”Hän katsoi silmiin ja kysyi, mitä sinulle kuuluu, silloin romahdin” – Tunnista työuupumuksen merkit ajoissa

Työuupumuksesta toipuneet naiset tarjoavat vertaistukea muille uupuneille Facebookissa viikoittain ja tänä iltana tämän jutun keskusteluosiossa.

työuupumus
Laura Ruotsalainen ja Susanna Tiljander katselevat toisiaan
Laura Ruotsalainen ja Susanna Tiljander ovat molemmat kokeneet romahduksen. Nyt he haluavat herätellä muita reagoimaan työuupumuksen merkkeihin ajoissa.Päivi Meritähti / Yle

Kahdeksan tunnin työpäiviä eikä yhtään ylitöitä, eihän se voi uuvuttaa – eihän? Niin Susanna Tiljander ajatteli vielä viisi vuotta sitten.

Silti työpäivän päättyessä hän oli aina väsynyt. Hän istahti kotona sohvalle, eikä jaksanut tehdä mitään. Pää oli täysin tyhjä.

Tätä jatkui vuosia.

– Mieheni välillä huomautti, että tuo ei ole normaalia. Ehkä sisimmässäni sen tiesinkin, mutta en silti uskonut. Suutuin aina kun hän otti asian puheeksi.

Tunnista oireet ajoissa

Työuupumuksen kieltäminen on yleinen ilmiö. Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannonen toivoo, että ihmiset oppisivat tunnistamaan uupumuksen oireet ajoissa ja reagoisivat niihin.

– Mitä varhaisemmassa vaiheessa merkit huomaa, sitä helpompaa toipuminen on.

Oireet voivat liittyä ensin stressiin, sitten ylikuormitukseen ja pitkittyessään työuupumukseen. Jos nukahtaminen, muistaminen ja palautuminen tuottavat vaikeuksia ja kroppa käy ylikierroksilla, kannattaa miettiä, ovatko asiat töissä kunnossa.

Ensin tuli miniromahdus – sitten iso

Susanna Tiljander oli edennyt urallaan vauhdilla. Hän sai töissä jatkuvasti vastuullisempia tehtäviä ja työn vaatimukset kasvoivat.

– Kun yritys myytiin pörssiin, alettiin kaikkea mitata ja raportoida. Paineet kasvoivat ja koko ajan oli kiire.

Rakennusalan verkkomedian toiminnanjohtajalla ei ollut vaikeuksia suoriutua työstään, mutta kiire alkoi kuormittaa. Tiljander koki omien sanojensa mukaan miniromahduksen vuoden 2014 keväällä ja keskusteli kesän ajan asiasta työterveyspsykologin kanssa.

Täytin kaikki muut masennuksen merkit paitsi itsetuhoisuuden.

Susanna Tiljander

Sen jälkeen tuntui siltä kuin tilanne olisi taas hallinnassa.

Työterveyspsykologi pyysi Tiljanderia kuitenkin seurantakäynnille puolen vuoden päästä.

– Ajattelin, että menen sanomaan sille psykologille, että minulla menee nyt tosi hyvin. Mutta kun hän katsoi minua suoraan silmiin ja kysyi, mitä sinulle kuuluu, silloin romahdin. Itkusta ei meinannut tulla loppua.

Susanna Tiljander
Susanna Tiljander uupui huomaamattaan vuosien aikana.Päivi Meritähti / Yle

Vaikka sillä hetkellä Susanna Tiljander romahti, ei hän vieläkään myöntänyt uupumustaan. Hän lähti psykologin vastaanotolta takaisin töihin.

Vasta työterveyslääkäri sai lähetettyä hänet kotiin lepäämään.

– Hän sanoi, että pitkään jatkuneesta työuupumuksesta johtuen minulla on myös masennus. Sitä en meinannut uskoa millään. Googlen mukaan täytin kuitenkin kaikki muut masennuksen merkit paitsi itsetuhoisuuden, joten pakko se oli uskoa.

Masennus ja uupumus ruokkivat toisiaan

Masennus ja työuupumus liittyvät työterveyspsykologi Heli Hannosen mukaan läheisesti toisiinsa. Ne eivät ole yksi ja sama asia, mutta ne ruokkivat toinen toisiaan.

Koska työuupumus ei ole Suomessa Kelan korvaamaan sairauslomaan oikeuttava diagnoosi, saattaa moni saada masennusdiagnoosin, jotta voi jäädä kotiin lepäämään.

– Heille, jotka ovat niin uupuneita, että ovat työkyvyttömiä, voidaan miettiä toista diagnoosia, jotta sairausloma olisi mahdollinen. Monella uupuneella täyttyvät myös masennuksen diagnostiset kriteerit. Masennusdiagnoosin saaminen voi silti järkyttää, Hannonen toteaa.

Riippumatta siitä, mitä sairauslomatodistuksessa lukee, voi ihmisellä olla kumpi vain, työuupumus tai masennus – joillain jopa molemmat.

Kolme työuupumuksen tunnusmerkkiä

Työuupumuksen tunnistaa Heli Hannosen mukaan tyypillisesti kolmesta oireesta.

1. Uupumusasteinen väsymys

Se on väsymystä, johon lepääminen ei auta. Aamulla väsyttää yhtä paljon kuin illalla nukkumaan mennessä ja viikonlopun jälkeen yhtä paljon kuin perjantaina työpäivän päätteeksi.

2. Kyynistyminen

Ihminen kehittää itselleen suojamekanismin, kun työ aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten voimakasta väsymystä. Silloin hän ottaa helposti henkistä etäisyyttä työhönsä. Se toimii tavallaan, koska haitallisten tunteiden volyymi pienenee, mutta samalla kaikki työhön liittyvät tunteet heikkenevät. Ihminen ei enää tunne onnistumisen kokemuksia, työnilo katoaa ja asenne työtä kohtaan muuttuu.

3. Ammatillisen itsetunnon heikkeneminen

Tyypillisesti työuupumukseen liittyy ajatus, että minä olen huono, vika on minussa, kun en selviä työstäni. Uupunut ajattelee silloin helposti olevansa asian kanssa yksin.

Uupua voi monella tavalla

Niin Susanna Tiljanderkin ajatteli. Hän oli yksin. Vain hän koki tällaisia tunteita. Hän oli epäonnistunut.

Sitten hän sai tietää, että myös entinen työkaveri Laura Ruotsalainen oli uupunut työssään.

Naisten tarinat ovat hyvin erilaiset. Se kertoo siitä, kuinka vaikeaa työuupumusta on lokeroida.

– Susanna tuli vuosien ja vuosien tuloksena pitkää ja loivaa alamäkeä. Minä tulin rytinällä alas yhdessä vuodessa, Ruotsalainen kertoo.

Kiireen ihannointia

Laura Ruotsalainen eli vauhdikasta elämää. Hän painoi töissä pitkää päivää talouspäällikkönä, vastasi puheluihin myös vapaa-ajalla ja saattoi kirjoittaa sähköposteja kesken yöunien, jos jokin tärkeä asia juolahti juuri silloin mieleen.

Hän ihaili ihmisiä, joilla oli kiire.

– Haalin itselleni töitä, enkä sanonut koskaan kenellekään ei. Aamulla heräsin tuntia aiemmin, jotta ehdin tehdä töitä ilman häiriötekijöitä. Illalla saatoin olla töissä puoleenyöhön asti.

Illan viimeiset rippeet hän käytti tavoitteelliseen polkujuoksuharjoitteluun. Samaan aikaan kotona kasvoi kaksi alle kouluikäistä lasta.

– Elin arvojeni vastaisesti. Mutta silloin en edes tiennyt, mitkä arvoni ovat. En pysähtynyt miettimään, mitä haluan.

Voimat loppuivat yllättäen

Sitten kroppa alkoi näyttää väsymisen merkkejä. Yhtäkkiä yllättäen Laura Ruotsalainen ei enää muistanut yksinkertaisia sanoja. Ahdistus alkoi painaa iltaisin. Hän ei halunnut mennä nukkumaan, koska ajatus uudesta työpäivästä tuntui niin pahalta.

Töissä hän itki salaa vessassa, ettei kukaan huomaisi, että jokin on vialla.

– Tiesin, että haluan elämältä jotain muuta. Että eihän tämä voi tällaista olla loppuun asti.

Laura Ruotsalainen
Laura Ruotsalainen piti hymyn kasvoillaan uupuneenakin. Kun hän itki, hän itki salaa muilta.Päivi Meritähti / Yle

Laura Ruotsalainen päätti suunnata hyvinvointialalle. Hän lisäsi kiireiseen arkirytmiinsä viikonloppukoulutukset uudelle alalle tammikuussa 2017.

Kuukautta myöhemmin, hiihtolomalla hän romahti.

– Soittelin äidin kanssa ja huomasin itkeväni puhelimessa. Kun olin saanut maistaa lomalla vapautta, tuntui töihin palaaminen ylitsepääsemättömältä. Äiti sanoi, että olisiko Laura nyt syytä mennä työterveyslääkärille.

Suorittamista loppuun asti

Ensimmäiset viikot olivat sumuista aikaa. Laura Ruotsalainen makasi peiton alla ja itki. Psykiatri kirjoitti reseptin masennuslääkkeisiin, mutta niitä Ruotsalainen ei halunnut syödä.

– En tunnistanut itsestäni masennuksen oireita. Totesin, että en ole masentunut. Olen vain tosi väsynyt ja ahdistunut.

Ruotsalainen päätti selättää uupumuksensa itse. Hän alkoi joogata ja meditoida, söi lisäravinteita, vietti aikaa metsässä – teki kaikkea terveellisen oloista.

Suorittaminen oli ainoa asia, jonka osasin.

Laura Ruotsalainen

Psykiatri kysyi silloin, aikooko hän hoitaa palautumisenkin suorittamalla.

– Sanoin, että mieluummin suoritan kuin olen lääkittynä. En osannut siinä kohtaa muuta, sillä olin vuosien ajan suorittanut kaiken tekemällä mahdollisimman paljon. Se oli ainoa asia, jonka osasin.

Toipuminen yksilöllistä

Kuten tarinat uupumuksen synnystä, ovat myös tarinat toipumisesta erilaisia. On hyvin yksilöllistä, mikä keino toimii kenelläkin – ja missä vaiheessa.

Työterveyspsykologi Heli Hannonen ohjeistaa uupuneita ensin lepäämään. Lepo voi auttaa tilanteessa, jossa kierrokset ovat vielä päällä. Silloin elämän hidastamisesta on useimmiten hyötyä.

Mutta jos ihminen on jo niin väsynyt, että hän ei jaksa tehdä mitään, on suunta toinen.

– Silloin kannustan lähtemään liikkeelle ja tekemään asioita, jotka tuottavat mielihyvää. Tämän voi tehdä omien voimien mukaan, vaikka kuinka pienissä erissä kerrallaan.

ex-suorittajat -kyltti
Päivi Meritähti / Yle

Toipumiselle on myös annettava aikaa.

Laura Ruotsalainen ei pystynyt palaamaan entiseen työpaikkaansa. Susanna Tiljander yritti 2,5 vuoden ajan tehdä entistä työtään, mutta päätyi aina takaisin sairauslomalle. Vasta kun hän siirtyi vähemmän vaativaan tehtävään, onnistui paluu töihin.

– Toipumisen kannalta olennaista on, että työssä tehdään muutoksia. Jos ihminen palaa niihin työtehtäviin, joissa voimat loppuivat, on uupuminen todennäköisesti edessä uudestaan, Hannonen muistuttaa.

Vertaistukea entisiltä suorittajilta

Lähes joka neljäs suomalainen kokee työuupumuksen oireita jossain vaiheessa uraansa. Tunteita ei siis tarvitse käydä läpi yksin.

Laura Ruotsalainen ja Susanna Tiljander päättivät avata Facebookiin vertaistukisivun, ex-suorittajat. He jakavat sivustolla joka viikko uuden videon kokemuksistaan ja kannustavat ihmisiä keskustelemaan aiheesta.

– Haluamme tukea niitä, jotka ovat uupuneet työssään ja herätellä ihmisiä huomaamaan ajoissa, jos he ovat siihen johtavalla polulla.

Heli Hannonen pitää vertaistukea hyvänä ajatuksena, kunhan siinä keskitytään onnistumisen hetkiin.

– Jos vertaistuki on ongelmissa ja jaksamattomuudessa märehtimistä, heikentää se tuettavien jaksamista. Mutta kun siihen sisältyy onnistumisen elementtejä ja tieto siitä, että joku ymmärtää, mistä minä puhun, silloin tuki on oikeanlaista.

Kun et enää häpeä, voit päästä eteenpäin.

Laura Ruotsalainen

Uupumuksesta puhuminen hälventää myös usein sen ympärillä olevaa häpeää.

– Kun et enää häpeä, voit päästä eteenpäin, Laura Ruotsalainen uskoo

Oletko uupunut tai tunnistatko itsessäsi siihen viittaavia merkkejä? Kaipaatko tukea? Voit keskustella aiheesta jutun kommenttiosiossa. Ex-suorittajat Susanna Tiljander ja Laura Ruotsalainen osallistuvat keskusteluun kello 19 – 21.

Tämän illan jälkeen voit jatkaa keskustelua heidän kanssaan ex-suorittajien Facebook-sivulla. Sivu ei ole ammattilaisten ylläpitämä. Naiset jakavat siellä videoita omasta arjestaan ja osallistuvat keskusteluun vapaa-ajallaan. Vertaistuki on maksutonta, eikä velvoita keskusteluun osallistujia mihinkään.

Muistathan, että kommentoit Facebookissa omalla nimelläsi. Käytä harkintaa, kun jaat työnantajaasi yksilöiviä tietoja.

Jos koet tarvitsevasi ammattiapua, ota yhteyttä työterveyshuoltoon.