Asiattomia merkintöjä löytyi tänäkin vuonna äänestyslipuista – eduskuntavaaleista 17 844 lippua hylkyyn

Sunnuntaisissa eduskuntavaaleissa osa äänestyslipuista hylättiin esimerkiksi ylimääräisten merkintöjen takia.

eduskuntavaalit
Äänestyslippu.
Kalevi Rytkölä / Yle

Suomen eduskuntavaaleissa hylättiin 17 844 äänestyslippua. Se on 0,6 prosenttia äänestäneistä, kerrotaan oikeusministeriöstä. Vaalitulos vahvistui eilen illalla, kun vaalipiirilautakunnat vahvistivat tarkistuslaskentojen tulokset (siirryt toiseen palveluun)oikeusministeriölle.

– Hylkäysprosentti on hyvinkin tavanomainen. Yleensä se on vaaleissa siinä 0,5 prosentissa, kertoo neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen oikeusministeriöstä.

Esimerkiksi Varsinais-Suomen vaalipiirissä hylättyjä ääniä annettiin kaikkiaan noin 1 200 sunnuntaisissa eduskuntavaaleissa. Hylättyjen äänien osuus vaalipiirissä oli 0,4 prosenttia joka on suurin piirtein sama kuin neljä vuotta sitten.

Kuntakohtaisia eroja ei juurikaan ole, kertoo Varsinais-Suomen vaalipiirilautakunnan kansliasta sihteeri Juha Karvinen.

– Yksittäisessä vaalissa hylkäämisprosenttiosuus voi jonkun kunnan osalta olla suurempi jos kunnan äänimäärä on hyvin pieni. Tällöin muutamankin hylätyn äänen osuminen tuohon kuntaan voi nostaa lukemaa, vaikka absoluuttinen kappalemäärä ei olekaan suuri, kuvailee Karvinen.

Sydämiä äänestyslippuun

Tämänkertaisten vaalien osalta Varsinais-Suomen vaalipiirin mitättömistä äänistä lähes puolet tilastoituu kategoriaan ”asiaton merkintä”. Myös valtakunnallisesti luku on samansuuntainen, kerrotaan oikeusministeriöstä.

– Se ei kuitenkaan suoraan tarkoita sitä, että yli 500 äänestyslipussa olisi Varsinais-Suomessa ollut asiaton merkintä. Valtaosassa niistä on, mutta tuohon tilastointikategoriaan joudutaan sijoittamaan myös ne äänestysliput, joissa on sellainen numero, jota ei ole ehdolla Varsinais-Suomessa. Toisin sanoen numero oli suurempi kuin 192 eli suurin meidän vaalipiirissä ollut ehdokasnumero. Tällöin on voinut olla kysymys siitä, että äänestäjä on syystä tai toisesta päättänyt merkitä sellaisen ehdokkaan numeron, joka on ehdolla esim. Uudellamaalla, Helsingissä tai Pirkanmaalla, selittää Juha Karvinen.

Karvisen mukaan esimerkiksi sydämien lisääminen äänestyslippuun on tavanomaista. Kokonaan tyhjiä äänestyslippuja Varsinais-Suomen vaalipiirissä oli runsaat 400. Epäselviksi jääneitä numeroita oli vajaat 200. Leimaamatta jääneitä äänestyslippuja oli taas vajaat 40.

Karvisen mukaan tyypillistä on, että ensimmäisessä äänten laskennassa hylättyjen osuus on hieman suurempi kuin tarkastuslaskennassa.

– Toisin sanoen kunnissa toimivilla vaalilautakunnilla voi olla paikallisesti ehkä tiukempi linja epäselviksi katsottavien numeroiden osalta kuin vaalipiirilautakunnalla. Vaalipiirilautakuntahan käy tarkastuslaskennassa kaikki nuo läpi, jolloin myös muodostuu yhtenäinen linja, Karvinen sanoo.

Yhteensä Varsinais-Suomessa äänesti vajaa 278 000 äänioikeutettua. Yhteensä Suomessa äänesti yli kolme miljoonaa suomalaista ja äänestysprosentti nousi 72,1 prosenttiin.