Maailman upeimmat stadionit nousevat Qatarin aavikolle kymmenien tuhansien siirtotyöntekijöiden voimin: "Joskus itken, mutta minkä minä voin"

Qataria on arvosteltu jalkapallokisoja rakentavien siirtotyöntekijöiden huonosta kohtelusta. Nyt he kertovat arjestaan harvinaisessa haastattelussa.

siirtotyöläiset
Qatarin pääkaupunkiiin Dohaan nousevaa toimistorakennusta rakentavat siirtotyöntekijät jonottavat bussista tarjoiltua lounasta.
Qatarin pääkaupunkiiin Dohaan nousevaa toimistokompleksia rakentavat siirtotyöntekijät jonottavat bussista tarjoiltua lounasta.Jari Kärkkäinen / Yle

DOHA Kuinka monta ihmistä täällä asuu?

Suihku lorisee, jostain peremmällä olevasta huoneesta kuuluu vauvan itkua.

– Kolme perhettä ja pari sinkkua, vastaa yksi asukkaista.

Tarkkaa määrää kukaan ei halua sanoa. Ilmeisesti vaihtuvuutta on.

Arviolta 80 neliön asunto on Qatarin pääkaupungissa Dohassa työskentelevien filippiiniläisten siirtotyöntekijöiden koti.

Huonekalut näyttävät vanhoilta, ja keittiö kaipaisi remonttia. Hyllyllä mönkii banaanikärpäsiä. Makuuhuoneessa sänkyjen väliin on saatu ahdettua vain kymmenen sentin rako.

Mutta asunnossa on kodin tuntu, ja se sijaitsee kävelymatkan päässä keskustasta.

Täällä ystäviensä kotona seitsemän siirtotyöntekijää Filippiineiltä, Intiasta ja Nepalista suostuu kertomaan arjestaan.

Se on tärkeää siksi, että Qatarissa asuvien siirtotyöntekijöiden oikeuksien loukkaukset ja huonot työolot ovat olleet uutisaihe siitä lähtien, kun Qatarille myönnettiin jalkapallon MM-kisat.

Keittiö on filippiiniläisten siirtotyöntekijöiden yhteisasunnon tärkein paikka.
Keittiö on filippiiniläisten siirtotyöntekijöiden yhteisasunnon tärkein paikka. Satu Helin / Yle

Haastattelun ehdot ovat tarkat. Kukaan ei saa nähdä, että asuntoon tuodaan kamera.

Siksi kuvaaja on purkanut kameran osiin ja jakanut sen kolmeen eri laukkuun.

Ketään paikallaolijaa ei saa missään nimessä tunnistaa, eikä kukaan puhu omalla nimellään. Sitä miten haastattelu ylipäätään sovittiin, ei voi kertoa tässä jutussa.

Siirtotyöntekijät ovat Qatarissa monella tavoin haavoittuvassa asemassa. Poikkipuolinen lausunto voisi johtaa työpaikan menetykseen ja oleskeluluvan päättymiseen.

Lehdistönvapausindeksissä sijalla 128 oleva Qatar sietää julkista arvostelua huonosti.

Qatarilaismiehet pukeutuvat perinteisesti valkoiseen, naiset mustaan.
Qatarilaismiehet pukeutuvat perinteisesti valkoiseen perinneasuun, naiset mustaan. Jari Kärkkäinen / Yle

Toisaalta ilman Aasiasta ja Afrikasta tulevia siirtotyöntekijöitä Arabian niemimaalla sijaitseva piskuinen Qatarin valtio ei pyörisi.

Ja aivan varmaa on, että täällä vuonna 2022 järjestettävistä MM-kisoista ei ilman heitä tulisi mitään.

Tälläkin hetkellä noin 30 000 siirtotyöntekijää painaa töitä täyttääkseen Qatarin lupauksen seitsemästä upeasta jalkapallostadionista. (siirryt toiseen palveluun)

Sadattuhannet muut rakentavat metroa, uusivat teitä ja, no, kaikkea. Kisojen alkuun tähtäävien rakennushankkeiden budjetti on 200 miljardia dollaria.

Takatakataka-ääni kaikuu Dohassa ympäri vuorokauden. Seitsemäntenä yönä siihen ei enää herää.

Siirtotyöläisten yhteisasunnon nojatuolissa istuu filippiiniläinen Ben.

Hän on ollut rakentamassa kolmea Qatariin nousevaa jalkapallostadionia. Hän on työskennellyt täällä jo 12 vuotta ja kohonnut esimiesasemaan.

Koska nelikymppinen Ben on ollut maassa pitkään ja puhuu melko hyvää englantia, hän on paremmassa asemassa kuin moni Bangladeshin tai Nepalin maaseudulta ummikkona tuleva nuori mies. Silti ongelmat ovat osittain samoja.

– Raskainta työ täällä on kesällä, kun lämpöä on 50–52 astetta, Ben sanoo.

Qatarin pääkaupunkiin Dohaan nousee uusia pilvenpiirtäjiä hurjalla vauhdilla.
Qatarin pääkaupunkiin Dohaan nousee uusia pilvenpiirtäjiä hurjalla vauhdilla. Yhtä koristaa emiiri ‎Tamim bin Hamad Al Thanin kuva. Jari Kärkkäinen / Yle

Kuuman kauden aikana siirtotyöntekijöiden on vaikea päästä lääkäriin.

Jos esimerkiksi nestehukka, auringonpistos tai vain väsyneenä saatu kolhu pakottaa yrittämään terveyskeskukseen, siellä voi joutua jonottamaan tuntikausia. Samoin lääkkeitä joutuu odottamaan, eikä niitä aina Benin mukaan saa lainkaan.

Periaatteessa terveydenhoito on Qatarissa ilmaista, mutta siirtotyöntekijöitä se ei aina koske.

– Jotkut urakoitsijat korvaavat vain hyvin tarkasti määriteltyjen sairauksien hoidon. Se että hoito pitäisikin maksaa itse, tulee usein työntekijälle yllätyksenä, Ben sanoo.

Qatarissa viisi vuotta ollut intialainen rakennustyöntekijä Jim on samaa mieltä.

– Sääntömuutoksia ja lakiuudistuksia on, mutta meille alihankintaketjun päähän asti ne tulevat hitaasti, hyvin hitaasti. Tiedät kyllä, miten tämä menee, hän sanoo.

Muut nyökyttelevät varovasti.

Kartta
Ilkka Kemppinen / Yle

Siirtotyöntekijöitä on 2,6 miljoonan asukkaan Qatarissa kaikkiaan käsittämättömät 1,6 miljoonaa.

Heistä noin puolet on kotiapulaisia, jotka yleensä asuvat perheissä.

Seuraavaksi eniten on rakennusmiehiä ja erilaisia huoltotöitä tekeviä ihmisiä. Heidän asemansa nousi esiin viimeistään sen jälkeen kun Qatarille myönnettiin jalkapallon vuoden 2022 MM-kisat vuonna 2010.

Niihin aikoihin oli tavallista, että työnantaja otti haltuunsa työntekijän passin. Maasta poistumiseen tarvittiin työnantajan lupa. Työnantaja saattoi kiristää työntekijöitä velalla, joka syntyi “rekrytointimaksusta”.

Monet työ- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet väärinkäytöksistä pitkin 2010-lukua. Koska Qatar inhoaa kielteistä mediahuomiota, siirtotyöntekijöistä on tullut maalle arka kysymys.

Perjantai on siirtotyöntekijöiden viikon ainoa vapaapäivä. Silloin filippiiniläiskommuunin asukkaat laittavat ruokaa ja syövät yhdessä.
Perjantai on useimman siirtotyöntekijän viikon ainoa vapaapäivä. Silloin filippiiniläiskommuunin asukkaat laittavat ruokaa ja syövät yhdessä. Satu Helin / Yle

Leppoisana perjantaina tunnelma on filippiiniläisasunnossa kuin missä tahansa ulkomaalaisyhteisön yhteislounaalla.

Tänään ei pueta kypäriä, haalaria tai muutakaan virka-asua. Sen sijaan syödään yhdessä, käydään markkinoilla ja ehkä istuskellaan rannassa.

Useimmat paikallaolijoista työskentelevät rakennuksilla, yksi nainen on töissä ison hotellin vastaanotossa ja yksi työskentelee itse emiirin, Qatarin hallitsijan palatsissa.

Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että työolot ovat Qatarissa parantuneet viime vuosina.

Monella työmaalla on alettu soveltaa esimerkiksi sääntöä, jonka mukaan kesän 50-asteisten helteiden aikana ei työskennellä kello 11:n ja 15:n välillä. Juomataukojen määrää on lisätty kuumana aikana.

Työntekijöille on määrätty minimipalkka, noin 180 euroa kuussa.

Kansainvälisen työjärjestön Qatarin-toimiston johtaja Houtan Hamanyonpourm
Kansainvälisen työjärjestön Qatarin-toimiston johtaja Houtan HamanyonpourmJari Kärkkäinen / Yle

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n Qatarin-johtaja Houtan Hamanyonpourm kertoo Dohan toimistossaan, että työnantaja ei enää saa ottaa työntekijältä passia eikä maasta poistumiseen tarvita työnantajan lupaa, ainakaan teoriassa. Työsuhteen saa päättää ennen sopimuskauden loppua, ainakin lain mukaan.

Ongelma on, että muutokset koskevat lähinnä vain rakennusalaa.

– Esimerkiksi kotiapulaisiin mitkään uudistukset eivät vaikuta pätevän. Enkä usko, että näin käy tulevaisuudessakaan, Ben sanoo.

Työntekijöiden tilannetta hankaloittavat monimutkaiset alihankintaketjut. Kuten kaikkialla, Qatarissakin isot rakennusurakat on jaettu firmoille, jotka puolestaan jakavat niitä omille alihankkijoilleen.

Jimin ja Benin mielestä pahimpia ovat intialaiset tai ylipäätään aasialaiset firmat. Heidän mielestään näitä työmaita myös valvotaan heikoiten. Myös ILO:n Hamanyonpourmin mukaan työmaiden valvonta on yksi isoimmista ongelmista.

Työntekijöiden mielestä parasta on, jos pääsee työskentelemään suoraan MM-kisaorganisaatiolle. Silloin puitteet ovat yleensä pilkulleen kunnossa.

– Ehkä 40 prosenttia firmoista noudattaa taukoihin, palkkoihin ja muihin työntekijöiden oikeuksiin liittyviä sääntöjä, Ben sanoo.

– 60 prosenttia ei noudata.

Siirtotyöntekijöiden asuinalueella on muun muassa omat kaupat. Samalle yritykselle työskentelevät asuvat samassa rakennuksessa.
Siirtotyöntekijöiden asuinalueella on muun muassa omat kaupat. Samalle yritykselle työskentelevät asuvat samassa rakennuksessa. Jari Kärkkäinen / Yle

Ben on filippiiniläiskommuunissa vain kylässä. Hänen oma kotinsa on toisessa yksityisasunnossa. Ben tienaa nykyään yli 2 000 euroa kuussa. Sillä asuu jo omassa asunnossa.

– Mutta hinnat ovat nousseet täällä Dohassa niin paljon, että siirtotyöntekijän on vaikea vuokrata asuntoa itse. Ennen paikasta tällaisessa huoneessa riitti tuhat realia (250 euroa). Nyt siitä joutuu maksamaan 2 500 (620 euroa), Ben sanoo.

Eikä asuntoa välttämättä saa vuokrattua, vaikka rahaa olisi.

Qatarissa siirtotyöntekijöitä kerätään erillisille leireille pääkaupungin ulkopuolelle. Intiasta, Nepalista, Filippiineiltä, Ghanasta, Senegalista ja muista maista tulleet miehet kootaan pienoiskaupunkeihin, joissa heille tarjotaan sänky, ruoka, kuljetukset ja vaihteleva määrä virikkeitä. Näin asuu merkittävä osa miespuolisista siirtotyöntekijöistä.

Moderneilla leireillä on fiinit kuntosalit, parturit, pingishuoneet ja elokuvateatterit. Asukkaita yhdellä leirillä voi olla jopa satatuhatta.

Järjestelmä on tehokas.

Samalla alihankkijalla työskentelevät ihmiset asuvat samoissa rakennuksissa ja nukkuvat samoissa huoneissa. Bussi hakee ihmiset töihin ja tuo vuoron loputtua takaisin.

Intialaisten siirtotyöntekijöiden huone Challenger-nimisellä siirtotyöntekijöiden leirillä.
Intialaisten siirtotyöntekijöiden huone Challenger-nimisellä siirtotyöntekijöiden leirillä.Satu Helin / Yle

Pidempään Qatarissa olleiden mielestä ongelma on kuitenkin vapauden puute.

Siirtotyöntekijät saavat toki halutessaan poistua leiriltä, mutta koska niiden on lain mukaan sijaittava Dohan ulkopuolella, matkat ovat pitkiä. Ja 10–12 tunnin työvuoron jälkeen ei välttämättä jaksa lähteä mihinkään. Elämä rajoittuu silloin leirin ja työpaikan väliin.

Toisaalta jos työnantaja maksaa asumisen ja ruuan ainakin pari kertaa päivässä, palkasta jää enemmän kotiin lähetettäväksi.

Rahan lähettäminen on lähes kaikille siirtotyöntekijöille syy tulla Qatarin kuumalle aavikolle rakentamaan jättimäisiä stadioneita, ostoskeskuksia ja pilvenpiirtäjiä.

Rakennustyöntekijä Jim on kotoisin köyhästä maaseutukylästä Pohjois-Intiasta. Hän sanoo tukevansa rahallisesti 70–80:tä ihmistä kotipuolessaan. Hän kertoo maksavansa 26 lapsen koulunkäynnin. Lisäksi hän on ostanut kylään sen ensimmäisen ambulanssin.

Dohan reunamilla sijaitseva siirtotyöntekijöiden kaupunginosa on tarkasti vartioitu.
Dohan reunamilla sijaitseva siirtotyöntekijöiden kaupunginosa on tarkasti vartioitu.Jari Kärkkäinen / Yle

Filippiiniläinen Ben lähettää palkastaan 60 prosenttia kotiin joka kuukausi. Se menee vanhemmille ja hänen kahden sisarensa perheille.

– Joka päivä tunnen yksinäisyyttä, koska olen niin kaukana. Soitan vanhemmilleni joka aamu ennen töihin lähtöä ja taas illalla viimeiseksi ennen kuin menen nukkumaan.

– Itken, mutta mitä minä voin?

Yksinäisyys ja koti-ikävä. Ne valvottavat siirtotyöntekijöitä öisin.

Ne ovat myös syy siihen, että Ben on tänäkin perjantaina tässä kommuunissa. Viikon ainoaa vapaapäivää olisi kurjaa viettää yksin.

Tänään laitetaan yhdessä filippiiniläistä ruokaa. Keittiöön päästessään Ben hymyilee enemmän kuin kertaakaan omasta arjestaan jutellessaan.

Ben on nähnyt perhettään viimeksi vuonna 2016.

Hän ei kuitenkaan halua käydä kotona useammin, vaikka periaatteessa se olisi mahdollista. Syitä on kaksi. Ensiksi lähteminen perheen luota on aina vaikeaa ja se pahentaa ikävää. Toiseksi, matkustaminen on kallista.

– Mieluummin lähetän rahaa kuin tuhlaan lentolippuun.

Haivannekuva Qatarin jalkapallon MM-kisojen finaalistadionista Lusailista.
Havainnekuva Qatarin jalkapallon MM-kisojen finaalistadionista Lusailista. Supreme Committee for Delivery & Legacy

Lusailin stadion näyttää aavikolle heitetyltä jättiammeelta. Takatatakatakataka. Jo tutuksi tullut ääniraita kaikuu täälläkin.

Tämä on Qatarin jalkapallon MM-kisojen kruununjalokivi, isoin projekti. Tällä 80 000 hengen stadionilla pelataan MM-kisojen finaali 18. joulukuuta 2022. Kaikkea muuta kuin sattumaa on, että talvinen finaalipäivä on myös Qatarin kansallispäivä.

Lusailin stadion on myös yksi filippiiniläisen Benin työpaikoista.

Kisoihin on aikaa yli kolme vuotta, mutta stadionin sisällä nostetaan jo penkkirivejä paikoilleen. Pelaajien sisääntulotunnelin aukko on jo hahmollaan, samoin sen vieressä oleva VIP-katsomo.

– Tavoite on, että kaikki stadionit ovat valmiit kaksi vuotta etukäteen, ja me olemme sen mukaisessa aikataulussa, sanoo projektipäällikkö Tamim Al Abed.

Täällä tehdään töitä kymmenen tuntia päivässä, kuusi päivää viikossa. Nyt on lopputalvi, joten lämpöä on Suomen keskikesän verran, noin 25 astetta. Työntekijöille riittää yksi tunnin mittainen tauko.

Heitä on juuri nyt noin 5 000. Lähinnä Intiasta, Bangladeshista ja Nepalista.

– Sairaaloita, pilvenpiirtäjiä ja kauppakeskuksia rakennetaan maailmalla joka päivä. Ei tämä ole rakennusurakkana mitään poikkeuksellista, sanoo Al Abed.

Kaikkien Qatarin jalkapallostadionien on määrä valmistua kaksi vuotta ennen MM-kisojen alkua.
Kaikkien Qatarin jalkapallostadionien on määrä valmistua kaksi vuotta ennen MM-kisojen alkua.Jari Kärkkäinen / Yle

Se on puhdasta vähättelyä. Harvaa rakennusta kerääntyy tuijottamaan kuukauden ajaksi pari miljardia ihmistä. MM-stadionissa on kyse parlamenttitaloon verrattavasta kansallisesta maamerkistä.

– Rakentamisessa vuorottelevat jatkuvasti innostus, jännitys ja vastuun painava taakka, Al Abed myöntää.

– En ole yhdessäkään työssä ollut niin stressaantunut kuin tässä.

Al Abed on syntynyt Qatarissa ja kertoo lapsena käyneensä katsomassa jalkapalloa Dohan ainoalla stadionilla, jossa ei ollut edes istuimia.

Hän arvelee, että stadionin arkkitehtuuri jää historiaan, mutta insinöörin vaakakupissa painavat muut asiat.

– Tärkeintä on, että ihmiset löytävät helposti istumapaikkansa, vessat ja ruokapaikat. Toivon, että he muistavat nähneensä pelin omalta paikaltaan erinomaisesti. Ja että kukaan ei liiskaannu seinää vasten tai rusennu ihmisten väliin.

Käytännöllisyys ohittaa kansallistunteen. Näin Qatarissa käy harvoin.

Lusail-stadionin rakentamisesta vastaava projektipäällikkö Tamim Al Abed
Lusail-stadionin rakentamisesta vastaava projektipäällikkö Tamim Al Abed Jari Kärkkäinen / Yle

Kun keskustelee tulevista jalkapallon MM-kisoista ihmisten kanssa torilla tai vessajonossa, huomaa nopeasti, että mitkään ylisanat eivät tunnu olevan paikallisille tarpeeksi.

Qatarissa kaikki kisoihin liittyvä on jo nyt niin loppuun asti harkittua, että tuntuu kuin paikallisten ajatuksetkin olisi ennakkoon käsikirjoitettu.

– Nämä kisat ovat emiirin antama lahja meille!

– Olen niin ylpeä, niin ylpeä, että en pysty edes sanomaan kuinka ylpeä!

– Minä rakastan Qataria, rakastan!

Innostuneita lausuntoja kuulee niin valkoisiin kaapuihin pukeutuneilta qatarilaismiehiltä, vakituisesti maassa asuvilta ei-kansalaisilta kuin siirtotyöntekijöiltä.

Tämä on tärkeää, sillä nämä kolme ihmisryhmää elävät Qatarissa erilaisissa todellisuuksissa. Jos jossain voi puhua kolmen kerroksen väestä, niin täällä.

2,6 miljoonan asukkaan maassa on vain noin 300–400 000 varsinaista Qatarin kansalaista. Loput ovat maassa vakituisesti asuvia, mutta eivät kansalaisia, ja siirtotyöntekijöitä.

Qatarissa vapaa-aikaa vietetään mieluiten iltatoreilla ja ostoskeskuksissa.
Qatarissa vapaa-aikaa vietetään mieluiten iltatoreilla ja ostoskeskuksissa. Jari Kärkkäinen / Yle

Johtotehtävissä on etuoikeutettu kansalaisten joukko. Ruumiillinen työ on 1,6 miljoonalle siirtotyöntekijälle.

Kansalaisuutta ei saa, vaikka syntyisi Qatarissa, jos sukujuuret ovat muualla. Nainen voi saada kansalaisuuden menemällä qatarilaismiehen kanssa naimisiin. Toinen tapa on menestyä urheilussa tai tieteessä.

Qatarin kansalaiset saavat ilmaisen koulutuksen. Pelkät oleskeluluvan haltijat maksavat pulpetista samassa luokassa. Vaikka olisi asunut maassa koko ikänsä, oleskelulupa on uusittava joka vuosi.

Kukaan ei maksa kaasulla rikastuneessa maassa tuloveroa – Itse asiassa ainoastaan alkoholia ja muita terveydelle haitallisia tuotteita verotetaan.

.

Jalkapallokisoista 2022 vastaava organisaatio toimii  pilvenpiirtäjän 30. kerroksessa.
Jalkapallokisoista 2022 vastaava organisaatio toimii pilvenpiirtäjän 30. kerroksessa. Jari Kärkkäinen / Yle

Qatar on tehnyt valtavasti sekä imagotyötä että konkreettisia uudistuksia yhteiskunnan alimman kerroksen eli siirtotyöntekijöiden tilanteen parantamiseksi.

Suuri kysymys on, ovatko muutokset työntekijöiden oikeuksiin todellisia vai onko niiden avulla tarkoitus vain kiillottaa pintaa. Molempia vastauksia kuulee.

Siirtotyöntekijöiden tilanteen nosti uutisvirtaan vuonna 2013 ilmestynyt ay-liike ITUC:in raportti, jonka mukaan stadiontyömailla oli kuollut jopa 1 200 työntekijää. Muun muassa yleisradioyhtiö BBC:n ja Washington Postin tutkivat toimittajat ovat sittemmin kyseenalaistaneet luvut. (siirryt toiseen palveluun)

Qatarin MM-kisajärjestelyistä vastava organisaatio on taistellut ympäri maailmaa levinnyttä raporttia vastaan väsymykseen saakka.

Kisaorganisaation tilat sijaitsevat lasiseinäisen pilvenpiirtäjän yläkerroksissa. Siellä istuu myös yksi Qatarin alkuperäisen kisahakemuksen laatijoista, Mahmoud Qutub.

Qatarin MM-kisaorganisaation edustaja Mahmoud Qutub sanoo vastaavansa vähintään viikottain siirtotyöntekijöiden oloihin liittyviin kysymyksiin.
Qatarin MM-kisaorganisaation edustaja Mahmoud Qutub sanoo vastaavansa vähintään viikottain siirtotyöntekijöiden oloihin liittyviin kysymyksiin.Jari Kärkkäinen / Yle

– Olin ihan täydelllisessä sokissa, hän kuvaa mielialaansa sinä päivänä, kun kisat myönnettiin Qatarille.

– Mutta seuraavana päivänä olin jo toimistolla töissä.

Qutub on järjestäjien puolelta se, joka on erikoistunut nimenomaan työntekijöiden oikeuksiin.

– Tuo luku [1 200 työssä kuollutta] on ja on alusta lähtien ollut virheellinen, hän sanoo,

Hänestä tutkimusmetodologian virheiden selittäminen kuuluu raportin julkaisseelle ITUC:lle.

– Periaatteessa kyse kuitenkin on ennusteesta, eli ajatuksesta siitä kuinka moni ihminen ylipäätään voisi kuolla niiden vuosien aikana, kun kisoihin valmistaudutaan, Qutub sanoo.

Dohan toimistokeskusta on varsin futuristinen.
Dohan toimistokeskusta on varsin futuristinen.Jari Kärkkäinen / Yle

Mahmoud Qutubin mukaan kisatyömailla on tähän mennessä kuollut kolme siirtotyöntekijää. Kaikkien kuolemat liittyvät sydänvikoihin. 22 siirtotyöntekijää on kuollut muusta kuin töihin liittyvästä syystä.

– Yksikin kuolema on liikaa. Olemme erikseen päättäneet, että haluamme olla mahdollisimman avoimia kaikissa työntekijöiden kuolemiin liittyvissä kysymyksissä, Qutub sanoo.

Silti harva pitää myöskään kisajärjestäjien ilmoittamaa kuolleiden määrää lopullisena totuutena.

Tässä pilvenpiirtäjässä ollaan kuitenkin sitä mieltä, että kansainväliselle yhteisölle on ollut helpompaa nostaa Qatar kuin Kiina, Venäjä tai Brasilia tikunnokkaan ihmisoikeusrikkomuksista.

Väite ei ole ihan tuulesta temmattu.

Arvokisojen rakennustyömaita jo kymmenen vuotta arvioinut Rakennusliiton asiantuntija Kyösti Suokas huomauttaa, että esimerkiksi Venäjä pääsi suhteellisen pienellä arvostelulla Sotšin olympialaisista ja jalkapallon MM-kisoista.

Venäjän tiedetään käyttäneen rakennustyömailla muun muassa pohjoiskorealaisia siirtotyöntekijöitä, eikä se juuri suostunut raportoimaan heidän oloistaan.

– Venäjällä oli rakennustelineitä, joille en olisi missään nimessä noussut, Suokas sanoo.

Hänen Qatarissa näkemällään stadiontyömaalla turvajärjestelyt sen sijaan olivat kunnossa. Silti on mahdotonta sanoa, onko tilanne kaikilla työmailla sama.

.

Saudi-Arabian ja Qatarin välinen raja-alue on suurimmaksi osaksi aavikkoa.
Saudi-Arabian ja Qatarin välinen raja-alue on suurimmaksi osaksi aavikkoa. Nykyään maiden välillä ei saarron vuoksi ole ilma-, maa- tai meriliikennettä. Jari Kärkkäinen / Yle

Qatarin naapurimaa ja nykyinen ykkösvihollinen Saudi-Arabia on pyrkinyt käyttämään hyväkseen herkkää siirtotyöntekijäkysymystä.

Saudi-Arabia on eristänyt Qataria taloudellisesti ja diplomaattisesti jo lähes kahden vuoden ajan.

Qatarin hallinnossa pelätään, että työntekijöiden joukkoon soluttautuu vakoojia, jotka pyrkivät vahingoittamaan Qataria Saudi-Arabian laskuun.

Siirtotyöntekijöitä on väkilukuun suhteutettuna niin pajon, että siirtotyöntekijöiden mellakat olisivat vaikeita taltuttaa.

Tarkasti kontrolloitujen siirtotyöntekijöiden epäileminen vakoilusta kuulostaa dekkarikirjallisuudelta. Tänä keväänä ulkomailta yritettiin kuitenkin masinoida työntekijöiden mielenilmausta väärennetyn kutsukirjeen avulla.

Tavoitteena oli kerätä ihmisjoukko Qatarin työministeriön eteen, jotta siitä saataisiin valokuvia maailmalle. Jäljet johtavat Saudi-Arabiaan.

Siirtotyöntekijät viettävät Qatarissa yleensä useita vuosia.
Siirtotyöntekijät viettävät Qatarissa yleensä useita vuosia. Jari Kärkkäinen / Yle

Qatarissa kaksi jalkapallon MM-kisoihin ja siirtotyöntekijöihin liittyvää kysymystä nousevat jatkuvasti esiin. Aiotaanko työlakiin tehtyjä muutoksia soveltaa myös MM-kisojen jälkeen ja laajennetaanko ne lupausten mukaisesti koskemaan kaikkia siirtotyöntekijöitä? Ja mitä siirtotyöntekijöille tapahtuu, kun kisat ovat ohi?

Filippiiniläinen Ben suunnittelee olevansa Qatarissa vielä suunnilleen kisoihin asti. Sen jälkeen hänellä pitäisi olla riittävästi säästöjä jonkinlaisen yrityksen perustamiseen Filippiineillä. Hänellä on myös neuvo Qatariin lähtöä harkitseville työntekijöille.

– Pari, kolme vuotta on ihan ok. Mutta älkää jääkö 12 vuodeksi kuten minä tein. Se on liikaa.

Benillä on myös viesti kaikille, jotka tulevat ihailemaan hänen rakentamiaan stadioneita paikan päältä tai televisiosta.

– MM-kisoilla on kaksi puolta. Toisaalta Qatarin valtiolle ne ovat hieno juttu. Mutta siirtotyöntekijöiden näkökulmasta kaikki ei ole ok. Moni ei tiedä yhtään, minne menee tämän jälkeen. Jo nyt osa rakennuspiikeistä on ohitettu, ja ihmisiä istuu täällä ilman työtä ja ilman rahaa lähteä.

Juttua varten on haastateltu myös Ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Wolfgang Mühlbergeria.

Keskustele: Urheilun suurtapahtumia rakentavat siirtotyöläiset kaikkialla maailmassa, usein puutteellisissa oloissa. Unohtuuko se, kun arvokisat käynnistyvät? Kommenttipalsta sulkeutuu klo 18.

Lue myös:

Kunnianhimoinen emiiri ja veljeily Iranin kanssa – neljä syytä Qatarin ja arabimaiden kiistaan

Tutkija Qatarin eristämisestä: Saudi-Arabia yrittää painostaa Qataria omalle linjalleen

Tutkijat ylistävät maajoukkuepaidasta kieltäytyneen Huuhkaja-hyökkääjän poikkeuksellisen rohkeaa päätöstä – jalkapallopomon puheet Qatarin-matkan syistä eivät vakuuttaneet

Palloliiton puheenjohtaja pitää hassuna Riku Riskin kieltäytymistä Qatarin-matkalta: ”Boikotointi ei ole tehokas keino"