Pääsiäislampaan taival ruokapöytään on pitkä – "Mainoksissa näkyy tuontituotteiden tarjouksia eikä suinkaan kotimaista"

Lampaanlihan tuotannon selvä kasvu ei näy kauppojen hyllyillä.

Pääsiäislammas
Lampaita lampolassa
Laura Valta / Yle

Pääsiäispöytään päätynyt lammas on usein tuontilihaa, vaikka Suomen oma tuotanto on lisääntynyt selvästi.

Lampaanlihan tuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna peräti yhdeksän prosenttia edellisvuodesta.

Suomen Teurastamoyrittäjien puheenjohtaja Eero Polso valittelee, että tuotantoketjun osat eivät kohtaa.

– Tuottajien navetoissa on kyllä lampaita ja me pystyisimme teurastamaan enemmän, mutta tukut eivät osta, Polso sanoi Ylen Radio Suomen päivä -ohjelmassa.

Polson mukaan kotimaisen lampaanlihan osuutta ruokapöydissä voisi lisätä paljonkin. Edellytys on, että teurastettavaa riittäisi ympäri vuoden.

Hän ehdottaa, että kaupat ostaisivat enemmän pakastettua lammasta. Silloin lammasta olisi paremmin tarjolla ympäri vuoden.

– Tuottajat ja teurastamot ottavat haasteen kyllä vastaan.

Kotimaisen lampaan kysynnän voisi olettaa kasvavan, sillä lähiruuan arvostus on kasvanut ainakin puheissa.

Petäjävedellä sijaitsevan Hakamaan lammastilan yrittäjä Maija Suutarinen sanoo, että yhteistyöllä alueen tilojen kesken on saatu näkyvyyttä ja lihaa myyntiin kauppoihin. Hänen mukaansa lähiruoka ei kuitenkaan näy kauppojen mainoksissa.

– Nyt kun meillä on lampaan ja karitsan sesonki, niin mainoksissa näkyy tuontituotteiden tarjouksia eikä suinkaan kotimaista.

Kaupan mukaan kuluttaja katsoo hintaa

S-ryhmän tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa sanoo, että myydystä lampaanlihasta 80 prosenttia on ulkomaista, yleensä uusiseelantilaista. Hänen mukaansa syynä on hinta. Suomalainen liha saattaa maksaa kaksi kertaa enemmän kuin tuontiliha.

Myös Keskon osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen toteaa, että K-kaupoissa valtaosa lampaasta on tuontilihaa.

– Käytännössä suomalainen lammas ei riitä sesonkipiikkeihin. Kysyntää olisi kyllä enemmän.

Vuorisen mukaan varsinkin lampaan arvo-osista kuten ulko- ja sisäfileistä ja paisteista on pulaa kaupoissa, koska suurin osa niistä menee ravintoloille. Lampaan jauhelihaa riittää kyllä kaupoillekin.

Pakastaminen on Vuorisen mielestä yksi vaihtoehto, mutta osa kuluttajista haluaa ostaa tuoretta lihaa.

Sekä K- että S-ryhmässä neuvotellaan pientuottajien kanssa, jotta kotimaisen lampaan osuus lihatiskissä saataisiin kasvamaan.

Uuden-Seelannin suurtuotannon etuja on vaikea peitota. Suomessa on valtaosin pieniä muutaman sadan lampaan tiloja, kun Uudessa-Seelannissa tilojen lampaat lasketaan vähintään tuhansissa. Laiduntaa voi ympäri vuoden.

Pientuottajilla on myös vaikeuksia päästä suurten kaupparyhmittymien puheille.

Kauppa haluaa paketteja, ei ruhoja

Myyntipäällikkö Pirjo Passinen Reinin lihasta sanoo, että kotimaisen lampaan menekkiä rajoittaa myös lihaleikkaamojen puute. Reinin liha välittää suuren osan kotimaisesta lampaasta myyntiin.

Tuottajilla ei ole varaa omiin leikkaamoihin eikä niitä ole kaikilla teurastamoillakaan. Lampaan ja karitsan käsittely ei suju samoilla linjoilla kuin possun, naudan ja broilerin leikkuu.

– Karitsan kanssa pitää näkertää. Samalla työn hinnasta kiloa kohti tulee kallista, Passinen sanoo

Kaupat taas haluavat tuotteensa valmiina, ne eivät käsittele ruhoja.

– Lihakauppakulttuuri on kuollut, Passinen toteaa.

Uudesta-Seelannista lammas tulee leikattuna ja pakattuna. Usein työ on tehty koneella.

Karitsa katsoo suoraan kameraan
Merja Siirilä / Yle

Ruuhkaa on purettu Ruotsiin

Luonnollisessa rytmissä karitsat syntyvät keväällä ja päätyvät teuraaksi puolen vuoden päästä syksyllä joka tilalta. Ruuhka pakkautuu teurastamoihin.

Maanviljelijäin keskusliiton asiantuntija Jukka Rantala sanoo, että rytmin rikkomista on pohdittu.

– Kesällä karitsoille on ravintoa. Jos karitsointia siirretään vaikka syksyyn, ruoka kallistuu. Kustannus pitäisi lisätä lihan hintaan.

Myös pakastaminen lisäisi kustannuksia.

Lampaankasvatuksen kausittaisuus saa aikaan pulan ja ylitarjonnan vaihtelua.

Teurastamojen ruuhkan takia suomalaista lampaanlihaa on viety Ruotsiin.

– Kotimaahan ei ole mennyt sitä määrää kuin on teurastettu, Vainion teurastamon toimitusjohtaja Miikka Depner sanoo.

Vienti on teurastamollle uusi aluevaltaus. Ruotsin tukkureille on keväällä matkannut muutama rekkalastillinen ruhoja.

Depnerin mukaan vientiä on tarkoitus jatkaa, sillä kysyntää Ruotsissa riittää. Ruotsi tuo lampaanlihaa myös Irlannista.