Metsäkone jurraa Lemlandin kuusikossa parikymmentä kilometriä Maarianhaminasta. Ohjaimissa on luumäkeläinen Simo Lohi. Hän on paiskinut töitä Ahvenanmaalla jo parisen kuukautta.
Vuodenvaihteen jälkeen saarimaakuntaan iskenyt Alfrida-myrsky, eli suomalaisittain Aapeli, ajoi ihmisiä evakkoon kodeistaan, jätti tuhannet ilman sähköä ja kaatoi metsää. Myrskyn lanaamia puita on edelleen pitkin maata tai konkelona nojaamassa muihin.
Metsäkoneen koura tarttuu juurakkoon, leikkaa sen kantoineen irti ja pätkii rungon. Homma etenee hitaasti, sillä puita on välillä ristiin rastiin toistensa päällä.
– On se aika paljon erilaista ja hankalampaa kuin pystypuunkaato. Kuitenkin teräketjulle aika hupaa. Kanto pitäisi saada lyhyeksi vaikka se on nurinkin, jotta isäntä olisi tyytyväinen, kokenut Simo Lohi sanoo.
Aurinko paistaa ja kevät sulattaa maastoa. Raskaiden koneiden jäljiltä maahan painuu syviä uria. Ympäri Ahvenanmaata on töissä useita Manner-Suomesta ja Baltiasta tulleita metsäkoneita kuljettajineen.
Simo Lohi arvioi olevansa hommissa Lemlandin metsissä kesään saakka. Ihan joka viikonloppu ei Luumäelle Etelä-Karjalaan ole viitsinyt lähteä.
– Toukokuun lopussa on meininki, että sitten lopetettaisiin ja lähdettäisiin kotimetsiin.
Se ei tarkoita, että kaikki myrskypuut olisi silloin jo kerätty, sillä puita on varovasti arvioiden kaatunut jopa miljoona kuutiota.
– Eiköhän tämä ole jonkinlainen pintaraapaisu vasta tässä vaiheessa, metsäkonekuski arvioi.
Tuhojen arviointi hankalaa
Ahvenanmaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Torbjörn Björkman katselee sikin sokin kaatuneita mäntyjä yhdellä tuhoalueella. Koillisesta tullut myrskytuuli ravisteli Ahvenanmaata totuttua enemmän.
Björkman arvioi, että viidestä kymmeneen prosenttia saarimaakunnan 60 000 metsähehtaarista on kärsinyt tuhoja. Lopullinen määrä ei selvinne hetkeen, sillä kaatuneita puita on vähän joka puolella ja osa jäänee korjaamatta.
– Olemme laskeskelleet, että ennen kesää saamme korjattua ehkä 250 000 kuutiota puuta. Sitten syksyllä katsomme, miten loput metsiin jääneet puut ovat selvinneet, Björkman selvittää.
Nyt pelätään hyönteistuhojen leviävän kesällä myrskypuihin. Kirjanpainajahyönteiset iskevät ensin kaatuneisiin kuusiin ja niistä myöhemmin eläviin.
Tulevien istutustaimikoiden riesana ovat lähivuosina kauriit, joita Ahvenanmaalla on yli 10 000 eläintä. Kauriit syövät taimia ja metsän uudistaminen hidastuu.
– Lähivuosina Ahvenanmaan metsille riittää monta uhkaa, Torbjörn Björkman toteaa.
Metsänomistajille melkoiset tappiot
Metsänomistajille myrsky aiheutti tappioita, kun hakkuukelpoista metsää meni nurin hehtaarikaupalla.
Ahvenanmaalla toimii kaksi puutavaraa välittävää yritystä, joista SkogAx on toinen. Sen kautta kulkee myrskypuuta Kotkan Sunilan sellutehtaalle. Ahvenanmaalta menee kuitupuuta myös Ruotsin puolelle metsäteollisuuden käyttöön.
SkogAxin toimitusjohtaja Kennet Berndtsson kertoo puita menneen jo useita laivalasteja Svibyvikenin rannasta Stora Ensolle Kotkaan.
– Puun hinta on pudonnut, koska ostajille korjuukustannukset ovat tavallista korkeammat, Berndtsson kertoo.
Osa puista on myös pirstoutunut kaatuessaan, jolloin ne eivät kelpaa sahatavaraksi.
Energiakäyttöön menevät myrskypuut käytetään Ahvenanmaalla, eikä niitä ole laivattu esimerkiksi Naantalin monipolttolaitokselle.
Lue myös:
Aapelin jäljiltä vieläkin reilut 3 000 taloutta sähköttä – valtaosa Ahvenanmaalla
