Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Lihansyönnillä ei ole tulevaisuutta

Nykyinen ruokavalio on tullut tiensä päähän. Suomen maataloudella on mahdollisuus nousta kasvisruoan globaaliksi edelläkävijäksi, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.

lihateollisuus
Joona-Hermanni Mäkinen
Laura Railamaa

Presidentti Niinistö piti puheen väistyvälle eduskunnalle (siirryt toiseen palveluun) ja muistutti tiedeyhteisön synkästä varoituksesta. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttää globaalisti rajuja päästövähennyksiä seuraavan vuosikymmenen aikana. Se edellyttää vahvoja toimia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.

Ruoantuotanto on päästöiltään merkittävimpiä teollisuudenaloja, ja sen päästöt kasvavat tasaisesti. Asiantuntijoiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) maatalouden päästöjen leikkaaminen on yhtä tärkeää kuin fossiilisista polttoaineista luopuminen.

Liha ja maito ovat ympäristölle erityisen haitallisia.

Ruokatuotteiden ympäristövaikutukset vaihtelevat suuresti. Liha ja maito ovat ympäristölle erityisen haitallisia. Niiden tuotanto käyttää peräti 83 prosenttia maatalousmaasta, mutta kattaa vain 18 prosenttia ihmisten kuluttamista kaloreista (siirryt toiseen palveluun). Maa-alan haaskaamisen lisäksi lihatuotanto on merkittävä kasvihuonekaasujen aiheuttaja, tuhlaa niukkoja vesivaroja ja lisää merien ja järvien rehevöitymistä (siirryt toiseen palveluun).

Koska lihankulutus (siirryt toiseen palveluun) lisääntyy ja maapallon väestö kasvaa, nykyisessä ruokavaliossa pitäytyminen lähes kaksinkertaistaisi ruoan ympäristöhaitat (siirryt toiseen palveluun) vuoteen 2050 mennessä.

Yksikään tuntemani ihminen ei kestäisi nähdä omaa lemmikkieläintään edes hetkeä tehotuotannon oloissa.

Lihantuotannon epäeettisyys on yksiselitteinen asia, jossa on hyvin vähän harmaita alueita – jopa riippumatta sen katastrofaalisista vaikutuksista planeetalle. Maailmanlaajuisesti kymmeniä miljardeja herkkiä ja älykkäitä eläimiä kohdellaan kaltoin. Yksikään tuntemani ihminen ei kestäisi nähdä omaa lemmikkieläintään edes hetkeä tehotuotannon oloissa. Elävän olennon kiduttaminen onkin yksinkertaisesti väärin. Kyseessä on yksi teollisen yhteiskunnan suurista moraalisista epäonnistumisista.

Vaihtoehtoja onneksi on. Ravinnontuotannossa syntyvien päästöjen määrä voitaisiin jopa puolittaa siirtymällä kasviksista koostuvaan ruokavalioon (siirryt toiseen palveluun). Tämä hillitsisi merkittävästi ilmastonmuutosta ja auttaisi luonnon moninaisuuden suojelua.

Arvostetussa brittiläisessä lääketieteen lehdessä The Lancetissa julkaistiin vastikään suuren kansainvälisen tutkimusryhmän raportti tulevaisuuden ruokavaliosta (siirryt toiseen palveluun). Kolme vuotta kestäneen prosessin aikana käytiin läpi tuhansia alan tutkimuksia. Raportin mukaan lihapainotteisella ruokavaliolla ei ole tulevaisuutta. Erityisesti naudanlihan ja maidon yhä kasvava kulutus on saatava pian taittumaan. Tämän lisäksi hävikkiä on karsittava, veden- ja maankäyttöä on tehostettava ja ravinteiden, kuten typen ja fosforin, käyttöä on vähennettävä.

Kasviproteiini on markkinoilla altavastaajan asemassa, vaikka sen pitäisi olla selvästi halvin vaihtoehto.

Mikään tästä ei onnistu ilman vahvaa poliittista ohjausta. Markkinatalous suorastaan käskee lisäämään päästöjä, koska lihansyönnin ja -tuotannon haitat eivät näy lihan hinnassa. Kasviproteiini on markkinoilla altavastaajan asemassa, vaikka sen pitäisi olla selvästi halvin vaihtoehto.

Punaista lihaa kuljetetaan Suomeen tuhansia tonneja Brasiliasta ja Uudesta-Seelannista, koska kasvihuonepäästöt eivät sisälly hintoihin. Kaiken lisäksi lihatuotantoa tuetaan runsaasti julkisin varoin. Lihasta on tehty keinotekoisen halpaa.

Punaiselle lihalle ja muulle ympäristöä kuormittavalle ruoalle tarvitaan haittavero (siirryt toiseen palveluun). Maailmanpankin mukaan kestävän kehityksen verouudistuksella voidaan korjata hintoja ja luoda työpaikkoja (siirryt toiseen palveluun). Maataloustuet on siirrettävä ilmastoystävällisempään tuotantoon. Kasviproteiinien tutkimukseen ja tuotekehittelyyn on investoitava paljon enemmän.

Ilmaston kannalta vegaaninen ruokavalio, jossa ei syödä mitään eläinperäistä, on esimerkillinen.

Julkiset hankinnat ovat avainasemassa. Sairaalat, koulut ja muut julkiset tahot ostavat sadoilla miljoonilla euroilla ruokaa (siirryt toiseen palveluun) vuosittain. Painottamalla hankinnoissa ympäristövastuuta voidaan lisätä kasvisruoan kysyntää.

Suomen maataloudella on mahdollisuus nousta terveellisen ja ilmastoystävällisen kasvisruoan globaaliksi edelläkävijäksi. Perinteiset viljelykasvit kaura, herne ja härkäpapu ovat hyviä proteiinin lähteitä, ja niiden viljely ja jatkojalostus on Suomessa helppoa.

Ilmaston kannalta vegaaninen ruokavalio, jossa ei syödä mitään eläinperäistä, on esimerkillinen. Sen hiilijalanjälki on noin puolet verrattuna tavalliseen länsimaiseen ruokavalioon (siirryt toiseen palveluun). Pieni määrä suomalaisia on jo valinnut tämän tien, ja heitä tulisi siitä arvostaa.

Ruokateollisuus ei muutu hetkessä, eivätkä kaikki siirry lähivuosina vegaaneiksi. Vähempikin riittää.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on ehdottoman tärkeää vähentää punaisen lihan ja maitotuotteiden kulutusta. Naudan ja porsaan voi korvata kasviproteiineilla, kotimaisella kalalla, kanalla ja kalkkunalla. Kanan syöminen on ilmastolle punaista lihaa parempi, mutta se ei oikeuta tuotantoeläinten kasvattamista järkyttävissä oloissa. Maidon taas voi vaihtaa helposti kaurajuomaan. Kasvisten, marjojen ja palkokasvien syömistä tulisi lisätä runsaasti.

Muutoksen suunta on tiedossa. Tulevaisuuden ruoka on terveellisempää ja ympäristöystävällisempää. Eikä se sisällä juurikaan lihaa.

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

Aiheesta voi keskustella klo 16.00 asti.

26.4.2019 klo 9.20: Kolumnista korjattu sana viljelysmaa muotoon maatalousmaa.

6.5.2019 klo 16.24: Virke "Ravinnontuotannossa syntyvien päästöjen määrä voitaisiin jopa puolittaa siirtymällä kasvispainotteiseen ruokavalioon”, korjattu muotoon "Ravinnontuotannossa syntyvien päästöjen määrä voitaisiin jopa puolittaa siirtymällä kasviksista koostuvaan ruokavalioon”.