Firmaan ilmestyi pari jääkaapin kokoista myyntimiestä – näin suomalaisyritykset maksoivat mafialle suojelurahoja villissä Pietarissa

Supon entinen ylietsivä näki Venäjän suuren muutoksen Pietarissa 1990-luvun alussa.

järjestäytynyt rikollisuus
Timo Myyryläinen
Yli kymmenen vuotta eläkkeellä ollut entinen Supon ylietsivä Timo Myyryläinen pitää nykyään vanhan tavaran liikettä Lappeenrannan keskustassa. Kalle Schönberg / Yle

Itänaapurissa elettiin myrskyisiä aikoja 1990-luvun alussa. Neuvostoliitto hajosi ja sen raunioille syntyi uusi Venäjä. Suomalaiset yritykset rynnivät Venäjän suurille uusille markkinoille. Erityisesti suomalaisia yrityksiä tuli Pietariin, jossa samaan aikaan rehotti myös järjestäytynyt rikollisuus.

Suomessa pelättiin venäläisen mafian levittäytymistä rajan ylitse Suomeen. Suomen viranomaiset halusivat saada selkeämmän kuvan siitä, mitä Venäjällä ja erityisesti Pietarissa tapahtui.

Pietariin pääkonsulaattiin päätettiin nimittää poliisiyhdyshenkilö. Pestin sai Lappeenrannassa tuolloin työskennellyt Supon ylietsivä Timo Myyryläinen.

Kulttuurishokki

Pietari teki voimakkaan vaikutuksen itärajan pikkukaupungista saapuneeseen poliisimieheen.

– Olihan se aikamoinen kulttuurishokki. Se, että miten siellä toimittiin ja ketkä siellä olivat saaneet valtaa, Myyryläinen kertoo.

Venäjällä yksityistettiin tuolloin nopeaa tahtia valtion omaisuutta. Apajilla olivat niin järjestäytynyt rikollisuus, poliitikot kuin valtion virkamiehetkin.

– Kyllä siinä sivusta katsellessa suomalaisen virkamiehen pitkämielisyyttä koeteltiin, Myyryläinen kuvailee.

Pietari liikenne
Kimmo Brandt / AOP

Mafialla vahva ote

Järjestäytyneellä rikollisuudella oli 1990-luvun alussa vahva ote Pietarissa. Myyryläisen mukaan yksi syy tähän oli se, että kaupunkiin oli saapunut paljon länsimaisia yrityksiä, jotka rikollisjoukkiot näkivät houkuttelevina tulonhankintakohteina.

Kaupungissa oli myös paljon suomalaisyrityksiä. Nekin joutuivat tekemisiin rikollisten kanssa.

– Käsitykseni mukaan käytännössä kaikki suomalaisyritykset, joissa oli mitään potentiaalia, joutuivat rikollisten kontaktoinnin kohteeksi, Myyryläinen sanoo.

Yrityksille tarjottiin suojelua

Rikolliset pyrkivät tarjoamaan yritykselle suojelua rahallista korvausta vastaan.

– Peruskuvio oli, että firmaan ilmestyi eräänä päivänä pari jääkaapin kokoista kolhitun näköistä kaveria, jotka kysyivät yrityksen johdolta, että kuka teitä suojelee, Timo Myyryläinen kuvailee.

Jos yrityksen johto ilmoitti, että suojelua ei ole, miehet siirtyivät markkinointipuheen seuraavaan osaan, jossa korostettiin Pietarin vaarallisuutta.

– Miehet saattoivat sanoa, että kai te ymmärrätte, että täällä kaupungissa on paljon uhkia ja vaaroja, esimerkiksi tulipaloja voi syttyä tai jotain muuta kamalaa tapahtua. Niin että kyllä tällainen suojelu kannattaisi ottaa kohtuullista korvausta vastaan, kertoo Myyryläinen.

Jos yrittäjä ei heti suostunut maksamaan, asiaan palattiin sopivan ajan kuluttua.

– Se oli sellaista määrätietoista hivutusta. Ruuvia kiristettiin vähitellen, mutta suomalaisia kohtaan ei käytetty juurikaan väkivaltaa, Myyryläinen kertoo.

Sisäpiiritietoja hankittiin soluttamalla

Myyryläisen mukaan joskus rikolliset jopa soluttivat suomalaisyrityksiä tai yrityksestä hankittiin muuten sisäpiiritietoja, joilla myyntipuheita voitiin terästää.

– Yhdessä tapauksessa rikolliset esimerkiksi saivat tietää yrityksen työntekijän ajaneen autokolarin, joka ilmiselvästi oli kuitenkin puhdas onnettomuus.

Seuraavana päivänä yrityksen toimitusjohtajan puheille ilmestyi jälleen kaksi markkinointimiestä tarjoamaan suojelua

– He ilmoittivat, että oletteko huomanneet, että täällä kaupungissa on erittäin vaarallista liikkua autolla, Myyryläinen kuvailee.

Puhdas onnettomuus pyrittiin siis esittämään tahallisena tekona.

Suomalaisyritykset myös maksoivat suojelurahoja.

– Ruuvia kiristettiin niin pitkälle, että yrittäjä katsoi lopulta viisaammaksi ottaa palvelun ja maksaa, että sai olla rauhassa, Myyryläinen kertoo.

Huijarit liikenteessä

Yrityksille ongelmana oli kuitenkin se, että useinkaan ei ollut täysin selvää, kuka rahoja oli perimässä ja mistä maksetaan.

– Hyvinkin yleinen ilmiö oli, että yritykseen tuli henkilöitä, jotka ilmoittivat, että me suojelemme tällä alueella ja edustamme tiettyä tunnettua rikollispiiriä.

Usein uhkailijat olivat kuitenkin puhtaita onnenonkioita.

– Monesti selvisi, että kyseessä on vain jokin paikallinen kolmen, neljän hengen rosvoporukka, jolla ei ole mitään mahdollisuuksia kiristää tai suojella ketään, Myyryläinen kertoo.

Toiminta siirtyy vartiointiliikkeisiin

Venäjän vakiintuessa 1990-luvulla myös järjestäytyneen rikollisuuden toiminta muuttui. Suojelupalvelujen tarjoaminen siirtyi laillisiin puitteisiin vartiointiliikkeisiin.

– Loppujen lopuksi aika nopeasti mafian suojelumaksut poistuivat ja yritykset maksoivat vain vartiointiliikkeille. Lopuksi oli vaikea nähdä mikä näissä yrityksissä oli järjestäytynyttä rikollisuutta ja mikä puhdasta liiketoimintaa.

Samalla näkyi rikollisuuden ja laillisen järjestelmän yhteenkietoutuminen.

– Hyvin nopeasti alkoi muodostua vartiointiliikkeitä, joiden omistajina oli sekä tunnettuja rikollistaustaisia henkilöitä että virkamiehiä, Timo Myyryläinen kertoo.

Vanha tavara vei mennessään

Timo Myyryläinen jäi eläkkeelle Supon ylietsivän virastaan Lappeenrannassa vuonna 2008. Vanhan tavaran kaupan pitämisen Lappeenrannan keskustassa hän aloitti sivutoimena jo työvuosinaan.

– Alunperin kiinnostus vanhaan tavaraan syntyi poliisityön kautta eräässä taidetta koskeneessa jutussa. Siitä kiinnostuin aiheesta ja lähdin syventämään tietojani. Vähitellen se vei mennessään, Myyryläinen kertoo.

Vanhoissa esineissä Myyryläistä kiinnostavat erityisesti niihin liittyvät tarinat. Hän ottaa esille yhden tällaisen esineen, joka näyttää pieneltä kirjekuorelta.

Albert Edelfeltin äidin hautajaiskutsu
Albert Edelfeltin äidin hautajaiskutsuKalle Schönberg / Yle

– Tämä on käsinkirjoitettu hautajaiskutsu vuodelta 1901, jossa kerrotaan, että äiti on kuollut ja, että äidin suuri toivomus oli, että kirjeen saanut ystävä olisi yksi henkilöistä, jotka kantavat äidin hautaan.

– No tällaisia hautajaiskutsuja on tietysti vaikka kuinka paljon vinteillä, mutta mielenkiintoisinta tässä on tämä allekirjoittaja, joka on Albert Edelfelt eli yksi meidän tunnetuimpia kultakauden ajan taiteilijoita, Myyryläinen kertoo.

Lappeenrantalainen Timo Myyryläinen oli sunnuntaivieraana Yle Radio Suomessa sunnuntaina 21.4.2019. Kuuntele haastattelu tästä. Toimittajana on Kalle Schönberg.