Suomalaiset konkarimepit pelkäävät EU-lainsäädännön halvaantuvan, jos ääriryhmät nousevat: "Tekevätkö populistit parlamentista vain puhujalavan?"

Anneli Jäätteenmäki ja Liisa Jaakonsaari sanovat olevansa surullisia ja huolissaan ilmapiirin heikentymisestä Euroopassa.

Euroopan parlamentti
EU-parlamentti
Anneli Jäätteenmäki (kuvassa keskellä) edusti Suomea viimeistä kertaa EU-parlamentin täysistunnossa huhtikuun puolivälissä.Jorne Van Damme

StrasbourgViisivuotiskautensa lopettava EU-parlamentti on kokoontunut täksi viikoksi viimeiseen täysi-istuntoonsa Ranskan Strasbourgiin. Myös 13 suomalaisen euroedustajan paikat menevät uusjakoon, kun uusi EU-parlamentti valitaan toukokuun lopussa.

Suomalaisista keskustan Anneli Jäätteenmäki ja demareiden Liisa Jaakonsaari eivät aio enää asettua ehdolle 26. toukokuuta järjestettävissä eurovaaleissa.

Jäätteenmäki on työskennellyt meppinä vuodesta 2004, Jaakonsaari vuodesta 2009. Molemmat jättävät parlamentin hieman apeina.

– On surullinen mieli. Se innostus, joka on ollut Eurooppaa yhdentävä voima, jolla integraatiota on syvennetty, viety rauhaa eteenpäin, luotu sisämarkkinoita ja Erasmus-ohjelmia – sitä ei nyt oikein ole, Jaakonsaari sanoo.

Jaakonsaaren mielestä etenkin viime vaalikausi on ollut ilmapiiriltään hankala.

– Brexit on vienyt henkistä energiaa hirveän paljon, ja toisaalta on näkynyt tämä äärioikeiston ja populismin nousu.

Anneli Jäätteenmäki kertoo ilmapiirin muuttuneen selvästi siitä, kun hän 15 vuotta sitten aloitti parlamentissa. Tuolloin elettiin EU:n itälaajentumisen alun vuosia.

Ánneli Jäättenmäki
Anneli Jäättenmäen mielestä Notre Damen katedraalin palo Pariisissa toissayönä oli kuin symboli hänen meppikautensa päättymiselle: kun hän aloitti, EU:ssa iloittiin uusista jäsenmaista ja tehtiin yhteistyötä. Nyt on paljon riitoja, tulipaloja. Jorne Van Damme

– Etsittiin ratkaisuja, ymmärrettiin toisia, toivotettiin toiset tervetulleiksi. Nyt on kyräilyä ja syyttelyä. Se on surulllista, koska innostuneessa ilmapiirissä tulee parempia ratkaisujakin, Jäätteenmäki arvioi.

– Aiemmin ajateltiin, että ei ikinä jakolinjoja ja muureja Eurooppaan, mutta kun katsoo tätä päivää, niin keskustellaan yhden maan eroamisesta EU:sta.

Lainsäädäntö voi hidastua

Jaakonsaari ja Jäätteenmäki ovat huolissaan äärivoimien vahvistumisesta Euroopassa. He epäilevät, että parlamentin lainsäädäntötyö hidastuu heinäkuussa alkavalla uudella kaudella, jos Euroopan unionia vastustavat puolueet vahvistuvat vaaleissa.

– Jos ääriryhmät voimistuvat, niin varmasti päätöksenteko tulee hankalammaksi. Se voi hidastaakin ratkaisujen löytämistä, Jäätteenmäki sanoo.

Toistaiseksi populismin nousu ei ole vaikuttanut parlamentin työhön, koska ääripuolueiden edustajat ovat keskittyneet sanomansa viemiseen omalle äänestäjäkunnalleen.

Jaakonsaaren mielestä ääriliikkeiden vaalivoitto voisi vaikuttaa kahdella tavalla.

Liisa Jaakonsaari
Liisa Jaakonsaaren mielestä Suomen tulevan hallituksen on pakko ottaa aiempaa aktiivisempi linja Eurooppa-politiikassaan varsinkin, koska Suomi aloittaa pian EU:n puheenjohtajana.Jorne Van Damme

Toinen tapa on se, että eurooppalaiset "perinteiset" EU-yhteistyötä tukevat puolueet vahvistavat yhteistyötään ja jatkavat nykyistä lainsäädäntötyötä. Populistiryhmien edustajat taas jatkavat "puheiden pitämistä kotimaiselle yleisölleen ja äänestäjilleen", ja parlamentti on heille ikään kuin iso puhujanpönttö.

– Varmasti silloinkin asioiden hoidosta tulee monessa suhteessa enemmän aikaa vievää ja tuskallisempaa, mutta asiat voivat silti edetä.

Liittoutuvatko populistit ja ääriryhmät?

Toisaalta Jaakonsaaren mukaan on merkkejä siitä, että populistit ja ääriliikkeet voivat jatkossa liittoutua keskenään hamutakseen lisää valtaa. Tähän asti ne ovat olleet parlamentissa hajallaan eri ryhmissä, koska eivät ole pystyneet yhteistyöhön.

– Voi olla, että liittoutumisensa seurauksena ne voivat vaikuttaa siihen, että parlamentin toiminta jotenkin lamaantuu ja toiminta halvaantuu. Tämä halvaantumisen vaihtoehto on vaarallisempi.

Jaakonsaaren mielestä EU-vaalien jälkeen muiden puolueiden on tehtävä iso strateginen valinta: otetaanko populistipuolueet mukaan yhteistyöhön.

– Ovatko he kypsiä siihen vai jäävätkö he vain puhumaan äänestäjilleen ja tekemään Euroopan parlamentista puhujalavan?

Maahanmuuttokiistat voivat pahentua

Jaakonsaaren mukaan riski työn lamaantumisesta on suuri etenkin maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. EU kokonaisuutena ei ole onnistunut sopimaan maahanmuuttoasioista lähinnä siksi, että jäsenmaat ovat niin erimielisiä.

– Parlamentti on yrittänyt nopeuttaa asioita, mutta uudistustyö on törmännyt jäsenmaiden neuvostoon. Jos parlamentillakaan ei ole kiinnostusta sopia asioista, ollaan erilaisilla vesillä.

Jaakonsaaren mielestä juuri nyt tarvitaan EU:ta eniten toisen maailmansodan jälkeen.

– On aggressiivisia ulkovaltoja ja maita jotka haluavat protektionismia. Euroopan maat ilman EU:ta olisivat vain pieniä maita markkinavoimien armoilla, Jaakonsaari sanoo.

Samaa mieltä on Jäätteenmäki.

– Suomen paikka on Euroopassa. Olen huomannut, että ääriliikkeet puhuvat siitä, että rajoja pitää sulkea ja vähentää ulkomaankauppaa. Se tarkoittaisi Suomen taloudelle romahdusta, Jäätteenmäki pohtii.

Lue myös:

Skottien ja pohjoisirlantilaisten haikeat jäähyväiset EU:lle: "Jättäkää lamppu palamaan niin löydämme takaisin"

Analyysi: Eurooppa ei pysähdy vaikka suomalaispoliitikot jämähtäisivätkin riitelemään hallituksensa kokoonpanosta