Kaksostyttöjen geenimanipulaatiosta syntyi skandaali, nyt Kiina kiristää lakejaan – Suomalaistutkija: Koeputkihedelmöityskin pelotti aluksi

Uusi laki kiristää ehtoja, mikä on hyvä asia, sanoo tutkija Kirmo Wartiovaara. Eri asia on kuitenkin, pitääkö geenimuokkauksesta huolestua, hän lisää.

perinnöllisyystiede
Petrimaljalta tutkitaan mikroskoopilla CRISPR-Cas9 prosessia.
Petrimaljalta tutkitaan mikroskoopilla CRISPR-Cas9 prosessia.Gregor Fischer / AOP

Kiina on kiristämässä lainsäädäntöään, joka koskee ihmisen geenien ja alkioiden tutkimusta. Kiinan kansankongressi on saanut käsiteltäväkseen muutosta koskevan lakiluonnoksen.

Hankkeen taustalla on kansainvälinen kohu, joka syntyi kiinalaistutkija He Jiankuin kerrottua viime marraskuussa, että hän on muokannut kaksostyttöjen geenejä keinohedelmöityksen yhteydessä niin, etteivät he voi saada hi-virusta. Hän käytti muokkauksessa Crispr- tai tarkemmin Crispr-Cas9-nimellä tunnettua tekniikkaa, jonka kehittäminen on helpottanut huomattavasti geenien muokkaamista.

He kertoi muokanneensa useiden muidenkin ihmisalkioiden geenejä hedelmällisyyshoitojen yhteydessä. Marraskuussa syntyneet sisarukset olisivat kuitenkin ainoat tähän mennessä syntyneet.

He Jiankui
Kiinalaistutkija He JiankuiAlex Hofford / EPA

Hen väitettä ei ole vahvistettu riippumattomilta tahoilta, mutta monet asiantuntijat – Kiinassa ja maailmalla – ovat tyrmänneet alkioiden perimän muokkaamisen täysin sopimattomana toimintana.

Tällaisen toiminnan riskejä on muun muassa se, ettei kukaan voi tietää seurauksia, kun muunneltu perimä siirtyy tuleville sukupolville. Geenien muuntelun on arveltu myös voivan aiheuttaa esimerkiksi syöpää.

Kohu johti siihen, että Kiinan viranomaiset käynnistivät selvityksen Hen toimista ja määräsivät hänet keskeyttämään tutkimuksensa. Uusin askel on tuore lakiluonnos, joka edellyttää tällaisten hankkeiden aiempaa perusteellisempaa selvitystä ja tiukempaa säätelyä.

Jatkossa hankkeet on esimerkiksi hyväksytettävä korkeammilla tahoilla ja eettisissä komiteoissa. Potilaiden on myös saatava riittävästi tietoa siitä, mihin he ovat ryhtymässä.

Wartiovaara: En ihan kauheasti pelkää

Reaktio Hen tapaukseen on ollut voimakas sekä Kiinassa että maailmalla, vahvistaa geenimuokkaukseen perehtynyt perinnöllisyyslääkäri Kirmo Wartiovaara.

Hän sanoo kaikkien tuntemiensa kiinalaistutkijoidenkin olleen kauhistuneita.

– Toisaalta tunnen vain hyvin pienen osan kiinalaistutkijoista, hän lisää.

Myös virallinen Kiina reagoi voimakkaasti. Se huolestui siitä, että Kiina joutui tapauksen takia huonoon valoon maailmalla. Uusi laki kiristää ehtoja, mikä on hyvä asia, uskoo Wartiovaara.

Eri asia on, pitääkö geenimuokkauksesta huolestua. Mikä on kamalinta, mitä voi tapahtua? Saako Kiina nyt maailman parhaan jalkapallojoukkueen, Wartiovaara kysyy. Tai aletaanko Kiinassa tuottaa lihaksikkaampia ihmisiä? Frankensteineja?

– En ihan kauheasti pelkää, hän vastaa kysymyksiinsä.

Ihmissukupolvi on niin pitkä, että muutos tulee hitaasti. Wartiovaara antaa esimerkin: Eero Mäntyrannalla oli hemoglobiiniin liittyvä geenimuunnos, jonka ansiosta hän oli hyvä hiihtäjä. Samantasoisten hiihtäjien tuottaminen edellyttäisi monia koekappaleita. Jos Kiinassa tällaiseen yritykseen uhrattaisiin miljoona ihmistä, voisi yksi onnistuakin, Wartiovaara sanoo.

– Ylimaallisen älykkäitä ihmisiä emme edes osaa tehdä.

Wartiovaara myöntää toki, että tällaisiin touhuihin liittyy eettisiä ja ihmisoikeusongelmia. Mikä olisi esimerkiksi koekaniineiksi suostuvien tai suostuteltujen asema?

Uusia hoitoja pidetään usein vaarallisina

Wartiovaaran mielestä ihmisellä on nyt käytössään uusi työkalu, ja nyt kannattaa selvittää, mihin kaikkeen sitä voi käyttää.

On hänen mielestään hyvä, että asiaa pidetään esillä. Tällainen synnyttää kuitenkin helposti kohujuttuja kolmipäisistä vauvoista. Helposti käy niin, että puolet väestä huutaa "ei" – ja loput kehottavat pohtimaan, mihin sitä voisi käyttää.

– Koeputkihedelmöitystäkin pidettiin kamalana asiana, kun se tuli. Tästäkin voi tulla hyvä juttu. On tärkeää, että geenimuuntelusta puhutaan ja sitä pidetään näkösällä.

Kirmo Wartiovaara
Kirmo WartiovaaraKirmo Wartiovaara

Wartiovaara myöntää, että lääketieteessä kehitettyjä uusia hoitoja saatetaan pitää – syystäkin – vaarallisina. Hoidot kehittyvät kuitenkin esimerkiksi silloin, kun ihminen, joka tietää kuolevansa viiden vuoden kuluttua, päättää kokeilla uutta hoitoa, vaikka siihen sisältyykin muutaman prosentin kuolemanriski.

Wartiovaara korostaa, että ylivoimainen osa geenimuutoksista tehdään muihin kuin periytyviin soluihin. Eli vaikka sivuvaikutuksia olisikin, eivät ne periydy jälkipolville.

Geenimuuntelu ei ole uusi asia

Ihminen on iät ajat pyrkinyt muokkaamaan geenejä esimerkiksi kasveja jalostaessaan.

Wartiovaara huomauttaakin, että taloudellisesti suurimmat vaikutukset geenimuuntelulla tulevat tapahtumaan ruoantuotannossa. Kaikki ruokamme kasveista eläimiin pohjautuu geeneihin, ja niiden ominaisuuksia voidaan parantaa.

– Tai mitäpä jos mänty kasvaisi prosentin nykyistä nopeammin? Taloudelliset vaikutukset olisivat valtavia, Wartiovaara sanoo.

Ennen kasvien ja eläinten ominaisuuksien parantaminen oli hidasta, mutta tässäkin suhteessa Crispr-Cas9-tekniikka on vallankumouksellinen – sen ansiosta muutokset nopeutuvat aivan merkittävästi.

Geenisaksiksikin kutsuttu Crispr-Cas9-menetelmä tuli käyttöön vuonna 2012. Se on mullistanut geenihoidon täydellisesti.

Wartiovaaran mukaan ero vanhoihin menetelmiin on kuin kirjoituskoneella ja tekstinkäsittelyohjelmalla.

– Jos paksun keittokirjan yhtä reseptiä haluaa korjata vähän, pitää ainakin kyseinen sivu kirjoittaa kokonaan uudelleen. Tekstinkäsittelyohjelmalla korjaus on paljon helpompaa. Pitää vain viedä kursori oikeaan paikkaan.

Designlapsia vai ratkaisu nälänhätään? Perimän saksiminen Crispr-tekniikalla on geenimuuntelun seuraava aste, ja se on jo otettu

Muokkaisitko geenejäsi ulkonäkösi parantamiseksi? Se voi olla mahdollista, mutta onko se luvallista?