Milja Suihkon mielestä nykyinen asepalvelus on epätasa-arvoinen – Asepalvelus 2020 haluaa muuttaa järjestelmän, muttei vielä tiedä miten

Yhdenvertaisuudesta 1/3: Asepalvelus 2020 -kampanjan mielestä totaalikieltäytyjiä ei pitäisi rangaista.

politiikka
Milja Suihko
Antti Haanpää / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

"Ajattelin armeijaan hakeutumista ensimmäisen kerran yläasteella. Halusin näyttää, että pystyn siihen. Jo silloin tiesin, että minua kiinnostaa itseni haastaminen epätyypillisissä ympäristöissä, tavalla tai toisella.

Lopulta tulin siihen tulokseen, etten ole sittenkään varma, onko armeija minulle oikea paikka. Johtamistyyli on autoritäärinen ja kuri tiukka.

Ajattelin, että voinhan mie haastaa itseäni muillakin tavoilla.

Ensimmäinen reaktioni oli, että mikset sie nyt vain voi mennä sivariin, onko se nyt niin iso juttu. 

Milja Suihko

Yliopistossa havahduin asepalveluksen epätasa-arvoisuuteen.

Aloin opiskella kansainvälistä politiikkaa Tampereen yliopistossa vuonna 2013. Luennoilla puhuttiin realismista, idealismista, englantilaisesta koulukunnasta ja muista teorioista. Ne pohtivat, millainen meidän maailmanjärjestyksemme on ja millä säännöillä se toimii.

Kaikkiin teorioihin liittyivät valta, rakenteet ja ne lainalaisuudet, joihin me uskomme.

Todella kiinnostuin aiheesta kuitenkin vasta henkilökohtaisen ihmissuhteen takia.

Silloinen elämänkumppanini harrasti taivaanrannan maalailua ja auktoriteettien vastustamista siinä määrin, että mun piti miettiä, joutuuko poikaystäväni vankilaan. Se tuntui vähän absurdilta.

Aseista kieltäytyminen oli hänelle periaate- ja yksilönvapauskysymys. Minun ensimmäinen reaktioni oli, että mikset sie nyt vain voi mennä sivariin, onko se niin iso juttu.

Tuli olo, että nyt alkaa tapahtua. Nyt olisi aika tehdä jotain ja osallistua keskusteluun.

Milja Suihko

Opiskeluaikoina uutisissa kerrottiin Norjan asevelvollisuusmallista. Heidän tasa-arvoiseen palvelusjärjestelmäänsä kutsutaan kaikki, ja osallistujat valitaan motivaation ja kyvykkyyden perusteella.

Tällaiset uutiset Suomen naapurimaasta saivat miettimään, olisiko meilläkin mahdollisuuksia kehittää puolustusjärjestelmäämme tasa-arvoisempaan suuntaan.

Eräänä aamuna luin aamupalapöydässä kummitätini luona Helsingin Sanomia.

Huomasin uutisen Helsingin hovioikeuden päätöksestä. Oikeus oli päättänyt vapauttaa henkilön, joka oli kieltäytynyt asepalveluksesta. Hän vetosi siihen, että jos jollain uskonnollisella vakaumuksella saa vapaalipun palveluksesta, niin miksei muita vakaumuksellisia perusteita hyväksytä.

Tuli olo, että nyt alkaa tapahtua. Nyt olisi aika tehdä jotain ja osallistua keskusteluun.

Milja Suihko
Milja Suihkon mielestä asepalveluksen pitäisi kohdella kaikkia yhdenvertaisesti.Antti Haanpää / Yle

Kirjoitin Hesariin mielipidekirjoituksen. Pallottelin sitä yhden ystäväni kanssa ja lähetin sen parille tutulle. Mp, kehtaako laittaa.

Kirjoitus julkaistiin noin viikon päästä (siirryt toiseen palveluun). Sain ihan kivasti viestejä tutuilta ja tuntemattomilta.

Keskustelin ihmisten kanssa ja kysyin tutuiltani ympäri Suomea, kiinnostavatko heitä maanpuolustus- ja tasa-arvokysymykset. Ensimmäisessä Facebook-ryhmässä oli 22 jäsentä, nyt aktiivisesti kampanjaa tekeviä ihmisiä on hieman yli kymmenen.

Varsinaisia päätavoitteita meillä on vain kaksi: asepalveluksen pitäisi kohdella kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti, eikä totaalikieltäytyjiä pitäisi rangaista.

Omaa maanpuolustusmallia meillä ei ole.

Jossain vaiheessa rupesimme kokoamaan sellaista, mutta huomasimme, että tutkimusta ja tietoa aiheesta on niin vähän, ettei se ehkä ole meidän paikkamme. Nettisivuille olemme nostaneet erilaisia yhteiskunnallisessa keskustelussa olleita vaihtoehtoja.

Uskon, ettei ole minun tehtäväni vastata ihan kaikkiin kysymyksiin, joita aiheesta voi esittää.

Milja Suihko

Olen perustanut kampanjan yksityishenkilönä ilman minkään tietyn järjestön tukea tai resursseja. Uskon, ettei ole minun tehtäväni vastata ihan kaikkiin kysymyksiin, joita aiheesta voi esittää. Kyllähän mie korkeakoulutettuna 25-vuotiaana naisena pystyn aika monia asioita tekemään, mutta ei mulla ole omaa tutkimuslaitosta.

Uskon, että kansalaisyhteiskunnan tehtävä on herättää keskustelua. Päätöksiä tekemään valittujen ihmisten tehtävä puolestaan on vastata muuttuvan tai muuttuneen yhteiskunnan tarpeisiin.

Kampanjan tavoitteita tukee nyt 14 eri järjestöä tai toimijaa. Eduskuntavaaliehdokkaista kymmenen prosenttia sitoutui kampanjamme tavoitteisiin.

Suomessa asuvana voin sanoa, että tiedän enemmän rauhasta kuin konfliktista.

Milja Suihko

En ole vielä käynyt armeijaa. Koska olen nainen, minun on hankalampi löytää tietoa eri palvelusmahdollisuuksista puolustusvoimien sisällä.

Eniten minua kiinnostavat kansainväliset valmiusjoukot, mutta niihin voi hakea vain kerran vuodessa. Haku on tammikuussa, ja siinä haetaan vuoden päästä alkavaan koulutukseen. Samaan aikaan ei myöskään voi hakea muihin joukkoihin.

Kansainvälisissä valmiusjoukoissa pääsisin paikkoihin, joihin mie en muuten pääse. Kansainvälinen työympäristö ja haastava koulutus myös tukisivat tulevaisuuden suunnitelmiani.

Suomessa asuvana voin sanoa, että tiedän enemmän rauhasta kuin konfliktista.

Mutta kattellaan syssymmällä."

Milja Suihko
Milja Suihko haluaa kansainvälisiin valmiusjoukkoihin.Antti Haanpää / Yle

- - -

Lue myös:

Jehovan todistajat ovat pian velvollisia suorittamaan ase- tai siviilipalveluksen – eduskunta kumosi vapautuslain

Kymmenisen totaalikieltäytyjää selvinnyt ilman tuomiota helmikuun jälkeen – Helsingin hovioikeuden ratkaisu johti oikeudelliseen "oravanpyörään"