oli ensimmäisen kauden kansanedustaja, jossa hänen tukijansa näkivät keskustan uuden toivon.

Matti Vanhanen oli jättänyt kesken toisen pääministerikautensa keväällä 2010, eikä kesällä 2010 keskustan uudeksi puheenjohtajaksi ja pääministeriksi noussut Mari Kiviniemi pystynyt enää estämään kevään 2011 vaalikatastrofia.

Sipilä kirjoitti blogissaan, että puheenjohtajat ja varsinkin pääministeri kuluvat nopeasti puolueensa keulakuvina.

Keskustan johtajista Esko Aho kesti keulassa kymmenkunta vuotta, Anneli Jäätteenmäki joutui sivuun nopeasti, Matti Vanhanen kesti seitsemän vuotta, Mari Kiviniemi kului kahdessa vuodessa ja Sipilä jatkoi puoluejohtajana seitsemän vuotta.

Sipilän jäljiltä keskusta on heikossa hapessa

Puheenjohtajan valinnalla keskusta valitsee suuntansa 2020-luvulle. Vaalitappion ja perusporvarihallituksen kokemusten pohjalta ei olisi yllätys, jos uusi suunta merkitsisi ainakin loivaa käännöstä vasemmalle ja keskustan sosiaaliradikaalin perinnön elvyttämistä.

Sipilän läheisimmät hengenheimolaiset löytyvät keskustan pian entisestä ministeriryhmästä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner jatkaa talouselämässä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja elinkeinoministeri Mika Lintilä saivat jatkovaltakirjan eduskuntaan, mutta ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen jäi keskustalle vaikeassa Helsingin vaalipiirissä rannalle.

Sipilän seuraajaksi tarjolla kokeneita ehdokkaita

Ministeriryhmän kokeneemmasta päästä kunta- ja reformiministeri, 55-vuotias Anu Vehviläinen voisi olla yksi vaihtoehto Sipilän seuraajaksi, mutta haluaako Vehviläinen lähteä mukaan kisaan? Savo-Karjalan vaalipiiristä uudelleen eduskuntaan valittu Vehviläinen olisi turvallinen valinta puoluejohtajaksi.

Sipilän vahvimpana seuraajaehdokkaana pidetty perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko tuurasi Sipilää menestyksellisesti jo MTV3:n puheenjohtajatentissä. 35-vuotiaan Saarikon perheeseen odotetaan kuitenkin syksyllä toista lasta, joten puheenjohtajavalinta osuu hieman vaikeaan aikaan.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on yksi vaihtoehto uudeksi puoluejohtajaksi, jos hän lähtee tosissaan taistelemaan tehtävästä. Uudeltamaalta eduskuntaan yli 10 000 äänellä valittu 45-vuotias Kaikkonen on ollut jo pitkään keskustan nousevia tähtiä, mutta hän sai takkiinsa tahran Nuorisosäätiön vaalirahaselvittelyissä.

Keskustan varapuheenjohtajista vahvassa nosteessa ovat kansanedustajan paikkansa uusineet 45-vuotias Hannakaisa Heikkinen Savo-Karjalasta ja 31-vuotias Katri Kulmuni Lapista. Heikkinen nousi räväkästi esille eduskunnan sote-kiistoissa.

Eduskuntaan valittiin nyt ennätysmäärä naisia. Myös keskustan puheenjohtajakisassa naiset ovat laajasti eturivissä.

Lisää aiheesta:

Juha Sipilä jättää puheenjohtajan tehtävät, ei halua tulla tänään median eteen – Katso, miten puoluesihteeri kommentoi Sipilän eroa

Kaikkonen harkitsee keskustan puheenjohtajuutta, Orpo ruoti PS:n vaalituloksen vaikutuksia – Yle seurasi päivän hallituskiemuroita hetki hetkeltä

Tästä pääset lukemaan Juha Sipilän blogin, jossa hän ilmoittaa erostaan (siirryt toiseen palveluun)