Etelä-Suomessa on juuri nyt paras hetki poimia villiyrttejä – Tässä vinkit ilmastoystävällisen lähiruoan keräämiseen

Suurin osa villiyrteistä on maukkaimmillaan alkukeväästä.

villiyrtit
Nuoria vuohenputkia maassa ja puuvatiin kerättynä.
Vuohenputkesta hyödynnetään nuoret lehdet. Sitä voi syödä kypsennettynä tai sellaisenaan salaatissa.Anna Nyman

Kevät on vasta alullaan ja lumen alta paljastunut maa vielä ruskeanharmaa, mutta tarkkasilmäinen osaa jo etsiä satokauden ensimmäisiä antimia.

– Täällä etelässä villiyrttejä puskee jo esiin sieltä täältä. Kevät on niiden kulta-aikaa, biologi ja yrttineuvoja Anna Nyman toteaa.

Suomeen ennustetut lähipäivien lämpimät säät nopeuttavat kevään tuloa, ja varsinkin aurinkoiset, etelään suuntautuvat rinteet alkavat vihertää.

Alkukeväästä villiyrttien kerääminen on helppoa, sillä esiin nousevat ensimmäiset kasvit erottuvat selvästi. Nyman opastaa poimimaan esimerkiksi nokkosta, vuohenputkea (siirryt toiseen palveluun), voikukkaa, litulaukkaa (siirryt toiseen palveluun) ja peltokanankaalia (siirryt toiseen palveluun). Suurin osa villiyrteistä on nyt maukkaimmillaan.

– Ne kitkeröityvät kasvun myötä. Toisaalta tietyillä kasveilla satokausi jatkuu pitkälle syksyyn, ja varsinkin mausteyrteissä voimakkaampi maku on vain hyvä juttu, Nyman sanoo.

Poimittu nuori nokkonen
Nokkonen sisältää runsaasti A-, E-, K- ja C-vitamiineja sekä paljon magnesiumia, rautaa ja kalsiumia.Anna Nyman

Ilmaista, tasa-arvoista ja ilmastoystävällistä ruokaa

Biologiksi opiskellut Anna Nyman löysi villiyrtit kiinnostuttuaan opiskeluaikana ravitsemuksesta.

– Olin ihan ällikällä päähän lyöty, että miksi näitä ei käytetä tämän enempää. Villiyrtit ovat ilmaista ja ilmastoystävällistä lähiruokaa. Ne ovat myös tasa-arvoista ruokaa, sillä jokaisella on mahdollisuus käydä poimimassa näitä.

Villiyrttejä käytetään samaan tapaan kuin muitakin yrttejä. Esimerkiksi nokkosesta voi tehdä keittoa, pestoa, muhennoksia ja piirakoita. Nuoret voikukanlehdet taas sopivat hyvin esimerkiksi salaattiin rucolan tilalle.

Voimakkaamman makuisia kasveja, kuten Nymanin lempiyrttiä siankärsämöä, voi käyttää mausteiden tapaan marinadeihin ja salaatin päälle ripoteltuna.

– Siankärsämö on monikäyttöinen. Sillä voi maustaa ruokia, tehdä ihonhoitotuotteita ja siankärsämöstä haudutettu juoma on todella tehokas flunssalääke.

Nyman opastaa aloittelijaa tutustumaan ensimmäiseksi helppoihin kasveihin kuten nokkoseen ja voikukkaan, koska niillä ei ole myrkyllisiä näköislajeja.

– Nokkosen voi sekoittaa valkopeippiin, mutta myös se on syötävä kasvi.

Lisäksi aloittelijalle helppoja villiyrttejä ovat kuusenkerkkä ja koivunlehdet, mutta niiden poimimiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Nyman järjestää oman yrityksensä kautta villiyrttikursseja, joissa hän kertoo käyvänsä tilanteesta riippuen läpi 10–20 kasvia.

– Mutta jos omin päin lähtee keräämään, niin silloin suosittelisin aluksi tutustumaan näihin helppoihin.

Hajurako liikenteeseen

Villiyrttien keräämisessä täytyy huomioida myös se, mistä kasveja poimii. Teollisuusalueita on vältettävä, eikä yrttejä saa poimia liian läheltä vilkasliikenteisiä teitä.

Nyman sanoo, että pääkaupunkiseudulla vilkasliikenteiseen tiehen on syytä jättää väliä noin 200 metriä. Maaseudulla riittää 25–50 metriä. Oma piha voi olla hyvä paikka kerätä yrttejä.

– On vain huomioitava, että jos käyttää puutarhatöissä bensaleikkuria, niin ei kannata poimia sellaisista kohdista, missä on huristellut sillä bensaleikkurilla.

Muita hyviä keräyspaikkoja ovat tietenkin metsät ja puistot, mutta myös saaret.

– Pääkaupunkiseudulla on paljon saaria, joihin kulkee reittiveneitä. Siellä pääsee jo hyvin karkuun liikenteen aiheuttamaa haittaa, Nyman vinkkaa.

Lue myös:

Tyttären sairaus sai Tara Langen hurahtamaan vihermehuihin – oma suosikki on "nurmikkolitku"

Santeri Hämäläinen: Villinä yrteistä