Katalaaniäänestäjä pettyi perinteisiin puolueisiin ja kannattaa nyt äärioikeistoa – "Vain he voivat palauttaa Espanjan espanjalaisille"

Espanjassa pidetään ensi sunnuntaina parlamenttivaalit. Parlamenttiin on ensi kertaa nousemassa myös äärioikeistolainen Vox-puolue.

Espanjan politiikka
Francina Viñals ei pidä Vox-puoluetta äärioikeistolaisena. Hänen mielestään se on ainoa puolue, joka ajaa espanjalaisten etua.
Francina Viñals ei pidä Vox-puoluetta äärioikeistolaisena. Hänen mielestään se on ainoa puolue, joka ajaa espanjalaisten etua.Maija Salmi / Yle

BARCELONA "Emme ole fasisteja, olemme espanjalaisia ja katalaaneja!"

On vuosi 2017, ja käynnissä on Espanjan yhtenäisyyttä vaativa mielenosoitus. Väkijoukko huutaa iskulauseita ja heiluttaa Espanjan lippuja.

Mielenosoitus on seurausta Kataloniassa järjestetystä, Espanjan perustuslain vastaisesta itsenäisyysäänestyksestä. Sen tuloksena Katalonia julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi.

Kaikki eivät Kataloniassa itsenäisyyttä kuitenkaan kannata.

Mielenosoittajien joukosta erottuu pieni vaalea nainen, syntyperäinen katalaani Francina Viñals, joka puhuu mielellään medialle.

– Osoitamme mieltä, koska olemme väsyneitä siihen, että separatistit haluavat rikkoa Katalonian. Katalonia kuuluu Espanjalle, jonka tulee olla yhtenäinen valtio, Viñals julistaa väkijoukon hurratessa hänen takanaan.

Muutamassa vuodessa on tapahtunut paljon, mutta toisaalta ei mitään.

Osa itsenäisyysäänestystä masinoineista poliitikoista ja kansalaisaktivisteista istuu vankilassa, ja parhaillaan on käynnissä oikeudenkäynti heitä vastaan.

Katalonian kaduilla on nähty lukuisia itsenäisyyttä vaativia protesteja. Asuntojen parvekkeille kiinnitettyjen Katalonian lippujen seuraksi on ilmestynyt kylttejä, joissa vaaditaan poliittisten vankien vapauttamista.

Katalaanit osoittivat mieltä Madridissa maaliskuussa.
Katalaanit osoittivat mieltä Madridissa maaliskuussa. Maija Salmi / Yle

Poliittisiksi vangeiksi Katalonian separatistit kutsuvat vankilassa istuvia itsenäisyysjohtajiaan.

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez on yrittänyt neuvotella katalaanien kanssa, mutta ratkaisua kriisiin ei ole löydetty. Katalonian aluejohdolle kelpaa vain itsenäisyys ja äänestys siitä. Sitä Sánchez ei ole ollut sallimassa missään vaiheessa. Umpisolmu Katalonian ja Espanjan keskushallinnon välillä on kiristynyt entisestään.

Katalonian kriisi on satanut äärioikeistolaista agendaa ajavan Vox-puolueen laariin. Se ei saanut viime vaaleissa yhtään paikkaa parlamenttiin. Alkuvuodesta pidetyissä Andalusian aluevaaleissa puolue sen sijaan sai noin 11 prosentin kannatuksen.

Tulevana sunnuntaina pidettävissä parlamenttivaaleissa Voxin kannatus voi mielipidemittausten mukaan nousta jopa 12 prosenttiin tai ylikin.

Kaksi vuotta myöhemmin tapaan Francina Viñalsin barcelonalaisessa kahvilassa.

Aiemmin keskustaoikeistolaista Partido Popularia kannattanut eläkeläisrouva on nyt siirtynyt Voxin kannattajaksi.

Syy on selvä.

– Partido Popular petti meidät Espanjan yhtenäisyyttä kannattavat katalaanit, hän sanoo ja toivoo, että seuraava hallitus ottaisi käyttöön artiklan 155 eli peruuttaisi Katalonian itsehallinnon pysyvästi.

Viñals on epätyypillinen katalaani, sillä Voxin kannatus on ymmärrettävästi Kataloniassa alhaisempaa kuin muualla Espanjassa. Kaikki katalaanit eivät kannata itsenäisyyttä, mutta suurin osa näyttää tilastojen valossa kannattavan ainakin äänestystä itsenäisyydestä.

Viñals asuu Barcelonan kupeessa sijaitsevassa Bellaterrassa, vauraalla alueella, jonka asukkaista suurin osa on separatisteja. Moni Espanjan yhtenäisyyttä kannattava katalaani ei halua julkisesti tunnustaa vastustavansa itsenäisyyttä, etenkään Bellaterran kaltaisilla alueilla.

Viñals on poikkeus.

– Aina kun näen itsenäisyyttä vaativia graffiteja kaduilla, käyn peittämässä ne, hän sanoo ja näyttää kuvia, joissa hän spreijaa punaisella maalilla peittoon separatistien käyttämiä keltaisia symboleita.

Viñals kertoo peittävänsä itsenäisyyttä vaativat graffitit aina, kun hän sellaisia näkee.
Viñals kertoo peittävänsä itsenäisyyttä vaativat graffitit aina, kun hän sellaisia näkee.Maija Salmi / Yle

Vox-puolueen menestys ei johdu kuitenkaan pelkästään Katalonian kriisistä.

Espanjassa viime vuosina tuulta alleen saanut feministiliike on aiheuttanut espanjalaisissa vastareaktion. Sekin on hyödyttänyt Voxia, joka kannattaa perinteisiä arvoja ja ajaa muun muassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan lakipykälän lakkauttamista.

Puolue vastustaa myös aborttia ja homoseksuaalien oikeuksia. Monet sen ehdokkaista ovat antaneet ihailevia lausuntoja Espanjan edesmenneestä oikeistodiktaattorista Francisco Francosta.

Viñals kertoo seisovansa sataprosenttisesti Voxin puolueohjelman takana. Hän ei pidä puoluetta äärioikeistolaisena eikä liioin naisvihamielisenä.

– Aborttia vastustan, koska olen harras katolilainen. Ihmettelen, miksi esimerkiksi raiskatut naiset eivät mene heti lääkäriin raiskauksen tapahduttua, jotta raskaus voidaan estää. En näe raiskatuksi tulemista perusteena abortille, hän sanoo.

Francon hirmutekoja on Viñalsin mielestä liioiteltu. Hän toivoisi, että historia jätettäisiin rauhaan.

– Espanja on paljosta velkaa Francolle. Hän loi tänne infrastruktuurin ja herätti Espanjan henkiin. Ilman Francoa hanasta ei tulisi vettä, Viñals perustelee.

”Vain fasistit kannattavat vallankaappausta” todettiin Espanjan yhtenäisyyttä vaativien katalaanimielenosoittajien kyltissä viime syksynä.
"Vain fasistit kannattavat vallankaappausta", todettiin Espanjan yhtenäisyyttä vaativien katalaanimielenosoittajien kyltissä viime syksynä.Maija Salmi / Yle

Vox ajaa lisäksi tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Puolue haluaisi muun muassa pystyttää Afrikan rannikolla sijaitsevien Espanjan erillisalueiden Ceutan ja Melillan rajoille entistä korkeammat raja-aidat ja kieltää Välimereltä pakolaisia pelastavat alukset.

– Miksi tänne tulevilla maahanmuuttajilla on upouudet kännykät? Viñals kysyy.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Vox saa noin 30 paikkaa Espanjan 350-paikkaiseen parlamenttiin.

El País -lehden sunnuntaina julkaiseman gallupin (siirryt toiseen palveluun) mukaan PSOE eli pääministeripuolue sosialistit nousisi Espanjan parlamentin suurimmaksi puolueeksi. Se saisi gallupin mukaan 129 paikkaa ja mittauksessa toisena oleva Partido Popular 78.

Kolmantena olisi liberaali Ciudadanos 46 paikalla ja neljäntenä vasemmistolainen Unidos Podemos 35 paikalla.

Valtasuhteet voivat tosin muuttua vielä, sillä Espanjassa moni tekee äänestyspäätöksen vasta vaalipäivänä. Epävarmojen äänestäjien lisäksi esimerkiksi perinteisesti laiskasti äänestävien nuorten äänet ovat avainasemassa.

Lähes varmaa on, että mikään puolue ei saa parlamenttiin yli puolta paikoista, eli luvassa on koalitiohallitus. Kaksipuoluejärjestelmään tottuneessa Espanjassa ei ole totuttu koalitiohallituksiin, mikä povaa jo nyt hankalia hallitusneuvotteluja.

Jos näin käy, vaalien jälkeinen poliittinen tilanne noudattelisi monen muunkin EU-maan vaaleissa viime aikoina nähtyä tasaista asetelmaa.

Espanjan vaalit ovat viimeiset Euroopassa ennen toukokuisia eurovaaleja. Siksi niiden tulosta on pidetty suunnannäyttäjänä myös EU-vaalien kannalta.

Korjaus 23.4. klo 15.16: Korjattu, että sosialistit nousisivat El Paísin gallupin mukaan suurimmaksi puolueeksi. Tällä hetkellä kansanpuolue Partido Popular on Espanjan parlamentin suurin ryhmä.

Lisää Euroopan vaaleista:

Analyysi: Eurooppa ei pysähdy vaikka suomalaispoliitikot jämähtäisivätkin riitelemään hallituksensa kokoonpanosta

Viron reformipuolue yllättyi vaalivoitosta – hallitusneuvotteluista on tulossa tiukat

Ruotsin vaalitulos: porvareille ja punavihreille tasapeli, ruotsidemokraatit kolmanneksi – Neljä huomiota vaalituloksesta