Onko kokoomus 2000-luvun alisuoriutuja? Yltänyt suurimmaksi eduskuntapuolueeksi kerran

SDP ja keskusta ovat vuorotelleet suurimpana puolueena viime vuosikymmenet, kun kokoomus on ollut lähes yhtä soittoa hallituksessa.

Kansallinen Kokoomus
Kuvakollaasi
Yle Uutisgrafiikka

Kun keskusta on surrut eduskuntavaalien rökäletappiota ja SDP sulatellut niukkaa voittoaan, kokoomuksen riveistä on puhuttu torjuntavoitosta tai jopa voitosta, koska puolue sai yhden kansanedustajan lisää.

Kokoomus tippui kuitenkin entistä alemmas tilastossa, jossa komeilevat eduskunnan suurimmat puolueet. Vuosituhannen vaihteesta lähtien keskusta on ollut kolmella vaalikaudella suurin puolue, SDP kahdella ja kokoomus yhdellä. Nyt kokoomus jäi kolmanneksi, kun SDP vei ykköspaikan.

Tien luulisi olevan auki etelän kaupungeissa vahvalle kokoomukselle, jota ei manata epäonnen hetkillä auringonlaskun puolueeksi, kuten kilpailijaa, maakuntien puoluetta keskustaa.

Sosiaalidemokraatit puolestaan ovat menettäneet jo vuosikymmenien ajan kannatustaan ympäri Euroopan, kun talouskasvu on hidastunut, jaettava vähentynyt ja teollisuustyöväen osuus pienentynyt. Lasku on ollut jyrkempi kuin kokoomuksen kaltaisilla keskustaoikeistolaisilla puolueilla.

Miksi kokoomus ei sitten ratsasta 2000-luvun eduskuntavaalien voittoon?

Tulkinta kokoomuksesta alisuoriutujana saa tukea asiantuntijalta.

– Jos vertaamme useimpiin muihin Länsi-Euroopan maihin, kokoomus ei ole pystynyt nousemaan porvarillisen kentän kiistatta suurimmaksi puolueeksi, valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo sanoo.

Kokoomuksella menisi todella hyvin, jos se saisi olla kaikkien Suomen porvarien kattojärjestö.

Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen

Ilmeinen selitys on, että kokoomuksen tiellä on ollut juuri keskusta, eurooppalaisittain kummajaispuolue. Muissa Euroopan maissa keskustan kaltaiset talonpoikaistaustaiset puolueet ovat kutistuneet tai niitä on tuskin ollutkaan, mutta Suomen keskusta on onnistunut pysymään poikkeuksellisella tavalla vallassa.

– Kokoomus ei missään vaiheessa voittanut selvästi kilpailua keskustan kanssa suuren porvaripuolueen asemasta, Paloheimo sanoo.

Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen pamauttaa, että kokoomuksella menisi todella hyvin, jos se saisi olla "kaikkien Suomen porvarien kattojärjestö".

Tuoreissa vaaleissa keskusta kärsi pahimman tappionsa sataan vuoteen, mutta kokoomus ei noussut siitä huolimatta kärkeen, vaan jäi SDP:n ja perussuomalaisten taakse.

Perinteisten keskustaoikeiston puolueiden mahdollisuuksia hyötyä sosiaalidemokraattien alamäestä on pilannut juuri se, että apajille ovat tunkeutuneet perussuomalaisten kaltaiset puolueet.

Heikki Paloheimon mukaan kokoomus jätti selustansa auki jo pitkän aikaa sitten.

Kokoomuskin oli perussuomalaisten tapaan vahvan kansallismielinen puolue ainakin 1970-luvun alkuun asti, mutta sen jälkeen kokoomus on muuttunut liberaalimmaksi ja myönteisesti kansainvälisyyteen suhtautuvaksi puolueeksi.

Paloheimo huomauttaa, että tyytymättömyys kasvoi lopulta ainakin porvaripuolueiden kannattajien yhdessä osassa, pienyrittäjiissä, kun EU-alueen talousliberalismi ja tuotannon valuminen Aasiaan lisäsi epävarmuutta.

Perussuomalaisten noususta ei ole kuitenkaan kärsinyt vain kokoomus. Yhden tutkimusten mukaan vuoden 2011 jytkyvaaleissa (siirryt toiseen palveluun)vuoto perussuomalaisiin oli yhtä suurta kokoomuksesta, SDP:stä ja keskustasta, yhden tutkimuksen mukaan enemmän olisi kärsinyt SDP.

Huhtikuisten eduskuntavaalien alla kokoomuksesta vuoti kannattajia Jussi Halla-ahon perussuomalaisiin kuitenkin enemmän kuin SDP:stä, ainakin Taloustutkimuksen viimeisimmän kyselyn perusteella.

Puoluekenttää myllertää myös vihreiden nousu, joka on Suomessa eurooppalaisittain suurta. Paloheimo muistuttaa, että vihreät miellyttää etelän taajamissa monia, joille toinen vaihtoehto on kokoomus.

On itsestään selvää, että hallitusvastuusta on äärimmäisen vaikeaa, ellei mahdotonta nostaa merkittävästi kannatusta.

vaaliasiantuntija Sami Borg

Ajoittain kokoomusta ovat vaivanneet myös puheenjohtajapulmat, mutta Paloheimo ei laske mukaan Petteri Orpon kautta. Vaikeuksia oli Ville Itälän ja Alexander Stubbin aikana.

Vaaliasiantuntija Sami Borg kääntäisi kysymyksen kokoomuksen suoriutumisesta kuitenkin toisin päin.

Kokoomus eroaa muista suurista puolueista yhdellä olennaisella tavalla. Se on ollut lähes yhtä soittoa hallituksessa vuodesta 1987 saakka. Hallitustaival katkesi vain vuosina 2003–2007, jolloin vallassa oli Matti Vanhasen (kesk.) punamultahallitus.

– On itsestään selvää, että hallitusvastuusta on äärimmäisen vaikeaa, ellei mahdotonta nostaa merkittävästi kannatusta, Sami Borg sanoo.

Myös Heikki Paloheimo pitää mahdollisena, että kokoomus voisi olla suosituimpi kuin se nyt on, jos takana ei olisi pitkää hallitustaivalta. Kun kokoomus oli ennen viime vuosikymmenien hallitustaivaltaan jätettynä pitkäksi aikaa oppositioon, puolueen kannatus nousi 1970–80-luvuilla niin paljon, että se oli lopulta pakko ottaa hallitukseen.

Kääntäisin asian niin, että kokoomus on kärsinyt hallitusasemasta yllättävän vähän.

vaaliasiantuntija Sami Borg

On lähes politiikan luonnonlaki, että hallituspuolueiden yhteenlaskettu osuus äänistä pienenee. Juha Sipilän (kesk.) hallituskauden jälkeen kyseessä oli romahdus, mutta vain keskustan ja sinisten osalta. Kokoomus sen sijaan sai yhden kansanedustajan lisää.

Paloheimo arvioi, että Sipilän hallituksen talouspolitiikka oli pikemmin kokoomuslaista kuin keskustalaista, ja juuri siihen keskustan kannattajien pettymys perustui.

– Hallituksen poliittisen linjan osalta kokoomus on kohtalaisen hyvin menestynyt, alisuoriutumisesta ei voi puhua. Se tulee mukaan, kun puhutaan, miksi kannatus ei kuitenkaan nouse enempää, Paloheimo tiivistää.

– Kääntäisin asian niin, että kokoomus on kärsinyt hallitusasemasta yllättävän vähän, Sami Borg sanoo.

Antti Ronkainen arvioi, että pitkään hallituksessa ollut kokoomus on saanut poliittisia tavoitteitaan läpi "varmaankin tehokkaimmin suurista puolueista".

– Olisin kokoomuslaisena ihan tyytyväinen viime vuosikymmeniin, Ronkainen sanoo.

Kokoomuksen saavuttamaa asemaa selittää, että sen kannatus on ollut puolueista kaikkein vakainta. Peruskannattajissa on vähän huono-osaisia ja paljon väkeä, joka äänestää varmasti, mikä näkyy etenkin puolueen suosiossa eurovaaleissa.

Borg korostaa, että kokoomus on onnistunut säilyttämään lähes kaikissa vaaleissa kohtuullisen hyvän kannatuksen, vaikka puoluekentälle on tullut uusia kilpailijoita.

Ykkössijoja puolue on pitänyt muissa kuin eduskuntavaaleissa, sillä kokoomus oli suurin viime kuntavaaleissa, eurovaaleissa ja myös presidentiksi nousi tällä vuosikymmenellä kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö.

Kokoomuksen potentiaalista kannatuksen nousua eduskuntavaaleissa voi kaventaa Paloheimon mukaan se, että suomalaiset odottavat valtiolta yhä vahvaa roolia, keskustalaiset elinkeinopolitiikassa ja vasemmistolaiset sosiaaliturvan ja tulonjaon toteuttajana.

Kokoomus taas on oikeisto-vasemmistoakselilla laitimmainen puolue oikealla, mikä rajoittaa mahdollista kannatuspohjaa.

– Äänestäjäkunnasta kohtuullinen osa odottaa yhä, että valtio järjestäisi maaseudulle työpaikkoja, Paloheimo sanoo.

Pitkän hallitustaipaleen jälkeen kokoomuksen sisälläkin on niitä, jotka haluaisivat puolueen jäävän oppositioon kirkastamaan linjaansa ja kasvattamaan kannatustaan. Tämä näkyy siinä, että puoluejohto on toistanut julkisuudessa, että hallitukseen ei haluta hinnalla millä hyvänsä.

Jutusta voi keskustella tänään klo 22:een.