Suomi nousi lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle, edellä vielä Norja

Suomen nousuun vaikuttivat skandaaliton vuosi, yksi oikeustuomio ja kekseliäs huippukokouskampanja.

Lehdistönvapaus
Helsingin Sanomien valomainos, jossa lukee englanniksi "Herra presidentti, tervetuloa vapaan lehdistön maahan" Musiikkitalon seinässä Helsingissä 14. heinäkuuta 2018.
Helsingin Sanomien valomainos, jossa lukee englanniksi "Herra presidentti, tervetuloa vapaan lehdistön maahan" Musiikkitalon seinässä Helsingissä 14. heinäkuuta 2018.Heini Kettunen / Alamy Stock / AOP

Suomi kolkuttelee parin vuoden notkahduksen jälkeen taas lehdistönvapausindeksin kärkisijaa. Suomi on nyt sijalla kaksi heti Norjan jälkeen. Kolmantena on Ruotsi ja neljäntenä Alankomaat.

Listaa kokoaa kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö. Sen Suomen osaston puheenjohtaja Jarmo Mäkelä kertoo, että Suomen nousuun vaikuttivat hyvät perusrakenteet, skandaaliton vuosi, yksi oikeustuomio ja kekseliäs huippukokouskampanja.

Suomen sijoitusta oli nostamassa Helsingin käräjäoikeuden lokakuussa antama päätös, jossa Johan Bäckman tuomittiin törkeästä kunnianloukkauksesta ja vainoamisesta ja MV-lehden perustaja Ilja Janitskin törkeästä kunnianloukkauksesta, joka kohdistui muun muassa toimittaja Jessikka Aroon.

– Oikeus veti selkeän rajan: äärimmäinen vihapuhe ei ansaitse sananvapauden suojaa, järjestö kiittää Suomea raportin maakuvauksessa.

Mäkelän mukaan tapauksen painoarvoa kuvaa se, että Jessikka Aro on kutsuttu pääesiintyjäksi Washingtoniin, jossa lehdistönvapausindeksi julkaistaan tänään.

Suomen sijoitusta parantanut käräjäoikeuden päätös ei ole lainvoimainen, sillä Janitskin ja Bäckman valittivat siitä.

Suomen listanousuun vaikutti myös Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä heinäkuussa 2018. Helsingin Sanomien kampanjassa presidentit otettiin vastaan kylteillä, joissa päämiehet toivotettiin tervetulleiksi vapaan lehdistön maahan.

– Tästä puhuttiin paljon neuvoston kokouksessa ja minuakin tultiin onnittelemaan Hesarin kampanjasta, Mäkelä kuvailee.

Painostus ja takavarikko haittasivat mainetta

Suomi piti lehdistönvapauden ykköspaikkaa vuodesta 2010, kunnes tipahti kolmanneksi vuonna 2017 ja neljänneksi vuonna 2018. Ensimmäisen notkahduksen aiheutti pääministeri Juha Sipilän Yleen kohdistama painostus ja toisen Puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskeva uutisointi (siirryt toiseen palveluun), jonka jälkeen poliisi takavarikoi toimituksellista aineistoa.

– Näistä pitäisi ottaa opiksi ja välttää tilanteita, joissa poliitikot suoraan puuttuvat median toimintaan. Toisessa tapauksessa järjestettiin kotietsintä toimittajan kotona. Sitä ei pidetä hyvänä, vaikka oikeus kuinka toteasi, että oli menetelty oikein. Lähdesuoja on pyhä, Mäkelä sanoo.

Suomen kakkospaikkaan Mäkelä on tyytyväinen.

– Pisteluvuissa meidän ja Norjan välillä ei ole juurikaan eroa. Me olemme aivan omassa sarjassamme. Millään muilla mailla luku ei ala seitsemällä. Norja on meitä edellä, koska siellä ei ole vuosikausiin tapahtunut mitään sellaista mitä meillä vuosina 2016 ja 2017.

Naapurimaa Ruotsi tippui yhden pykälän heti Suomen taakse. Järjestö kertoo syyksi toimittajiin kohdistuvan online-häirinnän, johon viranomaiset eivät ole puuttuneet riittävän hanakasti.

Toimittajan tuomio ensi vuonna luupin alla

Mäkelä näkee mahdollisia pilviä Suomen ensi vuoden sijoituksen yllä.

– Pelkään, että Johanna Vehkoon tapaus katsotaan suurennuslasilla. Jos Oulun käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi, siitä on Suomelle mainehaittaa.

Mäkelä viittaa oikeudenkäyntiin, jossa Johanna Vehkoo tuomittiin kunnianloukkauksesta, kun hän kutsui oululaista kaupunginvaltuutettua natsiksi.

Vehkoon saama tuomio ei ehtinyt vaikuttaa nyt julkaistuihin tuloksiin. Puntteja saattaa kuitenkin tasata lehdistönvapauden kannalta positiivinen tuomio.

– Meidän asemaamme vahvistaa päätös siitä, että Panama-papereita ei tarvinnut luovuttaa verottajalle. Se osoittaa, että oikeus varjelee lähdesuojaa.

Tämäkään päätös ei ehtinyt vaikuttaa nyt julkaistuun sijoitukseen.

sananvapauskartta
Yle Uutisgrafiikka

Kansainvälinen tilanne huolestuttava

Tilanne on Suomen kannalta valoisa, mutta kansainvälisesti huolestuttava. Järjestön mukaan vain 24 prosentissa maista tilanne on lehdistönvapauden suhteen hyvä tai tyydyttävä. Tilanne on huonontunut viime vuodesta, jolloin luku oli 26 prosenttia.

Alueellisesti katsottuna lehdistönvapaus on parhaalla tolalla Euroopan unionissa ja Balkanilla, mutta se on huonontunut sielläkin 1,7 prosentilla. Tämä näkyi järjestön mukaan muun muassa Ranskan keltaliivien protestien aikana: monet tv-ryhmät eivät uskaltautuneet paikalle raportoimaan tilanteesta ilman turvamiehiä. Ranska on nyt sijalla 32.

Järjestö kantaa huolta siitä, että autoritääriset hallinnot kiristävät otettaan mediasta. Poliitikkojen vihamielisyys journalisteja kohtaan on johtanut monissa maissa väkivaltaan ja pelon ilmapiiriin.

– Demokratia vaarantuu, jos poliittinen keskustelu kääntyy sisällissotamaiseksi ilmapiiriksi, jossa journalisteista tehdään syntipukkeja, toteaa järjestön pääsihteeri Christophe Deloire tiedotteessa.

Putoajia mm. Yhdysvallat ja Itävalta

Yhdysvallat on pudonnut kolme pykälää sijalle 48. Järjestö pitää maan lehdistönvapauden tilannetta ongelmallisena. Syynä on vihamielinen ilmapiiri, jota Donald Trumpin kommentointi lietsoo.

– Koskaan aiemmin yhdysvaltalaisjournalistit eivät ole saaneet yhtä paljon tappouhkauksia ja joutuneet turvautumaan yksityisten turva-alan yritysten suojeluun, järjestön tiedotteessa todetaan.

Mäkelä nostaa toisena huolestuttavan esimerkkinä esiin Itävallan.

– Se on tippunut viisi sijaa alaspäin vain siksi, että hallitus ahdistelee aktiivisesti sikäläistä yleisradioyhtiötä.

Myös Venäjän sijoitus tipahti yhden pykälän sijalle 149. Järjestö perustelee pudotusta Kremlin tekemillä pidätyksillä, mielivaltaisilla etsinnöillä ja ankarilla laeilla, jotka lisäävät painetta itsenäistä mediaa kohtaan.

Jumbosijoilla Turkmenistan ja Korea

Surkeimmissa kantimissa lehdistönvapaus on Turkmenistanissa, joka pitää jumbosijaa numero 180. Toiseksi huonoin sijoitus on Pohjois-Korealla (179).

Alueellisesti kaikkein huonoin lehdistönvapaus vallitsee Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Ne ovat vaarallisimmat paikat journalisteille. Alueen vaarallisin maa on Syyria (sijalla 174). Saudi-Arabia putosi kolme pykälää sijalle 172 Istanbulin konsulaatissa tehdyn toimittaja Jamal Khashoggin raa’an murhan vuoksi.

Journalistit ilman rajoja -järjestön indeksissä 180 maailman maata asetetaan järjestykseen sen mukaan, millainen tilanne sanan- ja lehdistönvapauden suhteen maassa vallitsee. Jokaiselle maalle lasketaan pisteluku, jonka mukaan sen paikka indeksissä määräytyy.

Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 saakka.Tervetuloa mukaan.