"Poistin ryhmät, turha loukkaantua" – lukijat listasivat 10 vinkkiä, joilla pikaviestien sarjatulitus loppuu

Yllättävän moni saa päivittäin satoja, jopa tuhansia pikaviestejä. Tutkija pitää määrää hurjana.

sosiaalinen media
Nainen näpyttää puhelinta
- Apua, mulla ryhmiä on aika paljon! Jokaiseen asiaan tulee oma ryhmänsä, sanoo Kuopiossa opiskeleva Katja Soisalo. Toni Pitkänen / Yle

"Viestitulva on valtava, ja se on ahdistanut minua jo pidemmän aikaa. Kuitenkin tuntuu epäkohteliaalta olla vastaamatta, mutta aina ei vain yksinkertaisesti jaksa. Olen todella väsynyt WhatsAppissa käytävään keskusteluun, sillä sitä on ympäri kellon ja odotetaan, että osallistun, vaikka en todellakaan aina haluaisi. "

Näin luonnehtii 23-vuotias nimimerkki Informaatioähkyssä, joka kertoo kuuluvansa useisiin ryhmäkeskusteluihin niin koulussa kuin perhepiirissä.

Viimeviikkoisessa verkkojoukkoistuksessa kysyimme, millaisiin pikaviestittelyryhmiin lukijamme kuuluvat ja miten he hallitsevat ryhmäkeskustelujensa viestitulvaa. Saimme 190 vastausta. Vastaajat ovat 15–76-vuotiaita.

Jatkuvasti kilkattavat ryhmäkeskustelut stressaavat isoa joukkoa. Paras lääke viestiähkyyn on lukijoidemme mukaan hiljentää keskustelut. Tässä jutussa lainattuja vastauksia on tiivistetty.

Jopa tuhansia viestejä päivittäin

Pikaviestittelyryhmiä luodaan niin työelämän, opiskelujen kuin ihmissuhteiden tarpeisiin. Joillakin viestien määrä pysyy maltillisena, mutta yllättävän monen puhelin kilahtaa tai välähtää viestin merkiksi jopa satoja ja tuhansia kertoja päivässä:

"Minulla on useita kymmeniä kansainvälisiä ryhmiä Hangoutsissa ja Telegrammissa. Viestejä tulee keskimäärin 4000 päivässä." CTHU, 41

"Viestejä tulee 300-500. Jätän niitä lukematta ja vain selailen." ketsuppikuppi, 18

Kolme miestä selailee älypuhelimia
Pikaviestittelyryhmiä perustetaan matalalla kynnyksellä. Puhelin saattaa rallattaa viesteistä satoja kertoja päivässä.Toni Pitkänen / Yle

Nimimerkki Lemmings, 36, kertoo, että viestejä tulee vähintään viiden minuutin välein.

– Apua, kuulostaa aika hurjalta, sanoo Jyväskylän yliopiston viestinnän professori Anu Sivunen.

Sivunen tutkii tavoitettavuutta erityisesti työelämässä. Hän vertaa ryhmäviestittelyä hälyisään kahvilaan tai torinkulmaan, jossa ihminen yrittää käydä montaa keskustelua yhtäaikaa.

– Hyvä kysymys on, miten ihmisten huomio jakautuu viesti-ilmoitusten keskellä. Näytölle tulevat ilmoitukset keskeyttävät usein myös kasvokkain tapahtuvan vuorovakutuksen, Sivunen muistuttaa.

"Pää kiehuu yli" viestisotkun keskellä

Ei siis ole ihme, että monen mielestä pikaviestittely häiritsee esimerkiksi työntekoa ja koulutehtäviin keskittymistä. Moni on jo pohtinut viestittelyn rajoittamista:

"Hirveän rasittavia, ahdistavia ja aina läsnäolevia nämä ryhmät. Helpompaa olisi ilman." Viestit ahdistaa, 39

"Tiedän, että päässäni kiehuisi yli, ellen todella tarkkaan harkitsisi kaiken mahdollisen some-sisällön osalta, haluanko nähdä tätä ja jos haluan, niin milloin." Taipale, 32

Ei kukaan normaali ihminen pidä ilmoituksia päällä missään ryhmäkeskustelussa.

Elkkus, 20

Pikaviestittelyryhmiä luodaan matalalla kynnyksellä hyvin erilaisiin tarpeisiin. Näin lukijat kertovat meille ryhmistä, joihin he kuuluvat:

"Lasten harrastusryhmät, mm. jääkiekko, jääkiekon peliryhmä, jääkiekon kirppis, jääkiekon kuljetus, VPK, työn teatteri, työn jumpparyhmä, perheryhmä, pari eri sukuryhmää, äiti-sisko-ryhmä, äiti-sisko-täti-ryhmä, lapsuuden kaverit, äiti-ryhmä. Lisäksi monia tapauskohtaisia: synttäri-, rippijuhla-, mökkiretkiryhmät, joissa suunnitellaan tapahtumaa, lahjoja ym." jonnar, 48

"Naapurin kissa kyläilee meillä. Kissaa varten on perustettu keskusteluryhmä." Kissanystävä, 36

"Asun kommuunissa, ja meilläkin on käytössä kaksi eri Telegram-ryhmää: yleinen, johon usein vierailevat kaveritkin saavat liittyä ja Vakavien Asioiden Kanava esim. siivousvuoroista tai raha-asioista sopimista varten." Hilla, 29

Sivusen mukaan eri ryhmien normit vaikuttavat siihen, miten mielekkäänä viestittely koetaan.

– Esimerkiksi se, miten nopeasti pitää vastata, voi lisätä stressiä tietotulvasta. Toisaalta stressin kokemus vähenee, jos viestittely on vain taustalla oleva asia. Sen avulla saa tietoa toisista, mutta viesteihin ei ole pakko vastata, Sivunen sanoo.

Sivusen mukaan ryhmissä roikkumisen taustalla voi olla myös niin kutsuttu FOMO-ilmiö. Lyhenne viittaa englannin kielen sanoihin fear of missing out ja tarkoittaa pelkoa siitä, että jää jostain paitsi.

Apua, kuulostaa aika hurjalta.

professori Anu Sivunen

Osa kuitenkin tekee rohkean ratkaisun ja jättäytyy ryhmistä pois:

"Lopetin vuodenvaihteessa kaikkiin ryhmiin kuulumisen, koska koin stressaavana sen, että puhelimen sovelluskuvakkeessa oli jatkuvasti uusien viestien ilmoituksia, vaikka äänet olivat pois. Lisäksi koin stressaavana, että viesteihin olisi odotettiin reagointia. Tämä teki hankalaksi sen, että ryhmiä ei olisi seurannut koko aikaa. Sanoin vaan kylmästi yksi päivä kaikille, että poistin kaikki ryhmät, turha loukkaantua. Sukulaisryhmissä oli silti pientä loukkaantumista." Nainen 39

"Kyllästyin siihen jatkuvaan piippaamiseen ja siihen, että kun tavataan oikeasti, niin ei olekaan mitään kuulumisia kerrottavana. Kaikki on viestitelty reaaliajassa. Hylkäsin älypuhelimen ja ostin sellaisen johon voi lähettää vain sms-viestejä. " epä-älypuhelimen omistaja, 31

Älypuhelinsukupolvi puolestaan pitää viestitulvaa normaalina asiana, joka on tätä aikaa ja johon on tarjolla helppo ratkaisu:

"En tiedä ketään ikäistäni, joka ei olisi mykistänyt ryhmiä. Välillä turhauttaa, kun vanhemmat ihmiset vauhkoavat tällaisista asioista. Jopa huvittaa, että tästä piti tehdä artikkeli, koska ei kukaan normaali ihminen pidä ilmoituksia päällä missään ryhmäkeskustelussa." Elkkus, 20

Työn ja vapaa-ajan raja häilyy

Moni vastaaja kertoi, että viestittelyissä harvoin on mitään niin tärkeää, että niitä pitäisi aktiivisesti seurata. Pikaviestittelyryhmiä luodaan kuitenkin myös työn ja luottamustoimien ympärille, jolloin oletuksena on, että osallistujat seuraavat keskustelua.

Puhelin ja oppikirja.
Ryhmiä perustetaan myös työn ja opiskelujen ympärille. Toni Pitkänen / Yle

Muutama vastaaja piti pikaviestittelyryhmiä hyvinä keinoina pysyä kärryillä työasioista. Iso enemmistö kuitenkin korosti, että jatkuva tavoitettavuus on ahdistavaa.

"Turhia viestejä tulee joka päivä kymmenittäin. Viestejä ei kehtaa jättää lukematta, kun sitäkin jotkut kyttäävät. Kerran viikossa jollain on jotain tähdellistä asiaa. Tavoitettavuudesta on tullut riesa, ei etu." äkäinen setämies, 44

Professori Anu Sivunen kuvaa ilmiötä autonomian paradoksina. Nykypäivän tietointensiivisessä työssä meillä ihmisillä on mahdollisuus itse suunnitella ja tehdä työtämme niin kuin haluamme, mutta sen myötä me joudumme olemaan tavoitettavissa jatkuvasti.

– Se on ikään kuin autonomian hinta. Itse asiassa ihmiset ovat todella liimautuneita puhelimeen, koska eivät ole tekemisissä kasvokkain. Samaa voi ajatella vapaa-ajan suhteista. Teknologia mahdollistaa yhteydenpidon, kun ei muutoin ole mahdollista olla tekemisissä. On tärkeää olla jatkuvasti saavutettavissa, Sivunen luonnehtii.

Aina työpaikan pikaviestittelyryhmissä ei pitäydytä työasioissa:

"Olen ainoa, joka ei kuulu firman aluekonttorin Whatsapp-ryhmään. Ei kiinnosta illanviettojen ja kännisekoilujen raportointi. " epsome, ikää sopivasti

Naapurin kissa kyläilee meillä. Kissaa varten on perustettu keskusteluryhmä.

Kissanystävä, 36

Sivunen pitää tärkeänä, että erityisesti työpaikan viestittelyryhmissä sovitaan selkeistä säännöistä. Tärkeää on miettiä esimerkiksi, milloin viestejä saa lähettää, mistä aihepiireistä ja miten nopeasti niihin pitää reagoida.

Aina säännöt eivät ole selkeitä. Näin nimimerkki Tapani, 26, pohdiskelee työpaikkojen pikaviestittelyä:

"Siitä on vähän ristiriitaisia tunteita, että miten hyvin ihmiset ymmärtävät vapaa-ajan arvokkuuden. Siitä ei onneksi tule juuri koskaan sanomista, jos jättää työviesteihin vastaamisen seuraavaan työpäivään, mutta välillä taas pomoporras lähettelee tärkeitä viestejä selkeästi työajan ulkopuolella. Tämä on huono juttu kahdesta syystä: jotain tärkeää voi hukkua viestien massaan, jos sitä ei heti lue. Toinen syy on se, että mielestäni johtajien tulisi omilla viestittelyn ajankohdillaan ohjata toimintaa siihen suuntaan, että töitä tehdään työajalla ja vapaa on vapaata. Samaten se, että pomoportaan suusta usein kaikkien kuullen tulee kehuja siitä, että joku yksittäinen työntekijä niin hienosti hoitaa asiakkaiden tarpeita kellon ympäri nopealla reagoinnillaan. Mielestäni tämä on erittäin väärä sanoma, luo muillekin sellaista oloa, että on oltava jatkuvassa päivystysvalmiudessa." Tapani, 26

Aseta omat rajasi: lukijoiden 10 vinkkiä

Vain harva vastaaja kertoo, että ryhmissä on sovittu suoranaisia pelisääntöjä. Jos sääntöjä on sovittu, ykkösnyrkkisääntö on "ei spämmiä".

19-vuotias nimimerkki Matti kertoo vastaanottavansa tavallisena päivänä jopa tuhat viestiä erilaisista luottamustoimi-, harrastus- ja opintoryhmistä. Ryhmissä on sovittu joitakin yhteisiä sääntöjä:

"Virallisissa ryhmissä voidaan esimerkiksi sopia, milloin viestejä voidaan lähettää. Eräässä hallituksessa vaihdoimme jopa sovellusta Slackiin, jotta tärkeät viestit olisi löydettävissä helpommin ja jotta öisin ei tulisi ilmoituksia uusista viesteistä. "

Teini
"Ei spämmiä", on ryhmien ykkössääntö.AOP

Osa vastaajista kirjoittaa, että säännöille olisi kyllä tarvetta. Osa taas korostaa, että vastuu on jokaisella itsellään:

"Miksi sääntöjä pitäisi sopia ryhmän kesken?! Olen aikuinen ihminen, ja vastaan itse somenkäytöstäni sen sijaan, että odotan muiden huolehtivan, koska voivat lähettää minulle viestejä." Somemummo, 37

"Mielestäni ei ole oikein, että jonkun teknisen kyvyttömyyden takia toiset joutuvat pohtimaan omaa viestintäänsä. Nykypäivänä oman saavutettavuutensa hallinta on tehty niin helposti, että on oma syy jos herää öisin viesteihin tai kännykkä värisee jatkuvasti." N, 24

Vastaajilla on kuitenkin hyviä vinkkejä siihen, miten omaa viestiähkyä voi välttää. Kokosimme niistä vinkkilistan:

  1. Poista viesti-ilmoitukset käytöstä. Näin puhelin ei vilku ja kilkata jatkuvasti.
  2. Aseta puhelimeen yöajaksi automaattinen Älä häiritse -tila, jolloin viestit eivät tule läpi. Voit myös asettaa puhelimen lentotilaan.
  3. Poista viestittelysovellukset aloitusnäytöltä ja vie ne puhelimeesi pidemmän polun taakse. Näin et päädy selailemaan viestejä puolivahingossa.
  4. Aseta omat rajasi. Älä vastaa viesteihin iltayhdeksän jälkeen. Älä lue vapaa-ajan viestejä työpäivän aikana. Älä lue työviestejä vapaa-ajalla.
  5. Tee selväksi myös muille ryhmän jäsenille, ettet ole tavoitettavissa jatkuvasti. Kerro, miten sinut voi tavoittaa hätätilanteessa.
  6. Keskustele ryhmässä, voisitteko siirtää työhön ja luottamustoimiin liittyvät keskustelut pois niistä sovelluksista, jotka ovat käytössäsi myös vapaa-ajalla (esimerkiksi WhatsAppista Slackiin). Sopikaa, miten usein luottamustoimiin ja työhön liittyvät viestit pitää katsoa.
  7. Jos ryhmä on alun perin perustettu tärkeään tarkoitukseen, sopikaa, ettei ryhmään saa spämmätä mitään turhaa. Tärkeä tieto hukkuu helposti hymiöiden, meemien, linkkien ja ääniviestien keskelle.
  8. Jos tärkeässä ryhmässä viestitellään monesta tärkeästä asiasta, hajauttakaa ryhmä pienempiin ryhmiin, jotka pitäytyvät tiukasti aiheessa.
  9. Käyttäkää pingaus-toimintoa. Sen avulla voit osoittaa isossakin keskustelussa yksittäisen viestin tietylle henkilöllle.
  10. Jätä ne ryhmät, joihin et halua kuulua. Kerro ryhmässä, miksi et halua ryhmässä ja miten sinut tarvittaessa tavoittaa.