Vaalien tulos vahvistettiin – historian suurin rannalle jääneen äänimäärä on nyt 7 818

Lapissa reaalinen äänikynnys oli 9,7 prosenttia, kun Uudellamaalla se oli 2,3 prosenttia.

poliittinen osallistuminen
Eduskuntatalo
Jyrki Lyytikkä / Yle

Lapin vaalipiirissä toiseksi eniten ääniä saaneen, mutta silti eduskunnan ulkopuolelle jääneen Riikka Karppisen kohtalo on herättänyt jälleen keskustelua maamme vaalipiirijaon toimivuudesta.

Vihreiden ehdokkaana ollut Karppinen keräsi eduskuntavaaleissa reilut 7 800 ääntä, mikä on suurin eduskunnan ulkopuolelle jääneen ehdokkaan keräämä äänimäärä Suomen historiassa. Karppista enemmän Lapin vaalipiirissä ääniä keräsi vain keskustan Katri Kulmuni, jota äänesti reilut 8 400 lappilaista.

Listavaalijärjestelmän vuoksi Karppisen sijasta Lapin vaalipiiristä pääsi viimeisenä eduskuntaan keskustan Markus Lohi, joka sai vaaleissa vajaat 5 000 ääntä.

Vertailuluvussa kaksikon (siirryt toiseen palveluun) ero on vain yhdeksän luvuin 9 715 – 9 706 Lohen eduksi.

– Äänestäjän, demokratian toteutumisen ja demokratiaan uskomisen näkökulmasta tuntuu kohtuuttomalta, että ehdokas saa vaalipiirin toiseksi eniten ääniä, mutta ei tule kuitenkaan valituksi eduskuntaan, vaan sen paikan saa henkilö, joka sai vaaleissa noin 3 000 ääntä vähemmän, Karppinen sanoi STT:lle.

Raju ero äänikynnyksissä

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen myöntää, että Suomen vaalipiirijaossa on korjaamisen varaa, mutta hän ei lämpene Karppisen tapauksen yhteydessä esiin nostetulle Lapin ja Oulun vaalipiirien yhdistämiselle.

– Sehän kattaisi maantieteellisesti puolet Suomesta. Sellainen olisi aika raaka vaalipiiri kampanjoida, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläisen mukaan ongelman ytimenä ovat niin sanotun piilevän äänikynnyksen erot vaalipiirien välillä.

– Uudellamaalla reaalinen äänikynnys oli 2,3 prosenttia ja Lapissa se oli 9,7 prosenttia. Se on huima ero, Jääskeläinen sanoo.

– Käytännössä lappilaiset ja uusmaalaiset äänestäjät ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Pienet ja keskisuuretkaan puolueet eivät lähde yrittämään Lapissa, kun sieltä on lähes mahdotonta saada paikkaa.

Jyrkkä ei henkilövaalille

Lapin ja Oulun vaalipiirien yhdistämisen sijaan ensisijainen etenemissuunta olisi Jääskeläisen mukaan Uudenmaan vaalipiirin jakaminen kahtia. Uusimaa on nykyisellään Suomen suurin vaalipiiri 36 kansanedustajallaan. Lappi on Ahvenanmaan jälkeen pienin vaalipiiri seitsemällä edustajallaan.

Jääskeläisen visiossa Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit irrotettaisiin Uudenmaan vaalipiiristä uudeksi Pääkaupunkiseudun vaalipiiriksi.

Toinen Jääskeläisen kannattama toimenpide olisi, että Lapin, Satakunnan ja Keski-Suomen kaltaisissa pienissä vaalipiireissä otettaisiin käyttöön nykyisen d'Hondtin laskentamenetelmän sijaan Sainte-Laguen menetelmä. Se hajottaisi suurten puolueiden äänipottia hieman enemmän kuin d'Hondtin menetelmä ja parantaisi näin pienempien puolueiden asemaa.

Jääskeläinen vierastaa sitä, että vaalijärjestelmän muutostarvetta perustellaan Karppisen saamalla suurella henkilökohtaisella äänimäärällä. Hän muistuttaa, että eduskuntavaali ei ole Suomessa henkilövaali vaan listavaali.

– Sittenhän vasta eduskunta erikoiseksi muodostuisi, jos paikkoja jaettaisiin henkilökohtaisten äänimäärien perusteella. Sellainen uudistus ei ikinä mene läpi eikä pidä mennäkään.

Lue lisää:

Eduskuntavaalien lopulliset tulokset vahvistettu