Vakava traanimyrkytys ja kuutti keskellä ajotietä – hylkeenpoikaset ovat työllistäneet tänä keväänä poikkeuksellisen paljon villieläinhoitajaa

Muutama viikko sitten sattunut hylkeenpoikasen puraisu aiheutti niin vakavan infektion, että villieläinhoitaja Markku Harju joutui viikon sairaalareissulle ja pitkälle lääkekuurille.

hylkeet
Hylje Merenkurkun saaristossa.
Hylkeiden yleistyttyä niiden näkeminen Merenkurkun saaristossa ei ole ollenkaan tavatonta. Tämä hylje on ikuistettu Merenkurkun hylkeidensuojelualueelta.Timo Lumme

Tänä keväänä eri puolilta Vaasan ja Kokkolan väliltä löytyneet hylkeenpoikaset ovat työllistäneet Markku Harjun villieläinhoitolaa poikkeuksellisen paljon. Norra Vallgrundissa toimivassa hoitolassa on käynyt jo viisi kuuttia, ja niistä kaksi on toimitettu muutamia päiviä sitten Korkeasaaren altaaseen, josta ne vapautetaan myöhemmin takaisin luontoon.

Pari viikkoa sitten yksi hoidossa olleista kuuteista aiheutti Markku Harjulle vakavan tulehduksen. Mitä oikein tapahtui?

– Käsittelin hyljettä kaksin käsin siten, että vain toisessa kädessä oli hanska ja toisessa ei. Tässä suojaamattomassa kädessäni sattui olemaan joku pieni avonaarmu, jonka kautta hylkeessä olleita bakteereja päätyi verenkiertooni. Hylje pääsi myös puraisemaan minua peukaloon, vaikkei siitä vammaa tullutkaan, Markku Harju muistelee.

Tämän jälkeen Harjun oikean käden nivelet, keskisormi ja myös polvi paisuivat valtaviksi ja käsi ja jalka menivät lähes toimintakyvyttömiksi. Kuume nousi lähelle neljääkymmentä ja tulehdusarvot lähes kahteen sataan. Siitä alkoi vielä nytkin jatkuva pitkä antibioottikuuri.

– Ja loppujen lopuksi päädyin sairaalapotilaaksikin useiksi päiviksi, sain suonensisäiset antibiootit. Vaikka tämä traanimyrkytyksen mahdollisuus olikin tiedossa, niin eihän sitä tämän ikäinen mies usko. Aika kovapäistä touhua, Harju naureskelee jälkikäteen.

Tältä näyttää traanikäsi, eli traanimyrkytys jota on jo hoidettu antibiooteilla jo kaksi viikkoa. Markku Harjun keskisormi turposi aluksi kolminkertaisen kokoiseksi ja tulehdus levisi myös polveen.
Tältä näyttää traanikäsi, eli traanimyrkytys jota on jo hoidettu antibiooteilla jo kaksi viikkoa. Markku Harjun keskisormi turposi aluksi kolminkertaisen kokoiseksi ja tulehdus levisi myös polveen.Antti Haavisto/Yle

Hylkeenpyytäjien vanha vaiva

Aiemmin hylkeenpyytämisen ollessa varsin yleistä, oli myös tämä ns. traanisormi eli traanimyrkytys varsin tunnettu. Tuohon aikaan tarjolla ei ollut tämän päivän mukaisia hoitoja, ja koko sormi tai sormia saatettiin joutua leikkaamaan pois.

Tartunnan voi saada hylkeen puremasta tai käsitellessään vaikkapa kuollutta hyljettä suojaamattomin käsin. Tauti tarttuu jostain syystä kuitenkin vain suolaisen veden hylkeistä tai hylkeensukuisista eläimistä, kuten esimerkiksi merileijonista. Nimestään huolimatta infektiota ei kuitenkaan aiheuta hylkeen traani, vaan hylkeessä oleva bakteeri.

Mustasaaren Södra Vallgrundissa asuva biologi ja luontomatkailuyrittäjä Timo Lumme tuntee traanimyrkytyksen, vaikkei itse ole joutunut sitä kokemaan. Hänen puoleensa käännyttiin myös, Kun Markku Harju oli sairaalassa ja diagnoosista ei oltu heti varmoja.

Villieläinhoitaja Markku Harju.
Ennen vanhaan traanimyrkytyksen saanut hylkeenpyytäjä saattoi menettää infektiosta jopa sormensa. Markku Harjun se vei viikoksi sairaalaan ja pitkälle antibioottikuurille, mutta diagnoosin löytyminen otti aikaa infektion harvinaisuuden vuoksi.Antti Haavisto/Yle

– Kyseessä on Leptospira-bakteerin aiheuttama infektio. Esimerkiksi sormessa olevan haavan tai naarmun kautta verenkiertoon päästessään se voi aiheuttaa verenmyrkytyksen, kuten ennen hylkeenpyytäjien keskuudessa kävikin. Ennen sitä osattiin myös sen yleisyyden vuoksi varoa, mutta nykyään sitä ei enää samalla tavalla tunneta.

Samanlainen riski voi Lumpeen mukaan tulla kyseeseen myös jos kalaverkkoihin on uinut kuutti tai hylje, jota sitten irrotellaan.

– Viime vuosina pohjoismaissa on tavattu hylkeistä myös toista vaarallista Brucella-nimistä bakteeria. Tähän ryhmään kuuluvia bakteereja ihminen tosin voi saada muualtakin, mutta tämä hylkeissä oleva laji on nyt tullut pohjoismaihinkin. Jos siis kontakti hylkeen kanssa tulee, ja oireita ilmenee, on syytä selvittää onko kyseessä Leptospira tai Brucella-bakteeri, Timo Lumme muistuttaa.

Suomen Ruokaviraston mukaan (siirryt toiseen palveluun) yhtä brusellosiin eli Brucella-bakteerin aiheuttamaa tautimuotoa on tavattu vuonna 2014 myös harmaahylkeellä.

Hylje keskellä autotietä

Viime sunnuntaina monet autoilijat saivat hieraista silmiään, kun Mustasaaressa Björköbyn kylään vievän autotien keskellä lyllersi hylje. Ohikulkijat hälyttivät avuksi pelastuslaitoksen, ja palomiehet kävivät ensin neuvoja Markku Harjulta kysyttyään poimimassa hylkeen mukaansa.

Koska varmuutta kuutin kunnosta ja mahdollisesta loukkaantumisesta ei ollut, käytiin sitä varmuuden vuoksi näyttämässä myös Harjun villieläinhoitolassa, mutta se todettiin niin hyväkuntoiseksi ja kookkaaksi että se päästettiin takaisin mereen.

Mereltä muutaman sadan metrin päähän eksynyt kuutti seikkaili Mustasaaressa Björköbyntiellä, mutta se saatiin takaisin mereen
Mereltä muutaman sadan metrin päähän eksynyt kuutti seikkaili Mustasaaressa Björköbyntiellä, mutta se saatiin takaisin mereenMika Björklund

Kuuttien suuntavaisto voi olla vielä tietyssä vaiheessa niin heikko, että vedestä maalle eksymisiä voi tapahtua. Markku Harju kertoo, että joskus kuutti voi eksyessään ja emosta vieroittamisen jälkeen vaeltaa jopa kilometrejä väärään suuntaan.

– Tuo tieltä viimeksi löydetty kuutti oli hyvinkin yli 30-kiloinen ja todella äkäinen. Jos siis kuutin vaikkapa jäällä tai siellä tien varressakin sattuisi läheltä kohtaamaan, kannattaa pysytellä kaukana, sillä se saattaa olla todella nopea ja ärhäkkä, Markku Harju muistuttaa.

Timo Lumme sekä Markku Harju tietävät tosin kokemuksesta, että terveen hylkeen kohtaaminen kasvotusten luonnossa on harvinaista. Hylkeet ovat uteliaisuudestaan huolimatta varsin arkoja.