32-vuotias opettaja päätti pitää salaisuuden kuolemaansa asti – onnistui niin hyvin, ettei kotikylillä Suomessa vieläkään ymmärretä hänen olleen yksi maailman suurimmista taiteilijoista

Alma Pihl paljasti menneisyytensä tyttärelleen vasta hiukan ennen kuolemaansa. Muulle Suomelle se selvisi vasta paljon myöhemmin. Juttu on julkaistu huhtikuussa 2019.

Korut ja jalokivet
Alma Pihl
Alma Pihl vuonna 1912.Eero Niinikosken arkisto

Kun 32-vuotias lahjakas Carl Fabergén korusuunnittelija Alma Pihl saapui Venäjän vallankumouksen jaloista Suomeen, hän toi vähäisen omaisuutensa lisäksi mukanaan salaisuuden.

Salaisuus oli sitä luokkaa, että hän aikoi säilyttää sen kuolemaansa saakka.

Alma Pihl kätki sen sydämeensä ja eli hiljaiseloa Kuusankoskella, jonne hän asettui 1920-luvun alussa miehensä Nikolai Kleen kanssa.

Kuusankoski valikoitui asuinpaikaksi Kymijoen koskien ääreen nousseen Kymi-yhtiön takia. Nikolai oli ollut yhtiön palveluksessa jo sen Pietarin konttorissa.

Kuusankoski Lauttakatu 9, Alma Pihlin entinen asuintalo
Talo, jossa Alma Pihl miehensä Nikolain kanssa asui on yhä asuinkäytössä Kuusankoskella.Yle / Vesa Grekula

Vaimo puolestaan sai töitä kaunokirjoituksen ja kuvaamataidon opettajana tehdasyhteisön ruotsinkielisestä koulusta, joka sekin oli Kymi-yhtiön ylläpitämä.

Alma Pihl halusi peitellä menneisyyttään leimautumisen pelosta ja ajan ilmapiirin vuoksi.

– 1920- ja 1930-luvun Suomessa ei ollut kovin muodikasta olla Venäjältä tullut henkilö, selittää kulttuurineuvos Eero Niinikoski, joka työskenteli aikoinaan Kymi-yhtiön ja UPM:n viestinnässäja markkinoinnissa.

Venäjältä tulleita Alma ja Nikolai rohkenivat olla vain kotinsa seinien sisäpuolella. Vain siellä myös tiedettiin, että Alma Pihl oli yksi maailman parhaista korutaiteilijoista.

Ja tätä jatkui vielä pitkään.

Eno huomasi nuoren Alman kyvyt

Alma Pihl syntyi Moskovassa 1888. Perhe oli kuitenkin suomalaistaustainen, sillä Alman isä Knut oli kotoisin läntiseltä Uudeltamaalta, Pohjan pitäjästä.

Jalokiviuralle Alma päätyi Pietarissa. Sinne hän oli muuttanut sisarustensa ja äitinsä kanssa, kun isä Knut kuoli Alman ollessa vain 9-vuotias.

Nuorena aikuisena Alma pääsi harjoittelijaksi ja arkistotöihin enonsa jalokivipajalle, jonka asiakas Carl Fabergé oli. Työnä oli piirtää ja arkistoida pajalla valmistettuja tuotteita.

Välillä jäi aikaa luonnostella paperille omiakin ideoita. Eno huomasi Alman kyvyt ja päätti tarjota nuoren sisarentyttärensä töitä asiakkailleen.

Alman suunnittelemat työt alkoivat nopeasti saada aikansa kansainvälisen huippubrändin, Fabergén, leiman kylkeensä.

Fabergén Talvimunapostimerkit
Talvimunasta julkaistiin postimerkki vuonna 2005 suomalaisten postimerkkien juhlavuoden kunniaksi.Yle / Vesa Grekula

Pääsiäislahjoja keisarinnoille

Alma Pihl ehti lyhyellä urallaan, ennen Venäjän vuoden 1917 vallankumousta, suunnitella noin 2000 arvoesinettä.

Näiden joukossa olivat sittemmin huippuarvokkaiksi ja maailmanmaineeseen nousseet jalokivikoristeiset tsaarien pääsiäismunat.

Talvimuna oli tsaari Nikolai II:n pääsiäislahja äidilleen leskikeisarinna Maria Feodorovnalle vuonna 1913. Alma Pihl sai idean pakkaspäivänä ikkunassa näkemistään jääkiteistä.

Tsaarin perhe ihastui Talvimunaan niin paljon, että Alma sai tehtäväkseen suunnitella myös seuraavana vuonna keisarillisen pääsiäismunan.

Alma Pihlin suunnittelutyöllä on valtava merkitys.

Eero Niinikoski

Siitä tuli Mosaiikkimuna, jonka sai lahjaksi Nikolain puoliso, keisarinna Alexandra Feodorovna. Mosaiikkimunan innoittajana olivat ristipistokäsityöt.

Keisarilliset pääsiäismunat valmistettiin muun muassa timanteista ja platinasta.

Tsaariperheen kalleuksiksi päätyminen oli kuitenkin vasta pitkän matkan alku. Vuosikymmeniä myöhemmin ne päätyivät maailman muille hallitsijoille, ja niiden arvo nousi huikeisiin summiin.

"Tant Alma"

Alma Pihl toimi kaunokirjoituksen ja piirustuksen opettajana Kuusankosken ruotsinkielisessä koulussa lähes 25 vuoden ajan.

Suomenkielisessä ympäristössä ruotsinkieliselle opetukselle oli tarvetta, koska Kymi-yhtiön johdossa oli paljon ruotsinkielistä henkilökuntaa perheineen.

Oppilailleen Pihl oli Alma-täti eikä entinen korusuunnittelija. Espoolainen Maj-Britt Paro oli Alman oppilaana 1940-luvun lopulta alkaen.

Meidän piti laittaa tunteet peliin, kun piirsimme.

Maij-Britt Paro

Paron mukaan kaikki rakastivat “Tant Almaa”.

– Hän oli ihastuttava ja hyvin inspiroiva.

Kuusankosken ruotsalaisen koulun opettajat
Alma Pihl (istumassa) opettajatovereidensa ympäröimänä Kuusankosken ruotsalaisessa koulussa v. 1948. Hän toimi koulun piirustuksen ja kaunokirjoituksen opettajana 1927-51. Eero Niinikosken arkisto

Paron mukaan Alma Pihl, opettajana miehensä nimen mukaisesti Alma Klee, ei pahemmin piitannut piirtämiseen liittyvistä teknisistä asioista.

– Ei hän perspektiiveistä välittänyt. Meidän piti laittaa tunteet peliin kun piirsimme.

Paro muistelee, että tunnetta ja lennokkuutta Alma kaivoi oppilaistaan esiin käyttämällä ruotsista ja saksasta sekoitettua eräänlaista iskulausetta.

– Mera schwung, hän saattoi huudahtaa.

Entisille oppilaille Alma Pihlin lahjakkuuden ja luovuuden tausta selvisi vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Silloin Pihlin töitä tutkinut Ulla Tillander-Godenhielm onnistui vanhojen luonnoskirjojen ja käsialanäytteiden perusteella todistamaan, että Alma Pihl todellakin oli työskennellyt maineikkaalle Fabergélle.

Tillander-Godenhielmin apuna oli Alma Pihlin ottotytär Lydia, jolle Alma oli lopulta paljastanut taustansa muutama vuosi ennen kuin kuoli vuonna 1976. Muita lapsia Almalla ja Nikolailla ei ollut.

– Olihan se uskomattoman sääli, ettei hän itse saanut nauttia menestyksestään. Vasta kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen koko hänen salaisuutensa paljastui, mietti Maj-Britt Paro vuonna 2008 esitetyssä Ilona Arosalon dokumenttielokuvassa (siirryt toiseen palveluun).

Maailman kaunein taide-esine

Talvimunasta maksettiin kansainvälisessä taidehuutokaupassa 2000-luvun alussa lähes kymmenen miljoonaa dollaria. Taide-esine on viimeisimmän tiedon mukaan Lähi-idässä sijaitsevan Omanin sulttaanikunnan hallitsijan perillisten omaisuutta Lontoossa.

Mosaiikkimunan (siirryt toiseen palveluun) rahallisesta arvosta ei ole varmoja arvioita liikkeellä. Jotain esineen arvostuksesta kertoo se, että muna on ollut jo pitkään Englannin kuningatar Elisabet II:n kokoelmissa.

Carl Fabergén jalokivipaja tuotti aikoinaan noin 150 000 erilaista esinettä.

– Alma Pihlin suunnittelema Talvimuna on kansainvälisesti arvioitu Fabergén kauneimmaksi esineeksi. Kyllä hänen suunnittelutyöllään on valtava merkitys, sanoo Eero Niinikoski.

muistolaatta Alma Pihlin kotitalon seinässä Kuusankoskella
Alma Pihlin entinen asuintalo Kuusankoskella sai seinäänsä laatan sen entisistä asukkaista 2000-luvun alussa.Yle / Vesa Grekula

Pihl kuuluu myös niihin suuruuksiin, jotka tunnetaan paremmin ulkomailla kuin Suomessa. Siihen on yksinkertainen syy.

– Hänen korunsa tulevat aika ajoin myyntiin suuren maailman huutokauppoihin, jolloin hänen työnsä analysoidaan sikäläisissä huutokauppaluetteloissa, sanooUlla Tillander-Godenhielm.

Alma Pihlin työn arvoa ei tunnisteta kovin hyvin edes Kymenlaaksossa, jossa hän asui valtaosan elämästään.

Lasten kevätretki Alman kotitalolle

Alma Pihlin arkisesta aherruksesta kuusankoskelaiskoulun kaunokirjoituksen ja piirustuksen opettajana ei ole paljoa jälkipolville säilynyt. Jotain kuitenkin.

Alma taiteili oppilailleen opetustaulut, jotka ovat tallessa Kouvolan kaupunginmuseossa Poikilossa.

Kopiot niistä ovat Kuusankoskella sijaitsevassa ruotsinkielisessä koulussa, Svenska Skolanissa, joka nykyään toimii eri paikassa kuin menneinä vuosikymmeninä. Se on nykyään Kouvolan kaupungin ylläpitämä koulu.

2000-luvun lapsille on kerrottu koulussa, kuka Alma Pihl oli.

– Teemme yleensä toukokuussa keväisen kävelyretken Alman entiselle kotitalolle. Samalla sitten kerron Alman tarinaa, kertoo alakoulun luokanopettajana toimiva Sanna Eloranta.

opetustaulu, Kouvolan kaupunginmuseo Poikilo, Alma Pihl
Alma Pihlin tekemä opetustaulu Kuusankosken ruotsinkieliseen kouluun.Yle / Vesa Grekula

Alma Pihlin entinen kotitalo on edelleen asuinkäytössä. Paikallinen kotiseutuyhdistys Kuusankoski-Seura kiinnitti talon seinään 2000-luvun alussa muistolaatat, jotka kertovat neljällä kielellä talon entisestä asukkaasta.

Alman tulevaisuus

Voisiko Alma Pihlistä tulla jatkossa nykyistä tunnetumpi myös Suomessa? Kouvolan kaupunginmuseo Poikilon vs. intendentti Mari Lehtosalo on hiukan epäileväinen.

– Korutaide ei ehkä ole kuitenkaan suurten joukkojen taidetta. Toki toivoisin, että ainakin Alman kotiseudulla hänet tiedettäisiin.

Kulttuurineuvos Eero Niinikoski on samoilla linjoilla.

– Hänen alansa, korutaide, lienee sen verran erikoinen, että suuren yleisön suosioon se ei ehkä nouse.

Alma Pihl, näyttelyseinä, Kouvolan kaupunginmuseo, Poikilo
Alma Pihlistä kerrotaan myös Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa. Näyttelyssä esitetään myös jutussa mainittua vuonna 2008 valmistunutta Ilona Arosalon dokumenttielokuvaa.Yle / Vesa Grekula

Hän myös kertoo aika ajoin kyselleensä eri yhteyksissä kymenlaaksolaisilta, kuka heidän mielestään on kaikkien aikojen kuuluisin kymenlaaksolainen.

– Moni on vastannut, että jalkapalloilija Sami Hyypiä. Hämmästys on ollut suuri kun olen kertonut, että minusta se on kyllä Alma Pihl, naurahtaa Niinikoski.

Jutussa on käytetty lähteinä Maj-Britt Paron kirjaa Tant Almas hemlighet, Anu Seppälän kirjaa Jääkukkia keisarinnalle - Alma Pihlin uskomaton elämä, Ilona Arosalon tv-dokumenttia Alma Pihl – Fabergén hurmaava koruseppä sekä Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa meneillään olevaa Myyntinmurtajia ja matkantekijöitä -näyttelyn Alma Pihliä koskevaa osuutta.