Kainuussa ylläpidetään ikivanhaa kulttuuriperintöä laulamalla runoja

Kaksi vuotta sitten toteutettu valtakunnallinen Runolaulupäivä saa jatkoa tänä vuonna.

Kajaani
Pekka Huttu-Hiltunen katsoo yleisöä ja laulattaa runolauluja.
Pekka Huttu-Hiltunen esiintyi kaksi vuotta sitten Suomussalmella.Nadja Mikkonen

Kajaanissa virittäydytään runonlaulutunnelmaan parin vuoden tauon jälkeen.

– Meillä suomalaisilla on edelleen olemassa katkeamaton kosketus vanhaan lauluperinteeseen, josta voimme olla ylpeitä. Laulutapaa on syytä myös aktiivisesti ylläpitää, ja tähän runolaulupäiväkin tähtää, kertoo ohjaaja Pekka Huttu-Hiltunen tiedotteessa.

Kajaanin ryhmä on harjoitellut nimenomaan tämän alueen runolauluja. Yleisötilaisuudessa useat kajaanilaiset runolaulun harrastajat pääsevät esiintymään yhdessä ohjaajansa Pekka Huttu-Hiltusen kanssa. Tilaisuudessa Huttu-Hiltunen kertoo myös yleisölle runolaulusta nykypäivänä.

– Runolaulun merkitys on niin suuri, että sitä voidaan kutsua myös kulttuurimme kivijalaksi. Se on säilyttänyt ja uusintanut kulttuurista tietoa, ja samalla on säilynyt myös meidän kielemme, jatkaa Pekka Huttu-Hiltunen.

Runolaulu on hyväksytty Suomen aineettoman kulttuuriperinnön listalle ja sitä haetaan myös UNESCO:n kansainväliselle listalle.

Kajaanissa virittäydytään runonlaulutunnelmaan Raatihuoneella 24. huhtikuuta. Varsinaisena runolaulupäivänä, eli 25. huhtikuuta tapahtuu vuorostaan Ristijärvellä, Suomussalmella ja Kuhmossa, joissa on tapahtumia runonlauluun liittyen.

Kainuun runolaulupäivän järjestävät yhteistyössä Runolaulu-Akatemia, Juminkeko ja Elias Lönnrot-seura.

Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä! (siirryt toiseen palveluun)