Eduskunta toivottaa kansanedustajat tervetulleeksi vaalikaudelle 2019–2022, vaikka vaalit pidetään 2023 – miksi?

Eduskunnan tapa ilmaista vaalikauden kesto hämmensi tarkkasilmäisimmät uutisten seuraajat. Miksi vaalivuosi jää pois laskuista, eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola?

Vaalikausi
Eduskuntatalo Helsingissä.
Esko Jämsä / AOP

Eduskuntavaalit pidetään lähtökohtaisesti neljän vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna 2023.

Kuitenkin eduskunta jakoi vasta valituille kansanedustajille tällä viikolla tervetuliaislehtistä, joka on otsikoitu näin: Vaalikauden 2019–2022 aloitus, eduskuntatyöhön perehtyminen (siirryt toiseen palveluun). Esite on nähtävissä eduskunnassa ja vilahti myös tv-uutisissa 20. huhtikuuta.

Mistä on kyse?

Onko tekijöiltä unohtunut, että vaalikausi jatkuu näillä näkymin vielä viidennen kalenterivuoden puolelle?

Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola ja viestintäjohtaja Marjo Timonen tyynnyttelevät hämmennystä.

– Perehdyttämislehtisessä ei ole virhettä, sillä alkava vaalikausi on 2019-2022 eli neljä vuotta, Paavola vastaa sähköpostitse.

– Kyllä aikajana esitteessä on aivan oikein, myös Timonen toteaa.

Mutta onko nyt siis meneillään vaalikausi 2019–2023 vai 2019–2022?

.

Esitteestä "vaalikauden 2019-2022 aloitus, eduskuntatyöhön perehtyminen".
Kuva esitteestä "vaalikauden 2019-2022 aloitus, eduskuntatyöhön perehtyminen"eduskunta.fi

Kumpikin muotoilu on oikein, mutta niillä viitataan samaan asiaan eri näkökulmista.

Ensinnäkin vaalikausi tarkoittaa kaksien vaalien välistä aikaa.

Koska vaalikausi ulottuu viidelle kalenterivuodelle, ellei poikkeuksellisesti järjestetä ennenaikaisia vaaleja, on yleisesti perusteltua puhua esimerkiksi vaalikausista 2007–2011, tai 2019–2023.

Toisaalta vaalikausi tarkoittaa neljiä valtiopäiviä.

Eduskunnan käytäntö on, että valtiopäivät nimetään alkamisvuotensa perusteella, samaan tapaan kuin vuodenvaihteen yli jatkuvat urheilun kisakaudet.

– Nyt aloitetaan valtiopäivät 2019, ensi vuoden helmikuussa 2020, sitten 2021 ja valtiopäivät 2022 jatkuvat huhtikuulle 2023, Timonen kertoo.

Tämä on osuvampi tapa ilmaista asia silloin, kun puhutaan eduskunnan työjärjestyksestä ja kansanedustajien työstä.

Siksi torstaina alkaa myös vaalikausi 2019–2022.

Vaalikauden viimeisiä valtiopäiviä kutsutaan pitkiksi valtiopäiviksi. Ne antavat samalla nimityksen eduskunnan vaalikauden kestolle.

Uudet valtiopäivät avataan torstaina 25. huhtikuuta. Vaalien jälkeiset valtiopäivät taas ovat aina kestoltaan lyhyemmät kuin sitä seuraavat muut vaalikauden valtiopäivät.

Juttua korjattu 24.4.: Viimeiset eli pitkät valtiopäivät eivät ala syksyllä vaan kevätkaudella kuten muutkin, lauseesta poistettu sana syksyllä.