Tutkijat rauhoittelevat jättipunkkikohua: "Pitää olla todella hyvä tuuri, jos sellaisen jostain löytää"

Jopa kolmesenttiseksi kasvava jättipunkki on Suomessa erittäin harvinainen. Silti tutkijat kehottavat liiskaamaan punkin, mikäli sellainen eteen tulee.

punkit
Koiran ihosta löytynyt punkki.
Suomen perinteiset punkkilajit ovat puutiainen ja taigapunkki.Jyrki Lyytikkä / Yle

Maaliskuun lopussa uutisoitiin isosti useissa medioissa niin sanotun jättipunkin eli hyalomman tulosta Suomeen. Verta imettyään jättipunkit voivat paisua jopa 3-senttisiksi

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC kertoo (siirryt toiseen palveluun), että Suomesta hyalomma-punkkeja olisi tavattu kautta aikain yhdeksän. Ne ovat olleet muuttolinnuissa, ihmisissä ja Suomeen tuoduissa eläimissä.

Jättipunkin rantautuminen Suomeen ei yllättänyt ötökkäasiantuntijoita.

– Jättipunkin tulo Suomeen ei ollut mitenkään yllättävä uutinen. Maailmalla punkkeja on kymmeniä tuhansia lajeja. Lintujen mukana uusia lajeja kulkeutuu Suomeenkin, sanoo tutkija Juha Jantunen Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutista.

Asiantuntijoiden mukaan ei ollut oikein, että uudella punkkilajin tulolla lähes peloteltiin ihmisiä mediassa kuukausi sitten. Heidän mielestään punkeista ylipäätään on uutisoitu liian negatiivisesti viime vuosina.

– Se edustaa tätä nykyaikaista meininkiä. Se tapa, jolla 2000-luvulla on uutisoitu kotoisista punkkilajeista, on kärjistynyt viime vuosien varrella, kuvailee johtaja, filosofian tohtori Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutista.

Yle kertoi jättipunkista rantautumisesta Ruotsiin viime elokuussa.

Satunnainen kesävieras

Uusi Suomessakin tavattu jättipunkki on tutkijoillekin vielä melko tuntematon.

– Se on isompi kuin meidän perinteiset lajit, puutiainen ja taigapunkki. Sillä on värikkäät jalat, ja se on parempi liikkumaan kuin meidän heinänkorsilla jököttävät punkkimme, kertoo tutkija Juha Jantunen.

– Veri kelpaa sillekin oikein mukavasti eli siinä mielessä samanlainen kuin nämä kotoiset lajit.

Tutkijoiden mukaan jättipunkkia eli hyalommaa on tavattu satunnaisesti Suomessa ja Ruotsissa useamman vuoden aikana. Tutkijat rauhoittelevat ihmisiä sillä, että pakkastalvet vaikeuttavat punkin oloja pohjolassa.

– Suomessa on vielä pakkastalvia, joten punkki ei pysty täällä talvehtimaan. Se on sellainen satunnainen kesävieras.

"Joskus käy huono tuuri"

Vaikka sekä Kimmo Saarinen että Juha Jantunen molemmat tunnustautuvat todellisiksi hyönteisten ystäviksi, saavat punkit silti lähdöt, jos sellainen iholle istahtaa.

– Ei sitä pöljä tarvitse olla! Jos löytää nahkastaan punkin kiinnittyneenä, ei tarvitse silti vainoharhaiseksi ryhtyä, naurahtaa Saarinen.

Saarinen kertoo, että hän poistaa punkit punkkilassolla.

– Joka kesä olen lapsista useampiakin punkkeja ottanut irti, enkä punkkien takia ole menettänyt yöunia.

Saarinen on itse sairastanut borrelioosin. Borrelioosiin ei ole olemassa rokotetta, mutta sitä hoidetaan antibiooteilla (siirryt toiseen palveluun). Saarinen ymmärtää, että myös huonommin voisi käydä.

Toinen kotoisten punkkien levittämä tauti on puutiaisaivotulehdus (siirryt toiseen palveluun), joka aiheuttaa oireita noin 10–30 prosentille tartunnan saaneista. Oireisiin kuuluu kuumeilua, epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta. Puutiaisaivotulehdukseen on olemassa rokote.

Kuolleisuus puutiaisaivotulehdukseen on hyvin pieni, noin 0,5–1 prosenttia, kertoo THL.

– Joskus käy huono tuuri. Yleensä punkista kuitenkin selviää pelkällä puremalla.

Hyalomma marginatum -punkki euron kolikon päällä
Jättipunkki eli hyalomma marginatum -punkki euron kolikon päälläAOP

Liiskaa punkki!

Suomessa punkkialueina pidetyt Ahvenanmaa, Turun saaristo, Lappeenrannan seutu, Kotkan saaristo ja Kemi-Simon kuntarajan rannikkoalue ovat tunnettuja alueita, joissa on esiintynyt muuta Suomea enemmän puutiaisaivotulehdusta levittäviä punkkeja.

Nekään alueet eivät todennäköisesti saa ensi kesäksi uutta vierasta jättipunkista.

– Kyllä se niin harvinainen on, että pitää olla todella hyvä tuuri, jos sellaisen jostain löytää, Jantunen arvioi.

Vaikka hyönteistutkijat harvoin kehottavat tappamaan ötököitä, niin nyt on toisin. Mitä pitää tehdä jättipunkin tavattuaan?

– Pitää liiskata se, neuvoo Jantunen.

Toiminnanjohtaja Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutista muistuttaa, ettei punkki ole hyönteinen vaan kuuluu hämähäkkieläimiin. Hän antaa muistisäännön vielä liiskausoperaatioon.

– Kuusijalkaiset säästäkää, kaikkia kahdeksanjalkaisia punkkeja ei tarvitse säästää.

Punkki lähikuvassa.
THL:n mukaan kuolleisuus puutiaisaivotulehdukseen on hyvin pieni, noin 0,5–1 prosenttia. Artyom Geodakyan / AOP

Lue seuraavaksi: Ruotsista löytyi uusi punkkilaji – voi paisua 3-senttiseksi ja juosta minuutteja uhrinsa perässä