Paperittomat siirtolaiset haluavat Britanniaan töihin vaikka henkensä uhalla – "Siellä meidät nähdään ihmisinä"

Belgialainen Zeebruggen satama on monelle viimeinen etappi matkalla kohti Britanniaa. Siellä elämä ilman henkilöpapereita on helpompaa kuin manner-Euroopassa.

muuttoliike
Aidan ylittäjän päähine on jäänyt piikkilanka-aitaan Zeebruggen sataman liepeillä.
Aidan ylittäjän päähine on jäänyt piikkilanka-aitaan Zeebruggen sataman liepeillä.Laurent Dubrule / EPA

ZeebruggeAlgerialainen nuori mies katselee suomalaistoimittajaa epäilevästi zeebruggelaisen kirkon pappilassa, eikä halua alkuun kertoa itsestään mitään. Hän on tullut paikalle syömään keittoa, jota isä Fernand tarjoaa joka maanantai kaupungin paperittomille siirtolaisille, ei antamaan haastatteluita.

Epäluulo johtuu siitä, että miehen toiminta on periaatteessa laitonta. Hän on Belgiassa ilman oleskelulupaa. Iltaisin hän yrittää soluttautua Zeebruggen satamassa rekan kyytiin, ja sitä kautta kohti Britanniaa.

Pitkällisen taivuttelun jälkeen mies suostuu kuitenkin haastatteluun, tosin nimettömästi.

– Englantiin töihin pääsemisen eteen kannattaa vaarantaa henkensä. Kaikki muut Euroopan maat tekevät työnteosta hyvin vaikeaa, mies sanoo.

Algerialainen valottaa kysymystä, jota on manner-Euroopassa ihmetelty vuosia. Miksi tuhannet siirtolaiset haluavat yrittää henkensä kaupalla Englannin kanaalin yli juuri Britanniaan, jonka elintaso ja työllisyystilanne eivät ole mainittavasti Saksaa tai Ranskaa parempia?

Miehen mukaan taustalla on brittien väljä suhtautuminen henkilöpapereihin. Britannia on ainoa EU-maa, jossa ei ole käytössä henkilöllisyystodistuksia.

– Siellä voi tehdä työtä ilman papereita. Siellä meidät nähdään ihmisinä. Kaikki muut maat näkevät meidät vain papereina, mies kertoo.

Algerialainen suuntaa Britanniaan huolimatta siitä, että hän ei kertomansa mukaan tunne sieltä ketään. Hän on kuitenkin kuullut monista nuorista miehistä, jotka ovat päässeet Kanaalin yli, löytäneet töitä, perustaneet perheen ja tienanneet rahaa.

Britanniaan pyrkivä paperiton algerialaismies (oik.) ei suostunut kuvattavaksi.
Britanniaan pyrkivä paperiton algerialaismies (oik.) antoi tulkin kautta haastattelun, mutta ei suostunut kuvattavaksi.Jorne Van Damme / YLE

Kovat sakot uhkaavat varustamoja

Isä Fernand vahvistaa, että viimeisen viikon aikana ainakin 20–30 paperitonta siirtolaista on onnistunut keplottelemaan itsensä kanaalin ylittäville lautoille.

Zeebrugge on vain yksi lukuisista satamista, joiden kautta paperittomat pyrkivät Britanniaan. Sen jälkeen kun Ranskan hallitus purki vuonna 2017 Calais'n kaupungin ison pakolaisleirin, paperittomat ryhtyivät hakemaan muita reittejä.

Iso joukko tuli Belgiaan, mutta yrittäjiä löytyy useista muistakin satamista kanaalin rannalta.

– Yritämme kaikin keinoin estää ihmisiä pääsemästä sataman alueelle. Sinne on lisätty piikkilankaa, aitoja ja yhä enemmän kameroita, jotta voimme seurata siirtolaisten liikkeitä, sanoo Zeebruggen emokunnan Bruggen pormestari Dirk De fauw.

Painetta ilmiön rajoittamiseen luovat laivanvarustamot. Pormestarin mukaan Britannian viranomaiset määräävät kovat sakot varustamolle, jonka laivasta on löytynyt paperittomia maahantulijoita. Tapaukset voivat käydä kalliiksi myös kuljetusyrittäjille, sillä jos tuoretavaraa kuten hedelmiä tai vihanneksia kuljettavasta rekasta löytyy salamatkustaja, koko lasti joudutaan tuhoamaan.

Ihmissalakuljettajat hyötyvät paperittomista

Zeebruggessa siirtolaisilmiö on aiheuttanut pikkurikollisuutta. Britanniaan pyrkijät ovat esimerkiksi hakeneet yösijaa murtautumalla tyhjillään oleviin asuntoihin tai hiekkarantojen rantamökkeihin.

Bruggen ja samalla Zeebruggen pormestari Dirk De fauw.
Bruggen ja samalla Zeebruggen pormestari Dirk De fauw.Jorne Van Damme / YLE

Tästä huolimatta viime syksynä virassaan aloittanut Dirk De fauw on ottanut edeltäjäänsä pehmeämmän linjan suhteessa paperittomiin. Aiemmin poliisi saattoi pidättää paperittomia suoraan kadulta, nyt ratsioita tehdään vähemmän.

– Yritämme sallia, että heitä kohdellaan inhimillisellä tavalla, emmekä toimi liian jyrkästi heidän suhteensa, De fauw sanoo.

Esimerkiksi isä Fernandin ruuanjakelupiste saa toimia rauhassa poliisilta. Pormestarin mukaan todellisia rikollisia ovat ihmissalakuljettajat, jotka tuovat kanaalin yli pyrkijöitä Zeebruggeen, eivät niinkään paperittomat itse.

Algerialaismiehen kertomuksesta ei selviä, onko hän hyödyntänyt salakuljettajien palveluita vai matkannut Belgiaan omatoimisesti Espanjan, Italian ja Ranskan kautta. Nyt edessä on kuitenkin pitkän matkan viimeinen etappi. Mies yrittää päästä kaverinsa kanssa satamaan ja ujuttautua piiloon rekan perävaunuun.

– Pyrimme sinne yöllä. Siinä on kyllä vaaransa, mies sanoo.

Hän on esimerkiksi kuullut yrittäjistä, jotka ovat menettäneet raajoja kylmyyden takia.

– Yritämme joka ilta.

Myytti Britanniasta elää vahvasti

Satamaan pyrkivät siirtolaiset saavat usein vammoja, kuten piikkilanka-aidasta aiheutuvia haavoja. Niitä hoidetaan isä Fernandin pappilan yhteydessä toimivalla vapaaehtoisten lääkärien vastaanotolla.

– Tämä on viimeinen etappi, ja kaikista vaarallisin, sanoo Anne Dussaert toimintaa koordinoivasta Caritas-järjestöstä.

Hänen mukaansa Britanniaan pyrkivien joukossa on paljon esimerkiksi somalialaisia ja eritrealaisia, jotka voisivat saada turvapaikan myös Belgiasta, jos he vain hakisivat sitä.

– Yritämme sanoa siirtolaisille, että turvapaikan hakeminen Ranskasta tai Belgiasta on sekin mahdollista. Meillä on sama Geneven sopimus koko Euroopassa, Dussaert sanoo.

Anne Dussaert työskentelee Caritas-järjestössä, joka auttaa paperittomia siirtolaisia Zeebruggessa.
Anne Dussaert työskentelee Caritas-järjestössä, joka auttaa paperittomia siirtolaisia Zeebruggessa.Petri Raivio / Yle

Mutta myytti Englantiin pääsemisestä elää hänen mukaansa vahvana. Samaan tapaan kuin syksyn 2015 pakolaiskriisin aikaan, vallalle on päässyt käsitys Britanniasta onnelana.

– Nämä ihmiset ovat usein maksaneet paljon päästäkseen tänne, ja uskovat jatkavansa tästä helposti Britanniaan kuin johonkin luvattuun maahan. En usko sitä. Olen varma, että monet heistä päätyvät kurjuuteen Britanniassa, koska se ei ole mikään taivas, pormestari Dirk De fauw sanoo.

Lue lisää:

Viranomaiset pelastivat 43 siirtolaista Englannin kanaalista

Britannian rannikkovartiosto pelasti 20 maahanpyrkijää Englannin kanaalista

2 000 yritti päästä Britanniaan Eurotunnelin kautta maanantaiyönä