Ex-kansanedustaja ja tv-tähti Antero Vartia koukuttaa kuluttajat päästöjen hyvittämiseen – Näin toimii hiljaisuudessa valmisteltu Compensate

Kuluttajilta kerätty raha ohjataan lyhentämättömänä ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin, kuten metsitykseen.

ilmasto
Kuvassa Compensate-säätiön perustaja, entinen Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia.
Ihmisten on nähtävä omin silmin kuluttamisen hiilipäästön hintalappu, sanoo Antero Vartia.Laura Railamaa / Yle

"Haluatko hyvittää ostoksesi hiilidioksidipäästöt?"

Kysymykseen saatat törmätä pian lounasravintolan kassalla, verkkokaupassa tai huoltoaseman tankkausautomaatilla.

Kysymyksen esittää keskiviikkona toimintansa aloittava Compensate-säätiö. Sen tavoitteena on tuoda ilmastopäästöjen hyvitys osaksi kaikkia mahdollisia maksutapahtumia Suomessa – ja lopulta koko maailmassa.

Ei ihan pieni tavoite.

Säätiön perustaja on menestynyt yrittäjä, Vihreiden entinen kansanedustaja ja ex-salkkaritähti Antero Vartia.

Vartian mukaan Compensate tuo kulutuksen hiilidioksidipäästöt ja aiheutuneen vahingon hintalapun näkyviin. Hyvitysmaksu on silti vapaaehtoinen.

– Haluamme auttaa ihmisiä siivoamaan jälkensä, hän sanoo.

Vartia painottaa, että päästöjen radikaali vähentäminen on "yksiselitteisesti tärkeintä", mitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulee tehdä.

Se ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi ilmakehästä on alettava poistaa valtavia määriä hiilidioksidia.

Yksinkertaisin vaihtoehto sitoa hiilidioksidia olisi metsitys. Se on työvoimavaltaista puuhaa, eikä maailman valtioilta heru hankkeisiin tarpeeksi rahaa.

Siksi Vartia kääntää katseensa kuluttajiin.

"Tästä pitää tehdä helppoa ja vaivatonta"

Kuluttajille on jo ennestään tarjolla useita erilaisia päästöjen hyvityspalveluita.

Niissä kompensointia ei kuitenkaan voi tehdä maksamisen hetkellä, vaan ne vaativat käynnin erillisellä verkkosivulla ja päästöjen selvittämistä laskurilla.

Olemme mukavuudenhaluisia otuksia, joten toimet jäävät helposti väliin.

– Hyvittämisestä pitää tehdä helppoa ja vaivatonta, Vartia sanoo.

Vartian mukaan Compensate voidaan tuoda minkä tahansa ostotapahtuman yhteyteen.

Ensimmäisenä palvelu otetaan käyttöön Helsingissä yliopisto-opiskelijoiden Unicafe-ravintoloissa. Niissä asiakas voi tästä päivästä lähtien halutessaan hyvittää annoksensa arvioidut ilmastopäästöt.

Hyvitysmaksu vaihtelee annoksesta riippuen 5–15 senttiin. Toimintaidea on selitetty tässä grafiikassa.

Infografiikka
Mikko Airikka | Yle

Järjestelmään ovat tulossa mukaan myös polttoainejakelija St1, finanssitalot Nordea ja OP Vakuutus sekä lentoyhtiö Finnair.

Autoilija voi esimerkiksi hyvittää tankkaamisen aiheuttamat päästöt noin viiden sentin lisämaksulla per litra. Täysi tankillinen 95E:tä maksaisi hyvitettynä hieman alle kolme euroa ylimääräistä.

Mutta onko riskinä, että paine päästövähennyksiin nuupahtaa, kun hyvittäminen rauhoittaa soimaavan omatunnon?

Vartia uskoo vaikutuksen olevan päinvastainen: Hyvittäminen aktivoi ihmisiä ilmastotoimiin ja helpottaa myös poliittista päätöksentekoa.

– Tutkimukset ja kokemukset viittaavat siihen, että ihmiset jotka kompensoivat päästöjään ovat huomattavasti valveutuneempia ilmaston osalta ja tekevät myös muita merkittäviä toimia päästöjen vähentämiseksi, Vartia sanoo.

Hän huomauttaa myös, että turha kulutus voi vähentyä, kun hiilipäästöt hinnoitellaan tuotteiden sisään ja tuotteet kallistuvat.

ruoka-annos ojennetaan asiakkaalle
Compensate-palvelu tulee ensimmäisenä käyttöön Unicafe-opiskelijaravintoloissa Helsingissä. Niissä myydään päivittäin 10 000 annosta.Rinna Härkönen / Yle

Liian hyvää ollakseen totta?

Maailma on täynnä epämääräistä viherpesua ja päästöhuijauksia, joten kuluttajat ovat syystäkin skeptisiä.

Miten Compensate aikoo varmistaa, että rahat todella päätyvät luvattuun tarkoitukseen?

Vartia sanoo, että kuluttajien luottamus on ratkaisevan tärkeää Compensaten kannalta.

Tämän takia säätiö ei tavoittele voittoa, eli kuluttajien hyvityksistä ei kerätä katetta. Rahat ohjataan lyhentämättömänä metsityshankkeisiin.

– Tämä ei ole liiketoimintaa, painottaa Vartia.

Rahavirta aiotaan julkistaa säätiön verkkosivuilla.

Vartia maksaa aluksi kulut omasta pussistaan. Toiminnan käynnistymistä varten hän myi turistien suosioon nousseen Löyly-saunakompleksin näyttelijä Jasper Pääkköselle.

Säätiö on saanut myös lahjoituksen nimettömänä pysyttelevältä yksityishenkilöltä sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiöltä.

Myöhemmin toimintaa on tarkoitus pyörittää yrityksiltä kerättävillä lisenssituloilla. Yritykset siis maksaisivat siitä, että ovat mukana hankkeessa.

Antti Kerppola UniCafeessa
Unicafe on mukana hankkeessa, koska yritys haluaa olla mukana tukemassa kestävän liiketoiminnan edistämistä, sanoo Unicafet omistavan Ylvan toimitusjohtaja Antti Kerppola.Rinna Härkönen / Yle

Rahat menevät metsään

Toinen kriittinen kysymys koskee hiilensidontaa: Miten kuluttajat voivat varmistua, että hiilidioksidia oikeasti poistetaan ilmakehästä heidän rahoillaan?

Vartian mukaan Compensate ostaa hiilensidontaa jo käynnissä olevista, luotettaviksi todetuista metsityshankkeista, aluksi Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.

Kuluttajien rahoilla ei siis istuteta puiden taimia, vaan maksetaan jo sidotusta hiilidioksidista. Käytännössä raha siis varmistaa, että hiilensidonta jatkuu kohteessa.

Mukaan kelpuutetaan vain sellaisia hankkeita, jotka ovat tunnetuimpien kansainvälisten sertifikaattien piirissä.

Compensate hankkii todistukset sidotuista hiilitonneista (englanniksi carbon credit)amerikkalaiselta Verified Carbon Standardilta sekä luontojärjestö WWF:n perustamalta Gold Standardilta.

Lisäksi Compensate osallistuu kuluttajilta kerätyillä varoilla YK:n alaisen REDD+:n suojeluprojekteihin.

Metsityshankkeita on arvosteltu epävarmuudesta. Metsä kun saattaa palaa, tuholaiset voivat tehdä siitä selvää tai ihmiset saattavat kaataa puita salaa.

Vartian mukaan riskejä taklataan ylikompensoinnilla.

Kuluttajien maksuilla poistetaan ilmakehästä 2–5 kertainen määrä hiilidioksidia kuin mitä alkuperäisestä ostotapahtumasta aiheutui.

Metsäteknikko tutkii tuhohyönteisten vahingoittaman männyn runko Hondurasissa.
Metsäteknikko tutkii tuhohyönteisten vahingoittaman männyn runkoa Hondurasissa.Gustavo Amador / EPA

Tiedeyhteisö mukaan mittaamiseen

Valveutunut kuluttaja pohtii todennäköisesti myös sitä, miten hiilidioksidin sitoutuminen metsiin mitataan ja varmistetaan esimerkiksi Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

Vartia myöntää suoraan, että alkuvaiheessa toiminta perustuu serfikaatteja myöntävien toimijoiden arvioon, mutta tarkkaa hiilidioksidin mittaamista ei vielä tehdä.

Tämän takia hanketta edistetään yhdessä tutkijoiden kanssa.

Compensatella on tieteellinen neuvonantajaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala.

Kulmala on ollut vuosien ajan maailman siteeratuimpia tutkijoita geotieteiden saralla.

Kulmalan mukaan hiilensidontaan osallistuvia metsityshankkeita täytyy alkaa mitata ja todentaa mahdollisimman pian.

Käytännössä tämä tarkoittaisi mittauslaitteistojen asentamista niihin metsiin, jotka osallistuvat hiilensidontaan. Suomessa on tällaista mittaamisen pioneeriosaamista Hyytiälän tutkimusasemalla.

Compensate ei silti rahoita hiilidioksidin mittausjärjestelmien rakentamista. Kulmalan mukaan on tiedeyhteisön tehtävä löytää rahoitus.

Tilannetta helpottaa, jos kuluttajat tottuvat päästöjen hyvittämiseen: Tällöin syntyy kysyntää uusille hiilensidonnan hankkeille ja teknologioille.

– Tarvitaan ihmisiä, jotka maksavat (päästöjen hyvittämisestä), ihmisiä jotka istuttavat ja hoitavat metsiä, ja ihmisiä jotka mittaavat, että päästöt poistuvat, Kulmala kuvaa työnjakoa.

Mahdollisuudet sitoa hiiltä metsiin ovat valtavat.

Poliitikko Antero Vartia.
Politiikka ei kykene riittävän järeisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sanoo Vartia. Laura Railamaa / Yle

Vartian päätä ei huimaa

Helsinkiläinen Vartia, 38, nousi alun perin tunnetuksi Salatut elämät -sarjan näyttelijänä. Opiskeltuaan kauppatieteen maisteriksi hän perusti Helsingin Kaivopuistoon Mattolaituri-ravintolan.

Sen jälkeen olivat vuorossa kansainväliseen maineeseen noussut saunayritys Löyly ja kausi kansanedustajana Vihreiden riveissä. Politiikassa Vartia profiloitui vahvaa markkinataloutta ajavana "oikeistovihreänä" ja Osmo Soininvaaran hengenheimolaisena.

Compensaten perustamista hän hahmotteli kolmen vuoden ajan. Vartia kertoo ilmastonmuutoksen vastaisen työn tuovan merkityksen tunnetta elämään.

Compensate lähtee liikkeelle Suomesta, mutta tavoitteena on levittää toiminta maailmanlaajuiseksi.

Päätä ei tunnu huimaavan.

Vartia kertoo päässeensä esittelemään ideaa teknologiayhtiö Applen ylimpään johtoon, Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kabinettiin sekä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin avustajalle.

Vartia ei halua avata julkisuuteen säätiön tavoitteita siitä, kuinka paljon rahaa metsitykseen halutaan kerätä tai kuinka paljon kuluttajia pitäisi saada mukaan.

Tavoitteena on kuitenkin kasvattaa Compensate viidessä vuodessa vähintään Euroopan-laajuiseksi.

– Tämän pitäisi olla standardi, jonka avulla ihmiset ovat oppineet tunnistamaan, kuinka paljon eri hyödykkeistä päästöjä syntyy ja mikä on vahingon hinta, Vartia linjaa.

Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on myös se, että hiilensidonnalle syntyisi paitsi kysyntää, myös kansainvälinen markkinapaikka, eräänlainen hiilipörssi.

Tälläiselle on tarvetta, kun maailman maat tavoittelevat hiilineutraaliuden jälkeen hiilinegatiivisuutta.

Compensate vaatii valtavasti työtä, eikä menestymisestä lopulta ole takeita.

Vartia pitää kuitenkin hyvänä merkkinä kysymystä, jonka hän on kuullut usean ihmisen suusta.

– Miksi kukaan ei ole tehnyt tätä aiemmin?

Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22:een saakka. Tervetuloa mukaan.

Lue myös:

Antero Vartia tajusi, ettei ilmastonmuutosta ratkaista politiikalla – "Asiat voivat mennä niin pahasti pieleen, ettei ihmiskuntaa enää ole"

Metsää Madagaskariin, tuulipuisto Intiaan – Lentomatkaajille kaupataan puhdasta omaatuntoa, mutta voiko päästöt kuitata rahalla?

Kansanedustaja Antero Vartia luopuu Löylystä, ostajana näyttelijä Jasper Pääkkönen

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti