Essoten elintapaohjattavien sosiaalinen toimintakyky nousi kolmessa kuukaudessa – ensimmäisiä tutkimustuloksia valmiina

Ensimmäisissä mittauksissa ohjaukseen osallistuneiden fyysinen kunto ei merkittävästi muuttunut kolmessa kuukaudessa.

hyvinvointi
Kävelevä ihminen.
Ismo Pekkarinen / AOP

Etelä-Savon sote-kuntayhtymä Essoten elintapaohjauksesta on saatu ensimmäisiä tutkimustuloksia.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tekemän seurannan perusteella (siirryt toiseen palveluun) elintapaohjaukseen osallistuneiden sosiaalinen toimintakyky ja liikunnan suunnitelmallisuus harrastamispaikan osalta paranivat kolmessa kuukaudessa. Heidän fyysisessä kunnossaan ei huomattu merkittäviä muutoksia.

Elintapaohjauksessa esimerkiksi diabeteksen riskitason ihmiset ja niin sanotut nollatason liikkujat saavat ohjausta liikkumiseen, uneen ja ravintoon.

Ammattikorkeakoulun tekemään tutkimukseen osallistui 35 elintapaohjattavaa ja verrokkiryhmänä oli noin 140 ammattikorkeakoulun työntekijää ja ihmisiä eri yhdistyksistä.

Tutkittavat osallistuivat noin kaksi tuntia kestäviin mittauksiin Xamkin Active Life Labissa, joka on ammattikorkeakoulun hyvinvointipalvelujen vaikuttavuuden mittaamiseen keskittyvä tutkimus- ja kehitysyksikkö.

– Siinä tuli pikkasen hiki, mutta mittaukset olivat aika leppoisia. Mittasimme muun muassa verenpainetta, valtimojäykkyyttä, voimatasoja sekä teimme kyselyitä, joissa selvitettiin hyvinvointimotivaatiota, liikunta-aktiivisuutta ja ruokavaliota, tutkimuspäällikkö Arto Pesola sanoo.

Elintapaohjauksen todellinen vaikuttavuus saadaan selville vasta pitkällä seurantajaksolla, joten seurantaa aiotaan tehdä jatkossa.

Lue myös:

Essote ja ESLi tsemppaavat ottamaan haltuun liikunnan, ruuan ja levon – elintapaohjaus sai jatkoa