Kymmenet cityjoutsenet hengailevat keskellä kaupunkia Kajaanissa: "Joutsenet tulevat melkein syömään kädestä"

Joutsenet lähtevät muuttomatkalle vain pakon edessä. Kajaanissa joutsenet talvehtivat keskustassa, koska ruokaa on jatkuvasti tarjolla.

joutsenet
Laulujoutsen ojentaa kaulaansa ja levittää siipiään uidessaan joessa.

KajaaniKaupungin keskustassa, Kajaaninjoella on käynnissä varsinainen näytelmä.

Joessa uivat laulujoutsenet vähät välittävät kaupungin melusta – ohi ajavista autoista, katuja puhdistavista koneista tai läheisestä puistosta kuuluvasta raivaussahan äänestä.

– Ne tappelevat ja kuhertelevat, kajaanilainen luontokuvaaja ja lintuharrastaja Jouni Ruuskanen naurahtaa.

Pari joutsenta nousee majesteetillisesti lentoon veden pinnasta. Aikuiset linnut kaartavat kauemmaksi katselemaan pesintäpaikkoja.

Viiden harmaakaulaisen joutsenen kopla jatkaa nahistelua joessa.

– Tämä porukka on pysynyt ihmeesti yhdessä koko talven. Poikaset ovat saaneet lähtöpassit emolinnuilta ja uivat nyt omana porukkana. Ne haastavat kovasti riitaa muiden kanssa, niillä on jo aikuisten tavat, Ruuskanen sanoo.

Laulujoutsenet uivat joessa.
Laulujoutsenet viihtyvät Kajaaninjoella. Ne eivät näytä häiriintyvän kaupungin melusta.Mimmi Nietula / Yle

Tällä hetkellä Kajaaninjoella voi nähdä vielä parikymmentä joutsenta, mutta kevään aikana niitä on ollut parhaimmillaan yli sata. Ensimmäiset paluumuuttajat saapuivat Kajaanissa talvehtineiden joutsenten joukkoon maaliskuun alussa.

Kajaaninjoelle niitä houkuttelevat vapaana virtaava vesi sekä sinisorsien talviruokintapaikka. Kaupunkilaiset ovat seuranneet keskustassa viihtyviä joutsenia jo kolmen talven ajan.

Joutsenet ovat oppineet, että sorsien ruokintapaikalla riittää sapuskaa myös niille.

– Ne oikein huutavat, että ala jo tulla, kun jyviä on tuotu paikalle. Tänä talvena tässä oli jouluun asti 34 joutsenta, mutta vuodenvaihteen ilotulitus karkotti niistä osan ja jäljelle jäi 13 joutsenta, Jouni Ruuskanen kertoo.

Joutsenet viihtyvät lähellä synnyinpaikkaansa

Sinisorsia talvehtii monien kaupunkien sulapaikoissa, mutta keskellä kaupunkia talvehtivat laulujoutsenet ovat harvinainen näky. Valtaosa Suomessa pesivistä laulujoutsenista talvehtii Etelä-Ruotsissa, Tanskan salmissa ja Pohjanmeren ympäristössä.

Jäätilanteen salliessa osa joutsenista jää Suomeen, lähinnä Lounais-Suomeen ja erityisesti Ahvenanmaalle, missä talvehtii satoja joutsenia.

– Joutsenet eivät lähde muuttomatkalle ellei ole ihan pakko. Jos olosuhteet ovat hyvät, ne pyrkivät olemaan lähellä pesimä- tai synnyinsijojaan. Muuttomatka on kuitenkin aika rasittava, Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen kertoo.

Laulujoutsenet uivat ja ruokailevat joessa.
Sinisorsien ruoka täyttää myös joutsenien mahat.Mimmi Nietula / Yle

Laulujoutsen on menestystarina Suomen linnustossa. Vielä 1950-luvun alussa laulujoutsen oli metsästetty lähes sukupuuton partaalle. Suomessa laskettiin silloin olevan vain 12 joutsenparia. Tänä päivänä laulujoutsen on levittäytynyt lähes koko maahan ja kanta on kasvanut hurjasti.

Pesimäkannan kooksi arvioitiin muutama vuosi sitten 11 000 paria.

– Pesimälintuna laulujoutsen on yleistynyt valtavasti viime vuosikymmeninä. Se on yleinen pesimälaji jopa saaristossa tai rannikon sisälahdilla, tutkija Pekka Rusanen kertoo.

Laulujoutsenet uivat joessa.
Laulujoutsen on yksi varhaisimmista kevätmuuttajista. Kajaaninjoella on ollut tänä keväänä yli sata joutsenta.Mimmi Nietula / Yle

Kajaanilaisen luontokuvaaja Jouni Ruuskasen nuoruudessa laulujoutsen oli äärimmäisen arka ja harvinainen lintu. Pikkuhiljaa joutsenet rupesivat luottamaan ihmiseen ja kesyyntyivät.

– Joella talvehtineet joutsenet tulevat melkein syömään kädestä. Ihan villit linnut, Ruuskanen kertoo hymyillen.

Lähipäivät alkavat olla kevään viimeisiä, jolloin Kajaaninjoella voi ihastella suurta määrää joutsenia. Ne ovat aloittamassa pesintää ja lähtevät joelta viimeistään toukokuussa.

– Pesimättömät, nuoret ikäluokat saattavat jäädä hengailemaan pidemmäksi aikaa. Ne voivat pyöriä ja vallata ennakkoon reviireitä, missä tulevat myöhempinä vuosina pesimään, tutkija Pekka Rusanen kertoo.

Hengaileeko sinun kotikaupungissasi joutsenia? Voit kertoa kokemuksesi jutun keskusteluosiossa kello 22.00 saakka.