Ortodoksikanttori laulaa pääsiäisviikolla kymmeniä tunteja – äänen on kestettävä, sillä kyseessä on ortodoksien tärkein juhla

Ortodoksikanttoreiden laulutaitoa arvostetaan jopa niin paljon, että osa on päätynyt oopperalaulajiksi. Alaa voi opiskella vain Joensuussa.

pääsiäinen
Annamari Moilanen ortodoksisen seminaarin kirkossa.
Annamari Moilanen ortodoksisen seminaarin kirkossa.Anton Rinta-Jouppi / Yle

Kirkossa kaikuu hieman surumielinen, mutta kaunis kuorolaulu. Välillä ääni laskee sointuvaksi puhelauluksi. Sanoista on hankala saada selvää, mutta pääviesti on selvä: on aika rauhoittua ja keskittyä tutkimaan sielun tilaa. Ilmassa leijuu suitsukkeen tuoksu.

Yli 130 vuotta vanhassa pyhän Nikolaoksen kirkossa Joensuussa on meneillään ortodoksinen jumalanpalvelus. Se kestää lähes puolitoista tuntia ja koostuu pitkälti kanttori Aleksi Suikkasen sekä hänen johtamansa kuoron laulusta ja tietysti resitoinnista eli puhelaulusta. Normaalia puhetta ei juuri kuule.

Ortodoksinen jumalanpalvelus koostuu suureksi osaksi lauluista. Urkuja tai muita instrumentteja ei käytetä, vaan kanttori ja hänen johtamansa kuroo tuottavat kaiken musiikin. Ja mitä suurempi juhla on kyseessä, sitä enemmän on laulua.

Pääsiäinen on ortodoksikanttorien kiireisintä aikaa vuodesta.

Äänihuulet ovat koetukselle tuntien laulutoimituksessa

Aamujumalanpalveluksen jälkeen kanttori Suikkanen on pirteällä päällä. Viime viikonloppuna alkanut flunssa sekä katu- ja siitepöly vaivaavat, mutta ääni on kuitenkin kunnossa.

– En anna nuhan häiritä. Kunhan yleisö ei huomaa, niin ei haittaa, hän vitsailee.

Äänen on syytä kestää. Suikkasella on ollut nimittäin pääsiäistä edeltävällä viikolla ainakin kymmenen jumalanpalvelusta. Se tarkoittaa useampaa tuntia laulua ja puhelaulua päivässä. Lisäksi pitää johtaa ja harjoituttaa kuoroa. Viikkoa kutsutaankin suureksi viikoksi.

– Ääni on kovilla. Siksi on tärkeää laulaa teknisesti oikein, jotta välttyy ongelmilta, hän sanoo. Pahimmillaan väärä tekniikka voi tuottaa äänihuuliin kyhmyjä, jotka käheyttävät äänen.

Ortodoksikanttori Aleksi Suikkanen ja pastori Aleksander Roszczenko sytyttävät tuohuksia eli kirkkokynttilöitä Pyhän Nikolaoksen kirkossa.
Ortodoksikanttori Aleksi Suikkanen ja pastori Aleksander Roszczenko sytyttävät tuohuksia eli kirkkokynttilöitä Pyhän Nikolaoksen kirkossa. Anton Rinta-Jouppi / Yle

Suikkanen kertoo, että ortodoksikanttorit saavat yliopistotason koulutuksen, jossa tärkeänä osana on laulutaidon opetus. Kyky ja tietämys oikeanlaisesta äänenkäytöstä ovat siis olemassa. Kanttorit myös jatkavat äänensä kehittämistä työn ohessa laulunopettajan avustuksella.

Laulumaratonit eivät huoleta opiskelijaa

Kanttorioppinsa Aleksi Suikkanen sai Itä-Suomen yliopistossa. Se on ainoa paikka Suomessa, jossa alaa voi opiskella. Se on myös ainut tie ortodoksikanttoriksi. Opiskelijamäärät vaihtelevat yhdestä alle kymmeneen vuosittain.

Opiskelu tapahtuu pääosin ortodoksisella seminaarilla, joka sijaitsee erillään yliopistosta. Yksi kirkkomusiikin opiskelijoista on joensuulainen Annamari Moilanen, 28. Hän ei pelkää työelämässä odottavia laulumaratoneja. Päinvastoin.

– Siellä on yleensä joku ihana veisu, jota oikein odotan pääseväni laulamaan. Jos ääni ei ole kunnossa, se tietysti stressaa, hän sanoo.

Muutaman jumalanpalveluksen hän on jo pääsiäistä edeltävällä viikolla toimittanutkin seminaarin harjoituskirkossa. Ne menivät hyvin.

Annamari Moilanen kirkossa.
Itä-Suomen yliopiston yhteydessä toimivalla ortodoksisella seminaarilla on oma kirkko. Annamari Moilanen on yksi opiskelijoista.Anton Rinta-Jouppi / Yle

Opintojaan Moilanen kuvaa monipuoliseksi. Akateemisten luentojen ja laulun lisäksi lisäksi harjoitellaan esimerkiksi pianon soittoa.

Pitkät työpäivät ja etäisyydet mietityttävät

Ortodoksikanttorin töihin Moilanen haluaisi päästä heti kiinni, kun opinnot ovat valmiit. Musiikki on kiehtonut häntä lapsesta asti, mutta alan valinta ei ollut täysin itsestään selvä, sillä Moilanen kääntyi ortodoksiksi vasta aikuisena. Kuorolaulu vei aikoinaan mukanaan, ja kuoronjohtaja kannusti Moilasta opintoihin.

– Jumalanpalvelukset ovat kauniita ja koskettavia. Ne ovat myös pidempiä ja niitä on useammin kuin luterilaisessa kirkossa. Kanttorin rooli on myös isompi, koska hän lukee osan rukouksista, Moilanen kertoo.

Työelämässä Moilasta mietityttävät pitkät työpäivät ja välimatkat. Ortodoksiseurakunnat ovat usein maantieteellisesti laajoja. Esimerkiksi Joensuun seurakuntaan kuuluu 6 000 jäsentä, mutta ajomatkaa kirkkojen välillä voi olla yli sata kilometriä.

Aleksander Roszczenko heiluttaa suitsukeastiaa Pyhän Nikolaoksen kirkossa.
Ortodoksiseen jumalanpalvelukseen kuuluu myös suitsuttaminen. Pastori Aleksander Roszczenko näyttää mallia.Anton Rinta-Jouppi / Yle

Pitkät välimatkat on kokenut myös Joensuun seurakunnan kanttorina työskentelevä Suikkanen. Hänestä työn raskain puoli liittyy kuitenkin ihmisten kohtaamiseen.

– Vie paljon henkistä energiaa olla mukana muiden elämien käännekohdissa. Toisaalta se on samalla työn paras puoli, hän sanoo.

Kanttorit työskentelevät jumalanpalvelusten lisäksi häissä ja hautajaisissa. He myös keskustelevat seurakunnan jäsenten kanssa, jos nämä niin haluavat.

Suikkanen kertoo olevansa henkeen ja vereen muusikko.

– Työ on todella henkilökohtaista, sillä instrumenttini on oma ääneni, hän sanoo.

Laulutaitureita ortodoksikanttoreiden keskuudesta todella löytyykin. Tampereen seurakunnan kanttori Heikki Hattunen on työskennellyt muun muassa Kansallisoopperassa. Suikkasen opiskelukaverista taas tuli kanttorin sijasta oopperalaulaja. Suikkasen mukaan klassisen musiikin taitajille on kysyntää muuallakin.

Yli 40 päivän paasto valmistaa ortodoksit pääsiäistä varten

Kanttori Suikkasen työparina toimii pastori Aleksander Roszczenko, tuttavallisemmin isä Sasha. Hän on pukeutunut ortodoksipapin mustaan viittaan sekä kultakoristeiseen epitrakiiliin, joka on paastonajan mukaan violetti. Kaulalla riippuu iso risti.

Hän kertoo, että pääsiäinen on juhlista suurin ortodokseille, joita Suomessa on noin 60 000. Sitä edeltää yli 40 päivän valmistava paasto.

– Paasto on muutoksen aikaa, jonka kokonaisuudesta ruoka on vain yksi osa. Tarkoitus on vähentää itsellemme ja ympärillämme oleville haitallisia tekoja, kuten riitelyä, kateutta ja ahneutta, isä Sasha selventää.

Paaston aikana ortodoksit pyrkivät kuitenkin välttelemään lihaa, maitotuotteita ja kananmunia sekä kalaa.

Pääsiäinen huipentuu pääsiäislauantain ja -sunnuntain väliseen yölliseen jumalanpalvelukseen. Seurakuntalaiset kantavat ennen sitä ristiä ristisaatossa kirkon ympäri. Silloin alkaa pääsiäisjuhla, joka jatkuu peräti 40 päivää.

– Monelle on raskaampaa juhlia niin pitkään, kuin valmistautua pääsiäiseen, Isä Sasha naurahtaa.

Ortodoksit tervehtivät toisiaan pääsiäisen aikaan sanomalla ”Kristus nousi kuolleista”, johon vastataan ”totisesti nousi”.

– Tämä on myös pääsiäisen tärkein sanoma, isä Sasha tiivistää.